Väsynyt88:
Jos kolukodissa on noin hankalaa mitä kuvailet, oletko jutellut jo oman työntekijän kanssa, kiusataanko sinua siellä???
Koulukoteja on suomessa 6 kpl, tunnen muutaman tavat aika hyvin ja myös johtajia tunnen.
Jos olet kasvunyhteisössä eli koivikko tai sairila, ymmärrän varsin hyvin ton riiston tunteen.
Itse lensin aikoinaan pellolle 2kk, psykiatriselle.
En pystynyt sopeutumaan.
Koulukodit kuitenkin yrittävät parhaansa, eihän se kotia voi koskaan voi korvata.
Oletko jutellut omien sosiaalityöntekijöiden kanssa muista sijoitusmahdollisuuksista tai ihan koulukodin johtajan kanssa, jos pääsisit jo itsenäistymisasuntoon?
Perhekoteja en tunne, mutta ammatillisissa laitoksissakin on eirräin tiukat säännöt, kauppapäivät jne.
Suurinosa jotka joutuvat sijoitukseen on itse aiheuttanut itselleen sen tilanteen jolloin sännölliset asiat ovat monen nuoren kohdalla kaikista tärkeimmät.
Jos tässä vaiheessa tuntuu ettei yhteisösi hyväksy sinua ja vihaat kaikkia, kerron kokemuksen rintaäänellä vaikkamuakiusattiinkin koulukodissa ja yhteisöntakia hankkiuduin sieltä pois näin aikuisiällä kun olen nähnyt näitä entisiä kiusaajiani, he ovat pyydelleet anteeksi käytöstään ja anteeksi olen antanut.
(Tuntui aikas hyvältä muute.)
Loppujen lopuksi kun pohdin kaikkia sijoituspaikkojani olen antanut anteeksi mahdolliset virheet työntekijätasollakin, jokainen vain tarkoitti minun parastani.
Itse olin sijoituksissa yhteensä reilun 4vuotta, ja loppujen lopuksi aikuusuudesa nämä yhteisöjen nuoret joiden kanssa en tullut toimeen tulen nykyisin erittäin hyvin.
Onhan vuosien varrella kuollut ainakin 1 paras kaverini, poikaystäväni aikoinaan.
Tällä hetkellä odotan suruviestejä monelta taholta vieläkin, niin surulista kuin se onkin.
Kun pääset aikuisuuteen älä jää pohtimaan menneitä, anna niiden valua tyhjään, muuta eripaikakunnalle ja aloita alusta kaikki.Sijoitus aikanasi hanki itsellesi hyvä koulutus vähintään ammattiasteen.
Sekä ajatuta itsellesi ajokortti, itse maksoin opintotukirahoillani joita saa jos opiskelee yli 17 vuotiaana vaikka olisi sijoitettuna.
Ota vastaan lakanta ja kaikki muu elämän perusedellytykset, sekä piristy, maailam hymyilee sinulle vielä, jos et ole jo sitä huomannut.
Suoraan sanottuna vaihtaisin itse milloin tahansa takasin sijoitukseen posi rahahuolista jne, ja säännölliseen rytmiin.
Tottakai on inhottavaa sammuttaa valot tiettyyyn aikaan, mutta kaikki on neuvoteltavissa.Jos osoitat oma-aloitteisuutta heräämisissä jne. pikkuhiljaa huomaat että säännöt löysenevät.
Samoin vaate ja muissa hankinnoissa, hoida ne kunnolla tuo kuitit kaikista ja pyri olemaan ostamatta sitä sen hetkistä muotia ja osta käytännöllisiä vaatteita, kestäviä semmoisia..Vaikka yhteisö pilkkaisikin niin itselläni on yhäkin käytössä 5v vanhat nahkasaappaat talvisin sekä pitkä talvitakki.
Välillä sain jopa sen 1000mk aikoinaan mukaan ostoksille tarpeeksi hyvillä perusteluilla.
Suunnittelu etukäteen mitä tarvitse ja jos on 1 muotifarkut ja 2 ei muotifarkut sen yhden hinnalla osta vain ne kahdet ei muotifarkut.
Loppujen lopuksi pääset huomaamaan että muut ovat sinulle kateellisia koska rupeat saamaan erivapauksia, ja se tuntuu hyvältä.
Haluan toivottaa onnea loppusijoituksen ajalle ja voimia, jos luulet että tekevät sinun kohdallasi virheitä, ota yhteyttä alueesi lääninhallituksen sosiaalitarkastajaan, he ovat oikea paikka valittaa sossun virheistä.
Aurinko hymyilee sinulle, ja tee vaikka listaamitkä ovat positivisä asioita mitä on tapahtunut, esim. hyvät retket jne..mutta älä listaa negatiiviä niin asiat näyttävät iloisemmilta ja myös tuntuvat siltä.