Kalorit, kalorit ja kalorit
Hei..
Aluksi haluan sanoa etten oo koskaan ennen kirjotellu minnekkään foorumeille, joten mun teksti saattaa olla tönkköä, mut toivosin, että saisitte siitä edes jotain selkoa.
Mä oon ollu aina ”vähä ruokanen”. Tarkotan, etten oo ikinä tykännyt lämpimistä ruuista enkä monesta muustakaan ruuasta. Noin vuos ja puol sitten, mulle tapahtu jotain. Mä aloin ajatella mun painoani, vwrtailin itseeni jokaiseen vastaan tulevaan ja mitä enemmän vertailin, sitä sitä surullisemmaksi tulin. Mä aloin ajatella, että mä olen painava. Lihava. Ylipainoinen. Mä halusin laihtua niin, että mun ”kaverit” huomais sen ja sanois siitä mulle. Mä aloin vähentää mun ruokamäärää ja lisätä lenkkeilyä. Mä aloinralastaa sitä nälän tunnetta, mikä aina kipeästi kouri mun mahaa. Sitä tunnetta, kun olin sängyyn mennessä aivan älyttömän väsynyt ja älyttömän nälkäinen. Mä vöhensin ja vähensin mun ruokamäärää. Pian mun ateriat oli vettä tai omena. Kukaan ei huomannut mun pelleilyä ruuan kanssa, koska en ollu ikinä aikasemminkaan syönyt perheen nähden, paitsi joskus harvoin.
Muutamia kuukausia ja mä aloin olla joka päivä kauheen väsynyt. Mua pyörrytti koulussa ja mun iho kalpeni. Jokin mun päässä yritti saada mut lopettamaan; mun touhut ei ollut terveellisiä. Silti mä jatkoin, ”Jos en oysty olemaan kaunis, haluan ainakin olla laiha. ” That’s all I wanted to be.
Yhessä vaiheessa mä huomasin, ettei mulla ollut ollut kuukautisia pariin kuukauteen. Silloin mä aloin oikeasti ajatella, että tää ei oo ehkä se oaras keino tavoitella laihuutta. Mä aloin syödä taas enemmän, vastahakoisesti. Mua oksetti mun maha joka turposi ja turposi.Mut yritin pitää mun ajatukset siinä, että näin mä voin hyvin. Näin mä voin hyvin.
Ja mä todellakin aloin voida hyvin; mä aloin nauttia elämästä ja söin mitä halusin ja milloin halusin.
Mutta nyt, eräs kavereistani, on alkanut jauhaa kaloreista. Hän haukkuu itseään läskiksi ja kertoo miten haluaisi laihtua ja miten hän ei ole syönyt mitään edeltävänä päivänä. Hän kertoo kuinka on laihtunut, vaikka häntä on kielletty laihduttamasta.
Ja kaikista ahdistavinta on se, että hän painaa nyt sen verran,mitä minä olen alhaisimmallabi koskaan painanut. Ja hän on minua oidempi.
Oon yrittänyt sanoo hälle, ettei tollanenkannata. Että se ei oo oikee reitti mennä. Mutta hän ei usko, puhuu vain kaloreista kaloreista ja läskistä.
Noi ajatukset on alkanu uudestaan syöpyä mun päähän.Mä oon alkanut taas laskea jokaista kaloria ja yrittänyt pitää ne mahdollisimman alhaisena. Käytän illat ja aamut suunnitellessani viikon jokaisen päivän kaloreita. Miten saisib pidettyä ne alle 500. Vaikka tiedän ettei se kannattaisi.Ettei kannattaisi taas lipua tähän samaan petolliseen kalorimaailmaan. Mutta mä en mahda sille mitään. Mä en saavuttanut mun tavoitetta ekalla kerralla.
….Ehkä nyt olisi aika…?
Heii, kalorien laskeminen on helppo aloittaa uudestaan mutta kuten olet itsekin todennut, se ei tosiaan kannata ellei siihen oikeasti ole lääketieteellistä syytä.
Jos kaverisi puheet saavat sut tuntemaan ittes huonoksi, yksinkertaisin tapa olisi vaan antaa niiden kaloripuheiden mennä ohi omien ajatusten. Toisin sanoen muistaa, että sä olet kerran päässyt siitä jo eroon eikä se ollut sen arvoista koska olos ei ollut hyvä.
Toinen asia mikä olis vielä yksinkertaisempi olisi vaan olla tapaamatta tätä kaveria niin paljoa enää. Toisaalta en itekään oikeen usko tuohon, koska se huoli toisesta voi kasvaa niin suureksi.
Eipä tässä nyt muuta.
Tiedoksi kaikille nuorille:
SPR järjestää Tukinetissä säännöllisesti reaaliaikaisia livechattejä ryhmille (liveryhmiä). Liveryhmät on tarkoitettu nuorille ja ne ovat kaikille avoimia, ilmoittautumisia tms. ei tarvita.
Tänään tiistaina 23.4. pidettävässä liveryhmässä keskustellaan ulkonäöstä ja ulkonäköpaineista. Liveryhmä on klo 18-20 ja sen ohjaajina toimivat Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen työntekijät ja vapaaehtoiset.
Tervetuloa juttelemaan aiheesta toisten nuorten kanssa! 🙂🌻
tiedän ton tunteen niin hyvin mun parikin kaveria on ollut kans tossa tilanteessa ja saan kuunella sitä kun ne slitää läskeistänny ruuasta ja ehkä siks mulla ei oo kaloreista yms yms ja sit viel itekki mä oon aina tykänny ruuasta ja siks mulla se ei oo varmaa menny niin vakavaks koska mul on vaikeuksii olla ilman ruokaa kokkaa äiti nytki tuol mut paino indeksin mukaa mul on silti melkei vakava ali paino vaikka syön mut käyn aika paljon lenkilläki mut en sitte tiiä loppujen lopuks ihan sama ei mun mielestä ainakaa kukaa voi määrätä mitä mä teen ja mitä en pää asia on et tiiät mikä on susta oikein ja mikä ei koska sen pitää lähteä sun omasta päästäsi 🙂😉
Tiedoksi:
Huomenna tiistaina 21.5. klo 18-20 Tukinetissä on SPR:n liveryhmä eli chat nuorille. Illan teemana on ruoka ja ravinto. Tervetuloa jakamaan ajatuksia teemasta toisten nuorten kanssa!
Liveryhmän ohjaajina toimivat Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen työntekijät ja vapaaehtoiset tukihenkilöt.
Ryhmä on avoin kaikille nuorille, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita. Ilmoittautua ei tarvitse, "astu" vain sisään ryhmään. 🙂🌻