Heij

Mul on pitkää ollu tätä samaa tunnetta, mut parhaillaa tuntuu ettei näy valoo tunnelis. Aamulla, kun herään. Odotan vain ja ainoastaan sitä että pääsisin takaisin nukkumaan. Iltaisin etsin jotain synkkää musaa ja vaan makaan ja mietin. Oon tullu siihen tulokseen, ettei viiltely tuota enää mielihyvää. Parhaillaan vaan etsin keinoa purkaa mun fiiliksiä

Pystyyks joku samaistuu?

Mun ideana ei suinkaa oo valittaa, vaan huomata etten ois yksin. Kattoo mitä tästäki tulloo…