Masennus&sen jakaminen
Olen 18 vuotias nuori nainen. Haluisin kertoa vähän tunteistani ja ajtuksisatani tällä hetkellä.. Lapsuuteen kuuluu monenlaista ikävää asiaa, mutta vanhenpani lähti minun ympäriltä kun olin ihan pieni aika lailla vauva vielä. Minut annettiin sitten minun isoäidilleni. Olen asunnut nytten isoäitini luona 18 vuotta, koko ikäni siis. Vanhenpiani ei nyt hirveästi ole kiinostanut minun elämäni ainakaan minun äitiäni. Soitteleekin vain humalapäissään. Tämän hetkinen elämäntilaanteeni on tosi huono. Minulla on tosi vaikea masennus.. Vaikea elämäntilanne on siihen syynsä. Kotona vaan me riidellään nykyään koko ajan, ja syytetään tosiamme, ehkä minua enemmän syyllisetään asioista joita mitä en ole edes tehnyt!. Syytän itseäni välillä siitä että vanhenpani jättivät minut. Ajattelen että oliko minussa jotain vikaa silloin, kun ne ei minua halunnnut tai pystynyeet hoitamaan. Ajattelen myös, itsetuhoisia ajatuksia aina silloin tällöin päivittäin. Ajattellen että ihmisten on parempi ilman mua, että niiille ei tuu enenpää paskaa niskaan, kun minä sen niille kuulema aiheutan. Mitä mun pitäisi tehdä???? oon tosi hukassa ja yksin tämän asian kanssa. ☹️😑❓