Olen syömishäiriön kanssa tapellut usean vuoden. Nyt olen elänyt aika hyvää elämää – olen syönyt herkkuja, nauttinut lounaaksi pitsaa, hakenut lisää… Lopetin kasvissyönnin ja karppaamisen, sekä otin käyttöön pähkinät, öljyt ja margariinin. Jopa juustoa olen uskaltanut ottaa muutaman siivun siellä täällä, ja olen laittanut ruoan joukkoon sitä ja kermaa.

Painon unohdin melkein kokonaan, tunsin oloni nimittäin niin hyväksi. Lopetin salilla käymisen, koska se oli minusta ikävää. Koulut alkoivat, joten aloin pyöräilemään päivittäin. 100km/viikko vähimmillään, yleensä kuitenkin 150-200km.

Pikkuhiljaa aloin näkemään vatsalla ensimmäisiä makkaroita istuessani. Seisoessani alavatsa pullotti, ja yhtäkkiä mekkokaan ei meinannut mennä päälle. Housut kiristivät ja vaihdoin uusiin. Yhtäkkiä tajusin ympärysmittaakin tulleen jopa 10cm lisää. Kuvissa näytän taas tuhdimmalta, mutta aina on selityksiä huonoista kuvakulmista. Kauniit kätenikin ovat alkaneet roikkumaan.

Ja sitten kävin vaa’alla. +17kg iski jotenkin vasten kasvoja. Niin pienessä ajassakin, kuin kevät ja kesä.

Nyt mitat 170/77kg. Olen hyvin pettynyt ja harmaan usvan alla. Teki mieli huutaa -ja peilikuvakin näyttää nyt vasta todellisuuden. Näytin tähän päivään asti hoikalta ja kivalta.

Laihdutustahan tämä enteilee, ja taistelua sen kanssa, että saan pidettyä sen terveen rajoissa. Kaipaisin tukea. Tavoite olisi 60kg, mutta alkuun nyt edes 70. Aikaraja on max. Vuosi. Hyvään vauhtiin olisi kiva päästä 3kk sisällä.

Haluaisiko joku vain sanoa jotain lohduttavaa?