Ketä uskoa vai uskoako ketään?

mitäs sanotte tästä asiasta? asia on se että saako potilas antaa suklaata ja muita lahjoja hoitohenkilökunnalle vai ei. ja miksi jotkut hyväksyy sen ja jotkut ei ja ketä asiassa uskoa vai uskoako ketään?

Minäkin olen jonkun verran ollut n.s hoitotyössä hoitajana kun yläasteen työharjoitteluissa olin mm kehitysvammaisia auttamassa heidän asuntolassaan ja olin minä kerran kouluavustajan hommissa ala-asteen erityisluokassa. Ja minä ilahtuisin kovasti jos joku entinen avustettavani muistaisi minua suklaalla tai postikortilla ja kutsuisi vaikka kahville. Menisin toki kahville ja voisin jopa halata. Enkä näkisi sen asian mitenkään olevan väärin tai kummallista. Minulle ihminen on aina ihminen. ihminen on aina ihminen, olipa viraltaan mikä hyvänsä! kun kyllähän sitä monet ihmiset monia ihmisiä muistavat ja kuka vaan voi olla kenen vaan kaveri ja tosi ystävyys ei tunne mitään rajoja.

Olen ajautunut kriisiin tämän mun ajatusmaailmani kanssa, en tiedä kuka on oikeassa vai onko kukaan. Uskoisin, että jokainen on väärässä omalla tavallaan, ihminen on aina väärässä ja erehtyväinen. Sen takia en hauku nyt enkä tuomitse ketään ihmistä, koska kaikki ollaan erehtyväisiä ihmisiä jotka joskus pidämme liiankin hanakasti kiinni siitä mikä mielestämme on oikein. Jotkut lääkärit, hoitajat ja entiset opettajat ilahtuvat kovasti jos minä heille esim ostelen lahjoja ja kirjoittelen sähköpostia. Jotkut taas sanovat, että se ei ole korrektia. Ja ihmettelen sitä, että miksei voisi järjestää yllätystä jollekin lääkärille tai hoitajalle, koska ihmisiähän hekin ovat ja ihminen ilahtuu kun sille antaa jonkun kivan yllärin!!!

Sitäkin ihmettelen kun ei saa halata. Ja ihan vaan sen takia, kun minua on hoitajat, opettajat ja jopa lääkäritkin joskus halanneet. Minua on sellaiset ihmiset myös sanoneet ihanaksi ihmiseksi ja jopa kullanmuruksi ja rakkaaksi kullanmuruksi jne vielä nykyäänkin ja ilahtuneet kun ovat saaneet minulta positiivista palautetta. Minulle on yritetty jo lapsuudesta asti opettaa, että ei ole korrektia se, kun antaa lahjoja lääkärille tai hoitajalle jne ja että ei ole korrektia että milloin tahansa kertoo heille murheistaan. Mutta koska kaikki eivät ole pitäneet tästä säännöstä kiinni eivätkä ole johdonmukaisesti pysyneet sovitussa säännössä, minä en ole vieläkään luopunut tästä tavastani ja tuskin tulenkaan luopumaan. En tiedä, kuka on oikeassa ja kuka väärässä tässä, että sopiiko antaa lahjoja vai ei ja sopiiko kertoa huolia heille vai ei. Niinpä olen pitäytynyt siinä mikä minusta hyvältä tuntuu, eli siinä, että saa sille lääkärille tai hoitajalle lahjoja antaa, jos se on kiva. Lähetin minä tuolle sosiaalityöntekijällekin suklaata postissa ja se ilahtui siitä. samoin myös mielenterveyskeskuksen hoitajalleni sitä lähetin ja hänkin ilahtui. En ymmärrä, mitä väärää siinä on.