Kaikki menee pahemmaksi
En enää jaksa mennä kouluun. En lukea kokeisiin. En nousta sängystä. En jaksaisi enää esittää iloista, haluasin kyllä olla iloinen, mutten pysty siihen yksin. Ja kun olen niin yksin. Isän ja minun välit ovat todella huonot. Paras ystäväni on hylännyt minut, hän oli ainut joka tietää masennuksestani. En uskalla enkä halua kertoa muille. En tiedä kestänkö tätä kaikkea enää, kukaan ei kuitenkaan välitä minusta niin paljon etteikö he voisi elää ilman minua. Syyttäkööt sitten itseään kun olivat niin sokeita etteivät huomanneet kuinka huonosti minulla menee…
ensin haluan sanoa että varmasti joku välittää sinusta, vaikka joskus (tai aina) tuntuisi ettei niin ole ! 🙂
voisitko yrittää mennä juttelemaan vaikka koulupsykologin kanssa? terveydenhoitajan, jonkun nuorisotyöntekijän kanssa? olisiko sinulla edes joku tuttu/sukulainen jolle voisit kertoa?
ei sinun heti tarvitse kertoa kaikkea itsestäsi, jos et halua.
on vaan tärkeää ettet jää yksin, siitä ei ole kuin haittaa.
jaksamista sinulle !