Hei, olen 17v toisen vuoden opiskelija lukiossa. Ja tässä poden masennusta, väsymystä ja itsetuhoisia ajatuksia. Elämä on täynnä iloa ja kauneutta; Kun olen ystävieni kanssa. Ei haittaa olla koulussakaan. Se on se mitä tapahtuu koulun jälkeen mikä hermostuttaa minua. Menen kotiin. En tiedä miksi, mutta syyt miksi minulla on ollut itsemurha ajatuksia sekä murha ajatuksia, johtuu vanhemmistani. He saavat minut stressaantumaan. Kun teen jotain väärin isäni hermostuu ja minä sen jälkeen menen huoneeseeni ja itken. En koskaan itke muitten edessä. Ja usein kerään negatiivisia tunteita, jotka päästän kotona ulos, en kiroile enkä ole röyhkeä, mutta kun sanon jonkun kärkkään kommentin, vanhempani heti moittivat minua, ja se sattuu…
He moittivat minua koulumenestyksestäni. He eivät tajua että olen hyvin herkkä ihminen. Kyllä olen vahva myös, mutta minullakin on rajat. En jaksa enää. He saavat joskus minut niin vihaiseksi että tekee mieli ottaa veitsi ja puukottaa heitä.😠 Olen hyvin mielikuvituksellinen, ja tykkään haaveilla, niin päivisin kuin öisinkin. Kunpa nuo mahdottomat haaveet pystyisivät tulla toteen. Tekee mieli tehdä itsemurha, koska silloin voisin haaveilla lopun elämäni. Olisin onnellinen ja rauhallinen, ei stressiä ei valittamista, ei kärsimystä ei kipua. Voisin vain nukkua pois😴 ainakin se olisi ideaali kuolema. Sanokaa, onko jotenkin outoa, että pitäisikö käydä tapaamassa psykologia? Sillä olen halunnut tappaa vanhempani… Ihan miettinyt miten sen tekisin… 😯🗯️
Auttakaa.