Masennus, ahdistus, seksuaalirikos!!!:..(
Moi
Olin joskus iloinen pieni lapsi, jonka suurimmat huolet oli sitä onkopaitaoikeinpäin- luokkaa. Nautin elämästä ja vietin suurimman osan ajasta kaverien kanssa.
Sitten kaikki muuttui. Olin seksuaalirikosen uhrina. Tunnen itseni likaiseksi, tahrituksi, itsetunto romahti. Isä masentui. Samoin äiti. Isä alkoi olla koko ajan enemmän humalassa ja lopulta sain tietää sen johtuvan alkoholismista, jota on muutenkin mun suvussa. Sisko sairastui vakavasti psyykkisesti ja vietiin osastolle. Tässä vaiheessa minulla puhkesi paniikkihäiriö, joka puolestaan johti pakko-oireiseen häiriöön ja aloin eristäytyä kavereista. Kaikki tämä johti masennukseen. Olen avohoidossa ja sain sieltä mielialalääkkeen. Se saa olon vielä huonommaksi, itsetuhoiset ajatukset on melkein koko ajan mielessä, ajattelen usein kuolemaa. Kun minulta kysyttiin itsemurha-ajatuksista, sanoin, ettei niitä ole, mutta kun lääkäri ei uskonut ja sanoi etten koskaan parannu jos valehtelen, myönsin lopulta. Lääkäri lähetti sitten kotiin lepäämään ja käski pysyä hengissä. Sosiaaliset tilanteet, julkiset paikat ja muut alkoivat käydä puoli mahdottomiksi. Sisko viilteli ranteita auki ja yritti itsemurhaa monta kertaa, mikä järkytti ja psyykkinen huonovointisuuteni lisääntyi.
Kouluun oli muutenkin jo yläasteen alussa vaikea mennä. Jossakin vaiheessa aloin viillellä. Sitten mukaan tuli koulukiusaaminen ja itsetunto laski vielä nollankin alapuolelle ja on nyt miinuksen puolella. Minulla on yksi ystävä, joka ymmärtää. Muut ottivat etäisyyttä, kun huomasivat veriset käteni (tarkoitan pakko-oireisesta häiriöstä johtuvan jatkuvan käsien pesun aiheuttamia ”verikäsiä”).
Nyt en tiedä, mitä tehdä. Koko ajan on ahdistava olo ja sosiaalisen ahdistuksen lisäksi kärsin nyt itsetuhoisiin ajatuksiin liittyvästä ahdistuksesta. Olen todella kiitollinen, jos vastaatte.