Masennus,syömishäiriöt,itsetunto-ongelmat..

Masennus,syömishäiriöt,itsetunto-ongelmat..

Käyttäjä Angelah aloittanut aikaan 20.06.2004 klo 15:17 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Angelah kirjoittanut 20.06.2004 klo 15:17

Oma tarinani on varmaankin monelle tuttu..Mutta kerron näin tiivistetysti ja olis kiva kuulla muidenkin ajatuksia..

Kuudennella luokalla kehitin itselleni syömishäiriön,anoreksian..ja samoihin aikoihin menetin kaikki ystäväni ja koulukiusaus alkoi.Olin yksin,ongelmieni kanssa.

Vuotta myöhemmin asiat tuntuivat hetkeksi paranevan,mutta sitten koulukiusaus alkoi uudelleen.. 😭 Sen jälkeen olen aina vihannut omaa kuvaani ja itseäni.

Kasilla panostin täysillä kouluun..Halusin olla kaikessa paras,myös laihduttamisessa.Uskoin olevani onnellinen.Olihan minulla kaikki mitä onneen mielestäni tarvittiin.Koulu sujui hyvin,olin laiha,seurustelin ja oli peräti yksi kaverikin.Mutta sitten tilanne romahti.Oma rakas poikäystäväni raiskasi minut ja siitä alkoi usein toistuva lyöminen.Maailma romahti.Ainut jonka olisi ainakin pitänyt välittää,näytti teoillaan,että kaikki oli rakentunut valheelle. 🤕

Ysiluokan alkaessa en enää välittänyt mistään.Istuin koulussa jos sattui huvittamaan,viiltelin käsiäni,vedin viinaa ja lääkkeitä sekaisin.Millään ei yksinkertaisesti ollut väliä.Halusin vain hitaasti tuhota itseni..Pikku hiljaa maailma alkoi muuttua täysin mustaksi.Tuntui,ettei tilanteeseen ollut mitään ratkaisua tai mahdollisuutta parempaan.Menetin myös ainoan kaverini.

Sain uusia,joista yksi muodostui erittäin tärkeäksi.Sonjan kanssa suunniteltiin yhdessä itsaria ja tuhottiin itseämme.

Yritinkin tappaa itseni mutta epäonnistuin.Jouduin hoitoon,kerran viikossa psykologilla.Ja se jatkuu edelleen.Lukiossa ensimmäinen vuosi on takana.Todistusta vihaan katsoa, epäonnistuin täysin,olisin pystynyt parempaankin.Käteni ovat arpiset,mutta sisälläni on paljon isommat arvet.

Elämä tuntuu vieläkin niin tuskaiselta.Ja toivottomalta.En halua enää elää syksyyn asti.En halua kokea enää yhtäkään painajaismaista vuotta.Haluan herätä tästä painajaisesta,paeta sitä oman käden kautta.Ennen syksyä.Vielä en tiedä koska,mutta en vain jaksa enää taistella.Joskus ne voimat vain loppuvat kesken. ☹️

Käyttäjä kirjoittanut 03.06.2005 klo 19:04

en mie voi päättää mitä teen. mie päätin että olen terve enkä tarvi insuliinipumppua enkä mitään muutakaan, ei saanut päättää. oikeastaan mie hyväksyn, että olen kaheli mutta nuo ruumiilliset sairaudet ovat kyllä perseestä. niijen hoitamiseen menee koko aika, aina pitää olla merkkaamassa mitä on syönyt ja paljonko on liikkunut ja paljonko nukkunu.
kahelina eli hulluna olo on sillai helpompaa, kun saa oikeastaan olla kuten lystää. kaikki vaan sanovat, että sehä on hullu ei tarvihe välittää.

mulle onkin yllätys tehty, huomena päättäjäisten ja serkun kahvin jälkeen me lähetään kylpylään ja mie ja serkku saahaan oma huone. saahaan juhlia jotain asiaa, serkkuki on vähä outo ei sillä ole oikein kavereita koska se on täyvellinen nörtti. ei sekään kyllä hauskaa olisi.
niin valmistuitko nyt johonki ujom86, vai vieläkö jatkuu koulu syksyllä.

Käyttäjä Angelah kirjoittanut 04.06.2005 klo 16:28

ehdin olemaan päiväosastolla 7 kuukautta.
nyt oon sitten ollut reilun viikon kotona.psykologi on huolissaan,laihduin maanantaista perjantaihin 3kg. 😝 mutta kun en pysty syömään. 🤔
oon seurustellut tässä viikon verran.tulee vaan kaikki vanhat asiat mieleen.en tahtoisi harrastaa seksiä,mutta en pysty kieltäytymään.hajotan vain itseeni,mutta en vain pysty muuhun.

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 06.06.2005 klo 12:46

maanvaiva juu koulu jatkuu viäl. angelah: miten nii et pysty kiältäytyy? ja eihän SE oo suhtees pääasia, vaa se että on joku ihminen joka on sun kanssa ja muuta (paraski puhuja ku ei oo ollu ikuna ketään) =/ no se on kyl totta et tollane ei oo kivaa mitä kerroit tualla joskus, mäki tiiän yhen naikkosen joka oli käyny rapen kaa ulkona mun ikäsenä. ja hirveintä on se et joutu 2 kertaa sellasee =( hmmm.. ei teilläkään toi elämä oo helppoo.. =/ enemmänki ahistavaa mä en ainakaan pystyis elää tollee.. tai joskus kyl tuntuuki ettei eläis, vaa ois joku "olio" jonka on pakko olla kuten muutki. ja teillä sentään siinä hyvä asia et ootte *köhköh* tiiätte kai? mut mää en ikuna, ainoo asia mitä oon päässy tekee neidille on pussannu =( ja kaikki tää vaa sen takii et oon ***** ujo ☹️ toisaalta se raivostuttaa mut sitte ku aattelee näi et munki yks "kaveri" tai no ei se ollu mitään kaveri vaa enemmänki likka jonka kans olin mesessä. nii sano et taas oli sillai jonku kundin kanssa ja viäl kännissä. joten kai nyt teki tajuutte miks ihmeessä mialuummin kualisin ku eläisin näi tylsää elämää.. tytöt ei oo kiinnostunu musta peruskoulussa eikä ammattiopistossa. no ymmärrän kyllä, ketää ei kiinnosta rumat, tyhmät ja epäsosiaaliset hylkiöt!!! eilenki yritin viillellä rikkinäisellä levyllä ku meni hermot ku ei toimi, eikä yhtään harmita vaikka meni rikki. ja tosta sykolokista ku kysyit nii oon ollu puhumassa jollekkin naikkoselle Peijaksessa ku huusin tai sanoin "no tapan sit itteni" ja uskokaa tai älkää kukaa ei ottanu tosissaan ainakaan luakka kaverit. tai no eihän ne koskaan musta oo välittäny ku oon tälläne 😭 tekisin melkee mitä vaa jos joku neitonen tykkäis musta. vai pitääks sit ryhtyy palvojaks? tuskinpa siitäkään ois mitään hyätyä. hirveintä tässä on se oikeesti ku en tunne mitään enkä nää mitään hyvää tässä kaikki näyttää olevan jossain usvan sumussa tai sillee. ikään kuin ois joku kalvo välissä etten tee mitään tai, monta kertaa oon aatellu et ku oon menny kouluu ja metro tulee nii "mitäs jos hyppäisin?" ja en uhoo mitään, mut te varmaa tiiätte miltä tuntuu tollane. parasta kai ois sitte jos kualisin, nii pääsis ihmisetki näi tyhmästä pojasta eroo lopullisesti ☹️ *painaa pään maanvaivan masuu vasten*

Käyttäjä Angelah kirjoittanut 09.06.2005 klo 21:17

en vaan osaa sanoa,mitä tahdon.helpompaa vain mukautua toisen tahtoon.niinkuin tänäänkin. 🤕 päivät kuluu,tuntuu,että vajoan vain syvemmälle.ei niinkään masennusta,lähinnä anoreksiaa.tasainen ahdistus päällä.voimia ei ollenkaan,voisi vaan nukkua jatkuvasti.ennen en millään saanut nukuttua ja nyt ei jaksaisi olla hereillä.
halaukset ujom86 ja maanvaiva.
voimia ja kirjoitelkaa kuulumiset. 🙂🌻

😴

Käyttäjä kirjoittanut 10.06.2005 klo 10:20

mie jouvuin yhteen hoitokotiin koko kesäksi vissiin, eilen tulin, nyt jo ikävään kuolen, en jaksa enepää kirjottaa nyt, enkä saa olla netissä ku aina vaan perjantaisin. toivon, että jaksatte mulle vastata jotain, kirjotan taas ensi perjantaina, nyt valuu niin kyyneleet että ei voi enempää kirjottaa, terkkuja aavaton ja halaus, halaus iso ujom 86, Angelah ja kaikki muutkin.

terkkuja toisen foorumin kirjoittajille kun kuitenki luette, jos haluutte voitte sinne vastata, luen ensi perjantaina

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 10.06.2005 klo 11:11

*isompi halaus takas* no vähä luulen maanvaiva et netin vähentäminen on siks et sut saadaan kuntoon =) eläkä itke!! =/ mäki itkin eile taas ku tulevaisuus näyttää olevan aika yksinäistä.. täshän taas silmät vuataa =(

Käyttäjä Balafre kirjoittanut 11.06.2005 klo 14:11

Taas tää alkaa. Menetin juuri elämästäni kolme vuotta. Mieheni purki kihlauksen ja käski lähteä kävelemään. 😟
Just kun aloin saada asioita järjestykseen, ja olo oli parempi.
Ei auta, nyt pitää alkaa etsimään uutta asuntoa, on vaan niin loppuun kulutettu olo. 😭

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 11.06.2005 klo 15:33

*rutistaa Balefreta* tiiän ettei auta mitään mutta tollasta elämä on. Mä taas oon ehkä ainoo täällä joka on tajunnu että mitä sitä muuttamaan asioita joita ei pysty. Koska 1 en osaa olla onnellinen tai ilonen mistään en osaa iloita mistään mikään ei tunnu et "jes! meni oikee" vaa kaikki on ihan samaa =( no anteeks jos taas täällä jauhan näitä mutta minkäs sille voi, jos on luuseri nii on ei voi muuttaa... =(

Käyttäjä Angelah kirjoittanut 14.06.2005 klo 21:24

voimia.maanvaiva,ujom86 ja balafre tai jotain sinne päin.purkaa vaan tänne vähän tuntojaan voimien mukaan, ehkä ne asiat siellä päässä jotenkin järjestyy. 🙂🌻
meille tuli ero eilen poikakaverin kanssa.muut ihmettelee miksi,mutta eipä kai mikään ihme oo.
psykologiset testit alkaa huomenna,saa nyt nähdä miten käy.
lepäämään meen.

😴

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 15.06.2005 klo 12:12

Angelah, tänk juu.. voimia tässä tarvitaanki, kuulostaa ehkä ihmeellistä mutta en näköjään pääse tosta yheestä paheesta (viiltelystä) koska joskus ku suuttuu nii sitte ikäänkuin rankasee siitä itteensä ja sitte jos on surullinen nii siitäki ja sitte yleensä jos tekee väärin, olkoot kynä, rikkinäinen seedee levy.. okei mä tiiän että on typerää ja muuta mutta en voi sille mitään.. toiv. nyt ei mee kaikki iha ***selleen ku yks likka tykkää musta. joo'o väsyttää hiaman vaikka nousun 20min sitte. noin tai oikeestaa pual 12 mut no joo nousin vasta kymmentä vaille.. enivei. joskus elämä on tuskaa isolla teellä.. tiiätte kai mitä tarkotan?

Käyttäjä Balafre kirjoittanut 15.06.2005 klo 20:02

Todellakin tiedän mitä ujom86 meinaat 😟
Voimia myös Teille, kaikki ystäväni. Yrittäkää jaksaa, niin minäkin teen.

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 16.06.2005 klo 13:46

no vihdoin joku tiätää miltä musta tuntuu =) se on oikeesti kamalaa ku ei oo minkäänlaisii tunteita mitään tai ketään kohtaan.. näi se on ollu jo aika kauan yli vuaden tai kaks. mutta sille asialle en voi mitään se on varma. mutta tota noin, en tiiä kuinka kauan tällästä jaksaa.. harmi ku unilääkkeetki on reseptillä =( viiltelykää ei mitään auta.... ainoo asia ny josta saa ny jonkunlaista lohtua on musa. mutta seki on hyvin vähäistä. tulee ainaki iloseks, vähä. no joo teillä on omiiki onkelmia en häiritse sen enempää... ☹️

Käyttäjä kirjoittanut 17.06.2005 klo 09:04

ette arvaa miltä musta tuntuu? sitä v- tunnetta ei saakaan sanoa mutta juuri siltä nyt tuntuu. ootiin koko viikon, että tulispa äkkii perjantai, sitten saakin vain tunnin olla koneella ja meni jo vaikka kuinka kauan ku kirjotin nettukeen. ujom 86 mie en ole nettirriippuvainen ei siksi ole rajotettu koneella käyttöä, vaan siksi, kun nämä ovat varmaan vaan jonkun säännön halunneet tehä, koskee kaikkia ei vain mua. sähköpostitkin luetaan että ei vain mitään epäsoveliasta olostaan sano.

itte olen tämänkin rangaistuksen hankkinut. mitäs olen idiootti asperger enkä osaa olla muiden normaali ihmisten joukossa. mie en ymmärrä, kun mua testattiin ja annettiin asperger nimi, niin sen jälkeen kaikki alkoi mennä tosi tosi huonosti. silloin tajusin lopullisesti että en ole normaali eikä musta ikinä voi tulla normaali. seurailen ja tarkkailen muita ihmisiä koko ajan ja yritän joka asiassa olla muidenlainen. kun möhlää ja vahingossa olenkin väärin eli olen oma itseni, niin sitten mulla palaa hermot ja alan miettiin itsemurhaa, kun aina ja aina vaan epäonnistun.
nykysin syön lääkkeitä tosi paljon, pyyvän itse lisää kun en jaksa koko ajan itseäni kehittää, nukkua osaa lääkkeiden avulla niinku normaalit ihmiset.

Kerro sitten Angelah mitä sun psyk. testi olivat. mulla on aina niitä mustetahroja. mie en niitä tajua, aikoja sitten kuivuneita musteläiskiä joku töhertänyt paperille, mulle pitäsi tulla jotain mieleen niistä, kun keksin jotain viisasta, sitten joutuu hoitoon. ensin mie aina mietin, että tuo on kuivunut tahra, sitten että mitähän se kuka nuo teki aatteli niitä tehessään, tuliko siitä rikas, kun ne läiskäsi paperille. heittikö se vaan mustetta paperille ja sitten niihin puhalsi, niin, että ne levisi jotain esittään. tähän miettimiseen on mennyt jo aika kauan, sitten se testaaja kysyy, että kai sulla nyt jotain näistä mustetahroista tulee mieleen, että kerro se mikä nyt just tulee mieleen. niin yleensä mie vastaan, että kuivunut mustetahra. kerran olen sanonut, että tuli nälkä, niin se testaaja kysyi, että esittääkö mun mielestä tämä tahra ruokaa.
hullu se on, paljon lähteekin nälkä pois, jos syö kuivuneen mustetahran.
luulen, että mun ongelmat aika tavalla ratkeaisivat, jo joku mulle kertoisi mitä niistä musteläiskistä pitää sanoo. mutta, kun niitä en tajua, olen keltaisessa nesteessä.

halaus, Aavaton, Angelah, Balafre, Xera, ja kaikki muut.
iso halaus ujom86

Käyttäjä ujom86 kirjoittanut 17.06.2005 klo 11:55

maanvaiva joo mäki tiiän ton tunteen. mullekki tehtii toi testi. vähä typerä kyllä, mutta toi oli hauska mitä kirjotit =) vaikka varmaa olitki tosissas. no joo.. etkä sä ny mikään tyhmä oo. mua taas tympii se ku aina yks naikkonen jauhaa tosta aspergerista ihan ku oisin joku friikki. tai vähä ku Notredamen kellonsoittaja. epänormaali hylkiö. ärsyttää nii ****ti minkäs sille voin jos en oo "normaali" ku äitiki oli nii tyhmä ettei voinu tehrä aporttia mun kohalla. ois säästyny moni vaiva. =) ja siitä syystä pitää kaikki nyt tehä omankäden kautta.. =( ja se on hirveetä ku ei mikään tunnnu miltään. inhoon itteeni ja kaikkee mussa, jotkut kyllä on sanonu söpöks mutta jotenki en usko niitä. en tiiä mitä mun pitäis tehä että tää loppuis. ja toi on typerä syy jos ei musteläiskistä ny sano jotain nii viädää hoitoo =/ ihme juttu. 🙄 P.S. miks sun nimestä ei tuu mitään kuvausta?

Käyttäjä Urpo kirjoittanut 17.06.2005 klo 12:18

maanvaiva kirjoitti 17.06.2005 klo 09:04:

sähköpostitkin luetaan että ei vain mitään epäsoveliasta olostaan sano.

Siis mitä??? Rajoittaako Suomessa nykyään joku hoitolaitos rutiininomaisesti huodettavien sähköpostiviestintää?
Minä olen allerginen tämmöisille.

Perustuslain ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 ) mukaan:
"Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." (10 §)
"Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen." (22 §)

Toki on lailla säädettyjä poikkeuksia. Mikähän Sinun tapauksessasi on kyseessä? Mielenterveyslaissa ( linkki ) on ainakin 22 j § "Yhteydenpidon rajoittaminen". Siinä rajoituksen pitää olla lääkäin kirjallisesti päättämä ja määräaikainen, enintään 30 päivää kerrallaan. Lisäksi Sinua on pitänyt kuulla ennen päätöksen tekemistä.

Jos haluat olla hankala, kysy, mihin tuo perusoikeuden loukkaaminen perustuu? Kerro minullekin.

Laitosta valvovaan viranomaiseen saat joka tapauksessa olla yhteydessä ilman sensuuria: "Potilaan ja sairaalan toimintaa valvovien viranomaisten, lainkäyttöviranomaisten ja ihmisoikeuksien kansainvälisten valvontaelimien välistä kirjeenvaihtoa tai muuta yhteydenpitoa ei saa rajoittaa. Potilaan yhteydenpitoa oikeusavustajaansa tai sairaalan potilasasiamieheen ei saa rajoittaa."

itte olen tämänkin rangaistuksen hankkinut. mitäs olen idiootti asperger enkä osaa olla muiden normaali ihmisten joukossa.

Ei se mikään rangaistus ole. Meillä muutamilla nyt vaan on hankalaa toisten ihmisten ja tämän koko maailman kanssa. Yritän itse ajatella, että ne tarkoittaa hyvää. Ovat kyllä aika avuttomia.

Rohkenenko halata Sinua. No jos. Ujo halaus, Maanvaiva. Yritä kestää.

Urpo