Moi. Mulla on ihan sama ongelma kuin sullakin 😟 Paitsi että ollaan tunnettu tämän pojan kanssa pienestä asti ja se on mua muutaman vuoden nuorempi... Ja molemmat on hirveän ujoja.

Meidän vanhemmat on tuttuja keskenään ja ne sitten tietysti puhelee kaikkea minusta ja tästä pojasta. Tämän pojan äidiltä olen kuullut että se tykkää musta 😀 Mutta silti en ole varma asiasta ja olenkin nykyään koko ajan ihan jossain muussa maailmoissa kun mietin tätä juttua. En pysty keskittymään mihinkään, ruoka ei maistu, unta ei tule jos vain olen nähnyt hänet ja masennus on hirvittävä. Tuntuu että nyt on elämäni tärkein asia käsillä enkä osaa tehdä sille mitään.

Kunpa tosiaan tietäisi mitä toinen itsestä ajattelee. Mieleeni on tullut sekin, että ihastukseni vain säälii minua ja on siksi minulle mukava. Mutta toisaalta en usko siihen itsekään, se vain tulee mieleen synkimpinä hetkinä ☹️

Mutta ehkä pitäisi itse kysyä suoraan toiselta, mitä mieltä tämä on. Että pitäisikö jatkaa pidemmälle vai lopettaa koko juttu ennen kuin se kunnolla alkoikaan. Ehkä silloin saisimme mielenrauhan? Mutta tiedän ettei se ole maailman helpoin asia kysyä toiselta sellaista asiaa. Mutta helpompaahan se varmasti olisi kuin tämä jatkuva itsensä kiduttaminen miettimällä asiaa. 🙂👍

On meillä vaikeesti asiat ☹️

Mulla on sellanen tilanne, et kysyin siltä. En näin suoraan, mut mailissa ja viestillä. Mut se ei vaan vastaa...ei mitään ☹️
Sanoin sille, et voi ihan suoraan sanoo mitä ajattelee ja senki jos se oli vaan sellasta kännihöpöilyä. Et en loukkaannu! Mut ei vastannut mitään ☹️
Nyt jotenki tuntuu et oon ahistellu kysymyksillä liikaa ja se pelästy, enkä kuule siitä koskaan enää mitään ☹️ tuntuu et tein elämäni virheen!
Niin ahdistavaa ku niin tykkäsin siitä! Aivan ihana ihminen! Enkä saa sitä iltaa ja henkilöä pois mielestä! Vaikka haluaisinki. Oon itelle yrittäny toitottaa et "ei sille voi mitään. Kyllä elämä jatkuu" mut silti tuntuu niin pahalta.
Nyt jotenki toivon, etten olis ees ihastunu! inhottavaa ☹️

Mut ehkä sun kannattaa puhuu sille...ja jos sen äidiltäki oot kuullu et se tykkää. Uskon, että tykkää, mut se ei vaan ehkä osaa ja kehtaa sanoo sitä. Pelkää samoja asioita kun sinäkin. Luulisin.

Mut voimia ja rohkeutta sinulle 🙂🌻

heippatihei!

Ajattelin vaan ilmottaa et sain sen ihmisen kans nyt onneks asiat jotenki selvitettyy 🙂
Kauheesti pyyteli anteeks ettei oo vastaillu...on kipeenä ja tosi väsyny. Mut sovittiin et kavereita ollaan ainaki. Ja eihän sitä oikein muuta voi heti ollakkaa ku ei niin hyvin tunneta sillain. Mut tästä on hyvä lähtee!
Kannattaa sunki puhuu sen sun ihastuksen kanssa. Uskon et sillain asiat selvii. Niin mullekki kävi =)

Tsemppiä 🙂🌻

Heippa taas! Ajattelin minäkin kertoilla mitä tälle mun jutulle kuuluu 🙂 Nyt kun on jotain kertomista, tai no... Me taas tekstailtiin ja mä kysyin että onko se unohtanu ihan mut ja että se kertois jos ei tykkäis että tekstaillaan jne. Ja se kertoi että ei oo unohtanu mua 😳 ja ettei sillä oo mitään sitä vastaan että tekstaillaan 😋 Mulle tuli hyvä mieli siitä.

Toivottavasti sullakin menee hyvin tämän ihastuksesi kanssa 😀 Ihanaa kevään odotusta 🙂🌻