ihme12 kirjoitti 19.3.2013 23:46

Minun koulunkäyntini ei tunnu sujuvan enää niin hyvin. Kaikki suuremmat vastoinkäymiset kaatuvat kotona itkuihin. Ala on lähihoitaja. Tuntuu, että oma terveys vetää opiskeluintoa liikaa. Inhoan neuloja ja sairaaloita eikä vanhusten pesut kuulosta mielyttäviltä. Miksikö olen sinne päätynyt. Aina pitää olla jossain ja yrittää ja kyllä ihmisen terveys kiinnostaa. Myös rahaa tarvii jotain kautta. En vaan jaksa mitään kovia ponnistuksia. Kyllä läksyt ja kokeeseen lukeminen menevät jotenkin, mutta 2. aste on liian itsenäinen esim. poissaoloselvittelyt vievät kaiken energian tai jonkun opettajan etsiminen. Myös toisten ihmisten kanssa oleminen on vaikeaa. Edellisessä koulussani jouduin olemaan paljon yksin ja minut syrjäytettiin kaikesta. Nyt on onneksi parempi luokkahenki, mutta löytyy sieltä paljon niitä, joita en ymmärrä. Haluaisin olla kaikkien kaveri.

En ymmärrä sitä, että olen koulun jälkeen niin väsynyt. Kerran viikossa tulee kunnon pahoinvointi eli oksettava olo, mahakipu ja kova päänsärky. En ole raskaana. Ruokailu ja liikunta saattaa osittain vaikuttaa. Veriarvot jne. ovat normaalit. Mietin lähinnä masennuksen vaikutusta asiaan. Näinä päivinä joudun menemään noin klo 18 nukkumaan. Toisina vain väsyneinä päivinä pakotan itseni valvomaan 22-23. Nukun kyllä ihan sopivasti vaihdellen 7-10 tunnin välillä. Olen vain niin väsynyt koko ajan. 😭

Hei!

Kuullostaa, että sinulla on haastava ja vaikea vaihe elämässäsi. Olet valinnut alan, johon ainakin opiskeluvaiheessa kuuluvat myös sairaalat, neulat ja vanhusten pesu jne. Työkenttä valmistumisen jälkeen on kuitenkin suuri ja edellä mainuttaja asioita pystyy kyllä myös välttelemään. Esim. työ lasten parissa on aivan erilaista.

Kerrot väsymyksestä, masennuksen tunteesta ja että kouluasioihin liittyvät asiat vievät kovasti voimiasi. Suosittelisin sinulle, että varaisit ajan kouluterveydenhuoltoon.

Tiedäthän, että sinulla on mahdollista täällä Tukinetissä saada myös henkilökohtainen tukihenkilö.

Mukava kuulla, että luokkahenki on luokassanne hyvä.

Kovasti jaksamista Sinulle! 🌻🙂🌻

Olen käynyt psykologeilla, terapeutilla ja nyt on yhteys koulun puoleen. En vain ole kokenut mistään hyötyä. Aina ihmisille voi muutenkin jutella. On mukava, kun ihmiset hymyilevät tai tervehtivät. Se saa ainakin hieman iloisemmaksi. Koulu tuntuu rankkenevan kohti kesälomaa. Läksyjä on enemmän ja samoin kokeita. Myös työharjoittelu on tulossa. Pitää mennä päivä kerrallaan. Stressiä tuntuu olevan joka päivä. Se aiheuttaa vatsakupuja ja herkemmin suuttumista. Myös koulun aineet ovat käyneet ehkä liikaakin koskettamassa henkistä puolta.

Tuntuu, et ikinä omalla luokalla ei oo tarpeeksi mukavia ihmisiä. Yritän ajatella heitä monelta kantilta, mutta näkemys ei muutu. Onko ideoita mikä on helpoin tapa miten heitä pitäisi jaksaa vuosia? Jotkut tuntuvat suorastaan vihaavan minua. Positiivinen ajattelu ei paljon auta.