Itsetuhoisuus ja masennus

Itsetuhoisuus ja masennus

Käyttäjä Masentunutlapsonen aloittanut aikaan 24.01.2020 klo 20:58 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Masentunutlapsonen kirjoittanut 24.01.2020 klo 20:58

Jos olet masentunut ja sinulla on itsetuhoisia ajatuksia, tule juttelemaan

Käyttäjä Höpönassu kirjoittanut 08.02.2020 klo 21:45

Minäpä kokeilen. Mun itsetuhoiset ajatukset ei oo semmosia, että tekisi mieli tehdä itelleen just nyt jotain, eikä mun tarvitse taistella mitään impulsseja vastaan. Se on enemmän semmonen vakaa ja pitkälle mietitty suunnitelma oman elämän alas ajamisesta ja itsensä tappamisesta. Vaikka se ei ehkä kuulosta niin pahalta, niin se vaikuttaa melkein kaikkeen mitä teen. En pysty tekemään mitään suunnitelmia tulevaisuuden suhteen, koska sitä tulevaisuutta ei minun mielestä ole. Tämä pohjaton toivottomuus tekee esimerkiksi masennuksen hoidosta, opiskelusta ja töiden tekemisestä kamalan vaikeeta, kun ei kerta kaikkiaan löydä syitä jatkaa. Itsemurha tuntuu oikeasti parhaimmalta vaihtoehdolta, enkä edes harkitse muita polkuja mitenkään vakavasti.

Mitenkäs muiden kevät?

Käyttäjä itsetuhoinen_ kirjoittanut 26.02.2020 klo 20:33

mäkin nyt haluun kirjoittaa tänne. 

mun itsetuhoiset ajatukset on just sellaisia että haluan satuttaa itseäni vaikka olen niistä ajatuksista päässyt jo kertaalleen yli, nyt ne tuli taas takaisin enkä saa niitä pois. eikä mulla oikeen ole ketään kenelle puhua.🥺

Käyttäjä freese's department store kirjoittanut 29.02.2020 klo 15:16

nyt on vaikee muistaa koska ei olis näitä ajatuksia ollu, itsetuhosuutta eri tavoin on ollut jo vuosia mut nyt nää on vaan pahentunu. joskus on ollu esim. öitä kun on ollut melkeen mahdotonta olla tekemättä mitään peruuttamatonta, ja vaikka asia ei ees häiritse tiiän et sen pitäis, tai et mun pitäis pelätä sitä et aattelen itsemurhaa melkeen päivittäin. varsinkin nyt, kun ylppärit on iha kulman takana enkä saa itteeni pakotettuu opiskelemaan, en haluu päästä eteenpäin mut en voi jäädä tähänkään, en haluu elää siihe asti et näist ois mitään hyötyä, mul ei oo mitään motivaatiota. mitäköhän tässäkin sit pitäis tehdä

parhainta on lukee psykan muistiinpanoja musta, ei merkkejä itsetuhoisuudesta tai ajatukset laiduttamista eivät lähene syömishäiriön merkkejä. en nyt suoraan sitä osaa sanoo mut oon tässä vaik kuin mont kertaa yrittäny vihjata et itsetuhosuutta on iha helkkaristi ja mun ajatusmaailma tai teot laihduttamisest ei todellakaan oo terveitä, mut minkäs täs sit voi

tää viikonloppu yksin kotona, nautinko ihanasta rauhasta ja vapaasta olosta, vai jätänkö olemassaolon tähän🤔

Käyttäjä Latte1 kirjoittanut 29.02.2020 klo 23:43

Jonotin klo 15-23.30 sekasin chattiin, pääsin sijalle 5. Eilen olin sentään 4. Paskaa. Oon laittanu yli 20 psykoterapeutille kyselyä, 2 vastannu. Mun psyk sairaanhoitajalla on ollu täyttä viimeiset kaks viikkoa. Mulle on tulossa lääke muutoksia. On myös db, jonka kanssa opettelen elää. Huokaus. Ahdisti niin et oisin halunnu kirjoittaa joillekki, mutta oo varmaan vaan tiellä. Täälläkään ei toiminu tuo tukisuhdekeskustelu. Kiva. Meen pois nyt täältä tieltä. 👋🏻

Käyttäjä kakerae kirjoittanut 03.03.2020 klo 23:06

Siis tällasta tää on, ihan samoihin ongelmiin törmänny kuin "Latte1" siellä. Jos sekasin chattiinki haluu niin pitää alkaa aamulla jonottamaan 😀 Suomen mt-ongelmapalvelut vois kerää ittensä

Käyttäjä ellakata kirjoittanut 18.03.2020 klo 20:08

Mulla ei itsetuhoisuutta ole aiemmin esiintynyt, mutta nyt olen alkanut huomaamaan niitä piirteitä, kun jotkut asiat tuntuu menevän pahemmin ihon alle kuin ennen. Tähän voi toki liittyä isäni kuolema, josta on nyt vähän reilu 2 vuotta ja 3 kuukautta. Kaveripiirissäni on myös aika paljon itsetuhoisuutta, mikä on saattanut myös vaikuttaa. Muutin myös just pois kotoa ja tuntuu niin yksinäiseltä ja siltä ettei ketään muu välitä ku mun parhaat kaverit. Olen usein miettinyt, et pitäiskö vaa tappaa ittensä ni kaikille tulis parempi mieli eikä tarvis kattella mua.

Käyttäjä sadgirl_ kirjoittanut 22.03.2020 klo 00:41

Yritän päästä pois viiltelystä mut oon umpikujassa, kun toisaalta yritän kovasti vinkata muille ettei kaikki oo hyvin ja tuntuu et ketään ei kiinnosta. Sit toisaalta en haluis kertoo kenellekään koska mua saatetaan luulla huomionhakijaksi ja en haluu kohdata niit seurauksia.. onneks oon saanu vähän hillittyä sitä viiltelyä, mutta nyt taas ku oon tosi yksin nii tulee vaikeeta

Käyttäjä Henna_Saapas (Työntekijä) (Palveluoperaatio Saapas (Lasten ja nuorten keskus ry )) kirjoittanut 27.03.2020 klo 14:23

Hei, oletteko huomanneet, että Saappaan chat on auki nyt huomattavasti useammin esim koko viikonlopun 27.-29.3 tiettyinä aikoina. Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä ja siellä voit kutsua myös valitsemasi työntekijän yksityikeskusteluun mikäli yhteiskeskustelu ei ole mielekästä. Tervetuloa!

 

ps. Toivon teille lempeyttä ja armollisuutta itseänne kohtaan. Voimia!