Ninele kirjoitti 17.6.2016 1:13

Moi, minulla on ollut tosi vaikeaa viimeiset 2vuotta! Olen aika itsetuhoinen mulla menee tällä hetkellä tosi huonosti. Kuulin tästä sivusta mun kaverilta ja lääkäreiltä ne sanoi että mun kannattaa tulla tänne! No ajattelin kirjottaa sit mun tarinan tänne. Olen siis 12v tällä hetkellä täytän koht 13v kun olin just viime kesänä täyttäny 12v alotin viiltelyn sillon alko mun elämän helvetti. Mulla oli tosi paha olla ja menetin frendejä tosi paljon katsoin joka ilta viiltely kuvia ja niistä sainkin motivaatiota viiltelemään. Viiltelin tosi usein ja se lähti vähä käsist musta tuli tosi itsetuhoinen eikä mun äiti edes tienny jouluna kerroin mun parhaille kavereille, mitä olen tehnyt ja ne sano et mun pitää lopettaa no en uskonu niit ja jatkoin viiltelyä. Mun paraskaveri sano sen äitille koska oli tosi huolissaan musta, no mun parhaankaverin äiti soitti opettajalle ja sanoi että open pitäisi puhua mun äidin kanssa. Oli menny 2viikkoa kun äiti soitti ihan huolestuneena töistä mulle selitin sille asian jotenkin. Kun äiti tuli kotiin se halusi nähä ne jäljet olin silloin tosi vihainen mun kaverille kun se kerto sen äitille ja kun mun äiti sai tietää. Lupasin äitille etten jatka jouluaatto meni mulavasti ja seuraavana päivänä tein uudestaan tein tosi syviä joten äiti huomas kun mun lattialla oli verta no me lähdettiiin sitten seuraavan päivän iltana sairaalaa kun sillon mä tein uudestaa jälkiä. Sairaalassa ne sano että ne ei ollu sentään nii syviä että oisin voinut kuolla. Syksyllä sain apua lääkäriltä ja psygologeilta. Olen todella kiitollinen mun kaverille et se kerto sen äitille ja et sain apua❤️Mulla on blogi jossa kerron itsetuhoisuudesta ja koitan auttaa muista pääsemään siitä yli.😌

Hei ninele!

Toi mitä kirjoitit kuulostaa todella tutulta. Mun kun elämä on ollut helvetillistä jo 4 vuotta enkä oo vieläkään kunnolla saanut apua, mutta onneksi sinä olet saanut apua.

Mäkin olen viillellyt ja viiltelenvieläkin enkä voi lopettaa...kerran viilsin todella syvän eikä sille tehty mitään kun en näyttänyt kenellekkään. Mun käsissä on paljon arpia ja jaloissakin on arpia. Melkein missä vaan mä en pysty enään kunnolla hallitsemaan itseäni että viillänkö vai en. Mulle on todettu vaikea masennus mikä on tehnyt elämästäni helvettiä ja sit mulla on vaikea ahdistuneisuus/paniikkihäiriö. Kesälomallakin joudun käymään ryhmissä 2x viikossa ja sit on vielä kaikkee muuta et kesä loma ei tunnu lomalta yhtään.
😭

Mä oon ollut jo monesti lähellä itsemurhaa. Oon yrittänyt sitä 4x mut epäonnistuin aina kerran mun yks kaveri pelasti vaikka en olis halunnut.😭😭😭😭😭😭