Kun elämästä katoaa realismi…

Kun elämästä katoaa realismi...

Käyttäjä Nimetön aloittanut aikaan 13.12.2012 klo 20:38 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä kirjoittanut 13.12.2012 klo 20:38

Olen ennen ollut ’aktiivinen’ kristitty, uskonut Jumalan olemassaoleen ja rukoillut.
Niin uskon vieläkin, tai no, haluaisin uskoa, mutta kun pääsin läpi tästä Elämä ja Kuolema -aiheesta sekaantui pääni sen verran että realismi katosi.
Vaikka tunto, näkö ja kuuloaistit ovat kunnossa, tuntoo että nekin ovat heikkenemässä tämän aatteen mukana.
Mitä jos en ole olemassa?
Mitä sitten kun kuolen?
Miksi kaikki on niinkuin on?
Onko Jumalaa?
Onko minua?
Nämä kysymykset haittaavat jokapäiväistä elämääni.
En voi elää täysillä ennen kuin olen ajatukseni selvittänyt, johon en yksin kykene.
Olisin kiitollinen jos joku voisi auttaa 😞

Käyttäjä maanvaiva kirjoittanut 14.12.2012 klo 15:35

Valitettavasti minä olen realisti, siksi sanon, että olet olemassa, kun tekstisi tuli näkyviin.
Kun kuolet, joudut joko taivaaseen ja elät iänkaikkisesti tai sitten saat rauhassa olla kuolleena jossain.
Onko Jumalaa, se on uskonasia, joko uskoo tai ei. Kukaan ei voi takuuvarmasti sanoa kummin asia on. Minä uskon että on olemassa, välillä tulee päiviä, että epäilen ettei Jumalaa ole olemassa mutta ei se näy Häntä häiritsevän. Minusta uskovainenkin saa epäillä uskontoa välillä, ei se ketään loukkaa eikä sitä pidä pelätä.
Mitä on aktiivinen kristitty? tarkoitatko ehkä kirkossa käyntiä? Vai sitä rukoilua? Kumpikaan minusta ei ole just niin tärkeää uskossa.

Vaikea vastata onko sinua? Sun nimimerkki ainakin on. Jos sie sen teit, olet kai sinäkin olemassa.

Käyttäjä kirjoittanut 14.12.2012 klo 18:30

maanvaiva kirjoitti 14.12.2012 15:35

Valitettavasti minä olen realisti, siksi sanon, että olet olemassa, kun tekstisi tuli näkyviin.
Kun kuolet, joudut joko taivaaseen ja elät iänkaikkisesti tai sitten saat rauhassa olla kuolleena jossain.
Onko Jumalaa, se on uskonasia, joko uskoo tai ei. Kukaan ei voi takuuvarmasti sanoa kummin asia on. Minä uskon että on olemassa, välillä tulee päiviä, että epäilen ettei Jumalaa ole olemassa mutta ei se näy Häntä häiritsevän. Minusta uskovainenkin saa epäillä uskontoa välillä, ei se ketään loukkaa eikä sitä pidä pelätä.
Mitä on aktiivinen kristitty? tarkoitatko ehkä kirkossa käyntiä? Vai sitä rukoilua? Kumpikaan minusta ei ole just niin tärkeää uskossa.

Vaikea vastata onko sinua? Sun nimimerkki ainakin on. Jos sie sen teit, olet kai sinäkin olemassa.

Aktiivinen kirkossa kävijä en ole ollut, mutta jokapäiväinen rukoilu on kuulunut elämään.

Käyttäjä maanvaiva kirjoittanut 14.12.2012 klo 20:26

Mutta et enää rukoile, niinkö? Vaivaako asia sinua paljonkin?
Mun veli sanoo, että jos ei jaksa tai kykene rukoilemaan jostain syystä, voi tehdä pelkän ristinmerkin.
Voi kai sen tehdä myös silloin, jos ei just sillä hetkellä olekaan kovin aktiivinen uskossaan.
Ikäänkuin varmuuden vuoksi.

Käyttäjä kirjoittanut 17.12.2012 klo 07:56

Kyllä mä rukoilen joka ilta sellaiset 5m.
Elämän kiertokulku vaa on niin käsittämätön niin sitä alkaa miettiä että onko tää kaikki ees totta.

Käyttäjä maanvaiva kirjoittanut 17.12.2012 klo 14:26

Aika paljon jaksat rukoilla, minä usein vaan teen ristinmerkin ikonin edessä.
Tämä elämä kyllä on aika ihmeellistä ja ois kai ollut parempi ettei tänne ois edes syntynyt.
Jotenkin tässä vaan on elettävä eikä paljon ajatella miksi tämä on tämmöistä.