Kummitukset ja henkiolennot pelottaa!!

Kummitukset ja henkiolennot pelottaa!!

Käyttäjä Salaatti aloittanut aikaan 16.09.2013 klo 15:33 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 16.09.2013 klo 15:33

Kerron nyt tässä mun parista pelosta.

Mun peloista joiden takia viime yönä valvoin. Tätä ennen en ollutkaan vielä joutunu näiden pelkojen takia valvomaan. Nimittäin kummitus/henkiolento pelot. Pelkään molempia. Ja spiritismiä sun muuta ihan kamalasti. Pelkään että joku kauhee pelottava paha voima, henkiolento, joku ilmestyy yhtäkkiä mun luo jos vahingossa ajattelen jotain väärää.
Nykyään nuo mun pelot ei oo millään niin voimakkaita ku ennen. Kaks vuotta sitten pelkäsin aivan järkyttävän paljon suihkussa käymistä ja en voinut siellä kertaakaan laittaa silmiä kiinni. Pelkäsin sitä pesuhuoneen peiliä ja lattiakaivoa. Ja kaikkia muitakin peilejä. Ja yöllä, varsinki jos muut nukahti ennen mua, pelkäsin ihan kamalasti että se joku tulee sieltä peilistä vessasta ja katoin koko ajan ihan kauhulla sen huoneen ovenkahvaa jossa nukuin. Pelkäsin että yhtäkkiä oikeesti huomaan että se laskeutuu ja se vessan peilin olento tulee mun luo ja… En tiiä kumpi on pahempi vaihtoehto; se että vessan ovi on kiinni ja valot pois ja en nää jos se tulee sieltä peilistä, vai se että siellä on valot päällä ja ovi auki.
Nykyäänkin en välttämättä uskalla pimeään sytyttää kynttilöitä ja varsinkin jos vahingossa joku sanoo tai itse ajattelen edes sanaa spiritismi, on pakko vähintään sytyttää valot ja ehkä jopa puhaltaa kynttilät. Ja jos voin päättää niin en koskaan nuku pimeässä. Kaverilla en kehtaa sanoa että pelkään nukkua pimeässä mutta kotona nukun aina jokin käytävän tai vaatehuoneen valo päällä ja silloin kun pelkään niin melkein kaikki valot päällä. Joskus on ollut sellaisia öitä että oon maannut koko pitkän yön pimeässä huoneessa peiton alla silmät auki liikahtamatta aamuun asti, että joku herää tai että on riittävän valoisaa. Se on ihan järkyttävää. Jos vain räksyttää silmiään, tuntuu että joku hyökkää kimppuun.
Pelkään kauheesti että tietämättäni houkuttelen paikalle jotain sellasia, tai sitten että suututan niitä.

Sitten pelkään myös kummituksia, vähän. Niitä en niin paljon. Ei ne tunnu niin pelottavilta. Ja niistä mulla on myös omakohtaista kokemusta. Ennen en edes uskonut niihin. Mutta nykyään on vähän pakko uskoa. Kaikki todisteet puhuu sen puolesta. Ja siksi saatan nykyään helpommin uskoa myös muiden tarinoita kummituksista. Mutta en ihan mitä tahansa ”juttuja”, sellaisia jotka vois vaikka olla tottakin.

Muilla samoja pelkoja? Miten pääsen noista eroon?

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 12.10.2013 klo 23:46

Alexander Gustafsson, vautsi mitä ajatuksenkulkua!!

Hm... Minä olen siis herkkä ihminen. Aivan. Herkkä. Ja se tarkoittaa että tunteet ottaa helposti ylivallan? Mitkä vaan tunteet vai pelkästään pelko? Jaa... Ehkäpä...

Voin yrittää itselleni todistella noita mitä sinäkin oot todistellut. Mut jos yöllä rupee pelottaan niin on parempi jos vaan yritän sulkee mieleni niiltä asioilta kokonaan. Muuten mun mielikuvitus vaan lentää ja lentää.

Käyttäjä Alexander Gustafsson kirjoittanut 13.10.2013 klo 23:56

"Alexander Gustafsson, vautsi mitä ajatuksenkulkua!!
Hm... Minä olen siis herkkä ihminen. Aivan. Herkkä. Ja se tarkoittaa että tunteet ottaa helposti ylivallan? Mitkä vaan tunteet vai pelkästään pelko? Jaa... Ehkäpä...

Voin yrittää itselleni todistella noita mitä sinäkin oot todistellut. Mut jos yöllä rupee pelottaan niin on parempi jos vaan yritän sulkee mieleni niiltä asioilta kokonaan. Muuten mun mielikuvitus vaan lentää ja lentää."

Riippuu todella paljon yksilöstä ja elämäntilanteesta, mitkä tunteet pelottavat.
Tulee löytää tasapaino kolmen välillä.

1. Vitsailee aiheesta:
Ajattele miten hölmöjä nuo ajatuksesi ovat ja tee niistä huumoria. Se auttaa muuttamaan suhtautumistasi yliluonnolliseen pahaan.

2. Ajattelee rationaalisesti:
Lue aiheesta ja mieti esimerkiksi mainitsemiani argumentteja. On totta, ettet koskaan voi olla tyystin varma, mutta mitä enemmän ymmärrät, sitä enemmän osaat suhteuttaa asioita.
Ethän sinä varmaankaan pelkää sitäkään, että taivas romahtaa päällesi? Tietämättömät alkuasukkaat kenties pelkäsivät, mutta nykyään tiedämme, että taivas ei oikein voi tippua.
Askeleittain ymmärrät enemmän ja enemmän, kunnes viimein pääset peloistasi eroon.

3. Unohtaa:
Eli keskity vain muihin asioihin ja sivuuta ajatukset.

Yksinään mikään näistä ei toimi, vaan tulee löytää ikäänkuin Pyhä Kolminaisuus.
(1)Jos pelkästään vitsailet aiheesta, niin et ymmärrä aihetta tarpeeksi ja joku päivä havahdut, kun huumori ei enää pure. Silloin sinulla ei ole kivitalon pohjana faktatietoa. (2)Jos sitä vastoin ajattelet jatkuvasti rationaalisesti, muttet koskaan pyri pienentämään pelkoja huumorilla tai sivuuta pelkojasi, niin jossain vaiheessa pelot tulevat takaisin, sillä keskityt jatkuvasti aiheeseen totisesti, joka sekään ei ole hyvä asia. (3)Jos sivuutat aiheen pienentämättä ongelmaa tiedon ja huumorin avulla, niin olet erittäin onnellinen hetken aikaa, kunnes joku ilta ajaudut ajattelemaan tuota yliluonnollista ja kaikki patoutuneet pelkosi tulevat esiin.

Itse taisin jo mainita, että pelkäsin helvettiä ilman varsinaisia järkiperusteita. Aloin kuitenkin ajattelemaan. Helvettihän on täysin idioottimainen konsepti, joka kuvastaa varhaiskeskiajan ja antiikin uskovaisten ajatusmaailmaa ja on suorastaan lapsellinen kyhäelmä, jolla hallitaan suuria ihmismassoja. Muistin myös sivuuttaa ajatukset helvetistä, kun taakka alkoi tuntua liian raskaalta. Kukin on yksilö ja täten omaa erilaiset tarpeet.

Kokeile vaikka alkuun sitä, että mietit viikossa kolme tuntia asiaa rationaalisesti (eli loogisesti ymmärrä, miksi pelkosi on hiukan tyhmä), viikossa vartin ajattele hassuja asioita tästä yliluonnollisesta pahasta (ajattele miten huvittavaa on, että pelkäät jotain oliota, vaikka siitä oliosta ei ole yhtään todistetta) ja lopun aikaa vain sivuuta ajatukset.

Onnea ja tsemppiä. Kaikki menee hyvin, mikäli ymmärrät sen, että ainoa joka voisi sinua satuttaa tässä on sinä itse. Tämä paholainen ei ole koskaan tehnyt sinulle mitään eikä koskaan tule tekemään.

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 14.10.2013 klo 11:28

Alexander Gustafsson kirjoitti 13.10.2013 23:56

...

Kokeile vaikka alkuun sitä, että mietit viikossa kolme tuntia asiaa rationaalisesti (eli loogisesti ymmärrä, miksi pelkosi on hiukan tyhmä), viikossa vartin ajattele hassuja asioita tästä yliluonnollisesta pahasta (ajattele miten huvittavaa on, että pelkäät jotain oliota, vaikka siitä oliosta ei ole yhtään todistetta) ja lopun aikaa vain sivuuta ajatukset.

Onnea ja tsemppiä. Kaikki menee hyvin, mikäli ymmärrät sen, että ainoa joka voisi sinua satuttaa tässä on sinä itse. Tämä paholainen ei ole koskaan tehnyt sinulle mitään eikä koskaan tule tekemään.

Hei kiitos!! 🙂 Kuulostaa toimivalta.

Ps.(ainoa joka VOISI minua satuttaa on minä itse...huvittavaa koska niinpä, ainoa joka voisi minua satuttaa olen minä itse)

Käyttäjä Salaatti kirjoittanut 05.04.2014 klo 11:17

Hassua. Löysin tämän ketjun nyt aikojen päästä. Mun käsitykset ja kaikki on muuttunut tosi paljon. Pelkään kyllä edelleen, mutta ehkä aika eri tavalla.

Mun mielestä on olemassa henkiä. Jotku niistä on "kummituksia", jotka on kuolleiden ihmisten sieluja(?) ja ne ei jostain syystä ole päässeet eteenpäin. Jotku on jotain muita henkiä. Jotain joista me ei tiedetä mitään oikeestaan. Ja sitten henkien lisäksi on enkeleitä, joita me ei nähdä mutta jotka liikkuu täällä meidän kanssa.

Spiritismiä en pelkää niin paljon kuin ennen. Totta kai jos puhuisin siitä tai ajattelisin sitä, olisin yhtä paniikissa koko ajan kuin ennenkin. Mutta oon onnistunut siirtämään sen pois mun ajatuksista.

Näitä henkiä pelkään, mutta hyvin vähän. Nykyään oon enemmänkin utelias niiden suhteen. Haluaisin tavata enemmänkin kummituksia. Saattaisin pelätäkin, mutta enemmän olen utelias. Kummituksia en pelkää oikeastaan, niitä muita henkiä pelkään aika paljonkin. Uskon että osa niistä on hyviä ja osa pahoja. Niitä pahoja henkiä pelkään. Mutta tietystikään mulla ei ole mitään todisteita niiden olemassaolosta. Silti nykyään yllättävän useinkin saatan valvoa koko yön koska pelkään niitä pahoja henkiä. Sillon kyllä auttaa vähän jos kuvittelen mun oman suojelusenkelin istumaan mun vierelle. Hän on niin kaunis ja turvallinen.

Tähän kummituspelkoon auttoi yhdet videot YouTubessa. Aavedatan videot. Niitä ei kamalan monta ole, mutta ne muutama auttoi mua paljon. Aavedataan kuuluu kaksi miestä, jotka tutkii/etsii kummituksia. He käy taloissa joissa on koettu asioita jotka viittaa kummitukseen. Yleensä he tutkivat taloa yöllä, mutta sitä ennen tutustuvat paikan historiaan ja paikkaan päivänvalossa. Sitten he käyvät eri paikoissa siellä talossa ja pitävät istuntoja sellasen laitteen avulla, jonka avulla kummitusten on helpompi puhua heille ja juttelevat niiden kummitusten kanssa. Se on mun mielestä ihan huikeeta. Jos ette pelkää liikaa ja jos kiinnostaa niin käykää tutustumassa niihin videoihin. Mutta jos pelottaa niin en suosittele ruokkimaan pelkoa.