hukassa itsensä kanssa

hukassa itsensä kanssa

Käyttäjä annika_f aloittanut aikaan 01.01.2005 klo 23:33 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä annika_f kirjoittanut 01.01.2005 klo 23:33

Mä mietin jonkin aikaa ennen kun uskalsin alkaa puhuun tästä.. Mulla on ainakin omasta mielestäni tosi arkaluontoinen ongelma mun miesystävän kanssa, ja häpeän itseäni sen takia.. En tunne itseäni. 😞 Halusin kysyä onko kellään muulla tällaista ongelmaa, ja olisiko teillä jotain auttavaa sanomista mulle?

Juttu on niin, et mä en pysty kattoon mun miesystävän (jonka oon tuntenu 4 vuotta) kanssa elokuvia tai mitään ohjelmia missä joku mua kauniimpi nainen näyttää edes rintojaan. Tiedän, etten ole kaunein nainen maan päällä, eikä niin kuulukaan olla. Musta vaan tuntuu kuin mun mies ei haluais mua tarpeeks, ei niinkuin se haluais sitä kauniimpaa. Mä ajattelen järkevästi, et se kuitenkin on mun kanssa, ja meillä on loistavaa seksiä.. mut sillä hetkellä mun pää sekoaa ja musta tuntuu kuin olisin rumin eukko maan päällä, ja et mun mies aattelis et kumpa sais ton ni vois heittää ton nykysen mäkeen. Tää sattuu meihin molempiin ja mä olen aivan hukassa. Välillä mietin että oonko mä vielä aivan lapsi, joka ei oo valmis mihinkään. Mut mä kuitenkin rakastan mun miestä koko sydämestäni, eikä siitä enää palata lapsuuteen.

Mä toivon et joku kertos mulle mitä mun pitäs ajatella, miten terveet naiset tollasessa tilanteessa ajattelee? 😯🗯️

Käyttäjä aavaton kirjoittanut 04.01.2005 klo 16:13

Tämä ei ole terveen naisen vastaus mutta minä ajattelen vaan, että sie olet aika mustasukkainen. Olen itsekin sitä ollut mutta sitten mentiin naimisiin ja ukko mut valitsi. Sen jälkeen olen sen antanut katsoa kauniimpia naisia ihan vapaasti. Minut se kuitenkin aina sängyynsä ottaa.

Mie uskon, että kaikki miehet katselevat kauniita naisia, jos kohdalle sattuu vaikka televisiossa. Katsonhan mie itsekin komeita urheilijoita. Saatan sanoa miehelleni, että vau olispas sulla tommoiset lihakset. Onneksi se ei ole vielä sanonut, että vau, olispa sulla tommoiset rinnat. Mie voisin sille viikon selittää, että olen synnyttänyt kaksi yhteistä lasta jne.

Seuraavan kerran, kun tulee joku muka kauniimpi nainen vastaan, niin ala puhuun miesystäväsi kanssa siitä naisesta. Sano vaikka, että onpa harvinaisen kauniit rinnat. Tai kysy, että haluaisko se tommoisen naisen itselleen. Varmasti se sanoo, että en tietenkään halua, sut mie otan.

Käyttäjä agathar kirjoittanut 05.01.2005 klo 15:52

en olekaan ainut ihminen joka kantaa sisällään samaa tunnetta! minä ja avopuolisoni olemme seurustelleet kaksi vuotta, kesällä muutimme yhteen. minusta vain yksinkertaisesti tuntuu etten riitä hänelle. olen muutenkin ollut todella masentunut ja voimani ovat lopussa. haluisin olla itselleni täydellinen ettei minun tarvitsisi koko ajan miettiä riitänkö avopuolisolleni. jos kelpaisin itselleni, kelpaisin varmasti myös hänelle. elokuvia on vaikea katsoa, kyllä, ja muutkin mediat esim. lehdet aiheuttavat minulle pahaa oloa. rakkaani sanoo että olen kaunis eikä hän ikinä voisi kuvitella elämää ilman minua. hän on aina ollut uskollinen eikä edes ole puhut kenestäkään naisesta mitenkään ihailevaan sävyyn. minä vain en kelpaa itselleni.
toivottavasti voisimme olla toisillemme avuksi. voimia!

Käyttäjä agathar kirjoittanut 05.01.2005 klo 15:55

aavaton, olet tuossa viimeisessä lausahduksessasi ihan oikeassa. minä olen koittanut samaa, jos tv:ssä on kaunis nainen, sanon miehelleni että olipas ihan järjettömän kaunis nainen tms. ihana olo tulee, kun kulta sanoo että ei edes ollut, sinä olet paljon nätimpi, mun oma pieni menninkäinen🙂
mulla on huono itsetunto, yritän elää sen kanssa. vaikeaa se on ,mutta pitää kai yrittää luottaa että toinen rakastaa ja, päästä niistä pahoista oloistaan eroon.

Käyttäjä annika_f kirjoittanut 05.01.2005 klo 16:58

Kiitos teille molemmille vastauksistanne 🙂

Aavaton, on hyvä idea toi että kysyn mieheltäni haluaako se sen toisen. Mä olin jo unohtanutkin, että kerran baarissa olin todella mustasukkainen kun mieheni jutteli jonkun tosi kauniin naisen kanssa. Kävin valittamassa sille sillon, ja pyysin myöhemmin anteeks, ja kerroin et kun se nainen oli niin hirveen kaunis niin tuntu pahalta. (Mieheni tunsi naisen, ja mä en, ja olimme silloin eri porukoissa liikkeellä.) Mieheni sanoi ettei koskisi siihen naiseen mistään hinnasta, että se nainen on kaikkien kanssa. Ja mulle tuli siitä todella hyvä olo. Mulle tuli tosi hyvä olo jo ennen kuin mieheni oli vastannut mitään, kun sain kertoa asian rehellisesti. Jotenkin tuntui kuin jokin taakka olisi kadonnut. Harmi vaan että se oli hetkellistä. Se on kumma miten se unohtuu..

Et ole yksin Agathar, toivottavasti se lohduttaa. Sulla on aivan samanlainen tilanne kuin mulla. Mäkään en ois uskonu, että muitakin on. Mietin usein että mitä mä kaipaan etten tuntisi itseäni niin rumaksi. Kuten sinä kirjoitit, ettet kelpaa itsellesi, mä tunnen samoin. Taidamme molemmat olla täydellisyyden tavoittelijoita. Mennyt vain hieman överiks.. Täytys vaan löytää keino millä pääsemme siitä ☹️

Pitäisi todella myös muistaa että miehemme ovat meidän kanssamme eivätkä muiden. Ja että se mitä ihminen on sisältä, on paljon tärkeämpää kuin mitä se on ulkoa. Jälkimmäinen kuulostaa kliseeltä, mutta se on aivan totta. Yritän aina muistaa myös tämän: mieheni rakastaa mua, sekä sisältä että päältä, eikä ole toista samanlaista ihmistä kuin minä. Jos sovin hänen kanssaan täysin yhteen, olen juuri täydellinen hänelle, vikoineni päivineni. Eikä täydellistä ihmistä olekaan! Halusin kertoa tämän sinulle Agathar, jos siinä olisi jotain jota et olisi tullut ajatelleeksi, ja jos se auttaisi sinua. Jostain syystä en itse koskaan muista omia neuvojani.

Toivottavasti en kuulostanut kovin tyhmältä tai lapselliselta.. (Huom, mulla on tapana olla hyvin epävarma itsestäni).

Oikein paljon voimia sinullekin Agathar!

Käyttäjä kääpiö kirjoittanut 05.01.2005 klo 18:54

Aika rohkeana ja itsestäni ylpeänä tulen mukaan tähän keskusteluun, vaikka en olekaan terve nainen. Olen mies. On niin tuttua myös minulle tilanteesi. Vastaan ensin sinulle ja sitten kerron omasta itsestäni.
Teillä naisilla on sellainen luulo, että me miehet halutaan vaan kauniita ja isorintaisia naisia.
Mihin sitä silmässä laittaa kesken elokuvan, jos ruutuun tulee kaunis nainen, näyttelee rintojaan.
Voisi kadota elokuvan juoni, jos katsoisi vaimoaan sen aikaa. En voi ymmärtää mikseivät naiset tajua, että, jos on itselleen vakituisen naisystävän ottanut, niin se nainen on silloin maailman paras ja kaunein nainen vaikka vähän vilkuilenkin muita naisia välillä.

Sitten minä: olen lyhyt, pari senttiä alle keskiarvojen. Aina olen ollut luokkani lyhyin.
Ennen avioliittoa kuvittelin aina, että vaimoni katsoo kaikki pitkiä miehiä. Olen kyllä vaimoani reilusti pitempi ja minulla omasta mielestäni on tuollaiset ”vau mitkä lihakset”. Silti olin mustasukkainen pitkille miehille.
Kun menimme tilaisuuksiin missä saattoi olla pitkiä miehiä, soitin tyttöystävälleni, nyk. vaimo, koko matkan ajan Rauli Baddingin laulua; ”voit tanssia kenen kanssa vaan, kun muistat kellä kotiin on yksinoikeus sut saattaa, siis saanhan tanssin viimeisen”. En puhunut mitään, soitin vaan tätä laulua. Oli helpompi olla muiden pitkien miesten joukossa, kun tiesin, että minähän sen tytön kotiin vien.
Yksi ainut laulu teki minusta todella itsevarman.

Katso nyt sinäkin peiliin ja sano, että olen maailman kaunein nainen. En nyt keksi mitään laulua mikä naisille sopisi itsetuntoa kohottamaan mutta kyllä varmaan jonkun löydät. Ja kyllä meiltä miehiltä voi todella kysyä suoraan mitä mieltä olemme jostain elokuvan naisista.

Käyttäjä agathar kirjoittanut 05.01.2005 klo 22:00

annika_f, kiitos.
kyllä aika-ajoin tunnen olevani nätti ja kaunis ja seksikäskin, mutta jotenkin kaikki kaatuu aina siihen, että avopuolisoni on mielestäni "niin jumalainen" että hän saisi kenet vaan. mutta onneksi hän oikeasti taitaa haluta vain minut. kun vain ymmärtäisin sen. valitattavasti pahat asiat muistaa helpommin kuin hyvät ☹️
kyllä, aikamoinen täydellisyyden tavoittelija olen. se on näkynyt myös painoni tippumisena ja siinä että stressaan koulusta, vaadin itseltäni hyvin paljon.tuossa aloittamassani viestiketjussa on enemmän tietoa tilanteestani ja olostani, jos haluat tietää.

annika, pitäisi osata joskus päästää itsensä vähän helpommalla eikä vaatia niin paljon. antaisi itselleen luvan siihen että jokin tentti tai työtehtävä yms. menisikin joskus vähän huonommin. kun oppisi siihen, ettei aina onnistu kaikessa täydellisesti, olisi helpompaa ja palkitsevaa iloita täydellisistä suorituksista. yritetäänkö yhdessä sisäistää tuo? niin molempien meidän taakkamme keventyisi, ja ehkä se joskus olisi poissa kokonaan.

Käyttäjä annika_f kirjoittanut 06.01.2005 klo 17:49

Kiitos kääpiö miehen mielipiteestä 🙂 Mulle ainakin tuli parempi mieli luettuani tekstisi. Pituudesta sen verran, että olen kolmisen senttiä pidempi kuin mieheni, ja yksi todella rakastettava ominaisuus hänessä on juuri hänen pituutensa. Hyvä että olet päässyt pituudestasi "yli".

Tunnen Agathar aivan samoin, että olen seksikäs, mutta mieheni saisi kenet vaan. Ja se painaa. Se on kumma, miten vaikea on ymmärtää..😞

Luin aloittamasi ketjun, toivon todella että masennuksesi laantuisi. Minä itse en ole täydellisyyteen pyrkivä koulutöissä, mutta ihmissuhteissa aivan liikaa. Yritetään vaan yhdessä sisäistää. Parempaa huomista! 🙂👍