Kaikki muut ikäiseni seurustelevat jo, mutta itse en ole ikinä ollut ihastunut kehenkään. En edes ala- tai yläasteella. Saatan pitää tai kiinnostua jostain hyvännökäisestä, hauskasta tai fiksusta tyypistä, mutta mitään enempää en tunne. Välillä tuntuu, että tavallaan jopa pelkään vastakkaista sukupuolta. Olen aina vihannut esim. halaamista.
Eikö niin, että kaikkea ei voi kokea nuorena? Toivon, että joku päivä tapaan jonkun josta kiinnostun todella ja haluan olla hänen kanssaan, mutten vielä.
Koska te muut olette kokeneet ensirakkautenne? Vai onko rakkautta ollenkaan? Pelottaa, että en rakastu koskaan. Tiedän, että kuulostan ruikuttavalta teiniltä, mutta nykyään tuntuu että kaikki pitäisi kokea mahdollisimman nuorena, jotta pysyisi omassa ikäryhmänsä tahdissa mukana.
Hei! Ajattelin vastata sinulle kun kukaan muu ei ole vastannut.Minä koin ensirakkauteni jo 11-vuotiaana, mutta silloin en ajatellut sitä niin. Vasta viimevuonna oli sellainen niinkuin "oikea" rakkaus. Valitettavasti sekin oli vain yksipuolista kun ko. henkilö oli minua 20 vuotta vanhempi... Tämänhetkinen rakkaus on molemminpuolista ja kerrankin ikäiseni, 15-vuotias.
elisali,
kaikkea ei voi eikä tarvitse kokea nuorena. "pakkoseurustelu" voisi olla ikävä kokemus. minä tunnen useita ihmisiä, jotka ovat alkaneet seurustella päälle parikymppisinä.
en tiedä minkä ikäinen olet, mutta sen tiedän, että ei ole totta, että "kaikki ikäisesi seurustelevat" tai muuta. minä en oikein käsitä muutenkaan sitä, että mahdollisimman nuorena pitäisi hankkia mahdollisimman paljon kokemuksia ihan kaikesta. siinä on isompi riski sitten saada niitä huonoja kokemuksia enemmän kuin tarpeeksi. vaikka tuskin niiltä kukaan täysin välttyykään...
anna itsellesi aikaa olla sellainen kuin olet, kokemukset karttuu koko ajan, niitä ei tarvitse etsimällä etsiä. varmasti ihastut, jos ihastuttaa, mitään vikaa sinussa ei ole.🙂