En jaksa nousta sängystä
Oon ihan poikki. En jaksa nousta sängystä. Oon ollu ylhäällä vaa sen verran et otin lääkkeen ja vitamiineja. En jaksa olla kavereideni kanssa, ne ärsyttää mua liikaa eikä ne enää jaksa mua. Ahdistaa. Mun elämä on jo ohi. Mulla ei oo silleen ees sukua, mulla on vaan äiti ja en tiiä voiko sekään kovin hyvin.
Oon köyhä, työtön, yksinäinen, ruma. Vihaan itseäni. Mulla ei oo ees koulutusta.
Mitä mä voisin tehdä?
Moi broken92,
Oot oikeastaan jo ottanut ison askeleen kun kirjoitit tänne. Pystyisitkö hakemaan apua terveydenhoitajalta tai psykologilta, tai ehkä soittamaan auttavaan puhelimeen? Näistä voisi saada apua omaan oloon ja jaksamiseen. Asioistaan kertominen ei ole helppoa, mutta se kannattaa.
Olisiko täydennyshaussa jotain sellaisia opiskelupaikkoja, mitä voisit hakea? Tai jos koet, että opiskelu syksyllä on liian aikaista olosi kannalta, voi ensin hakea apua oloon ja parannella itseään rauhassa, ennen kuin keskittyy opiskeluihin. Yksi vaihtoehto on myös hakea töitä, sitten kun jaksaminen sallii sen.
Pystytkö puhumaan äidillesi asioistasi? Hän voisi ehkä myös kuunnella sitä, miltä susta tuntuu. Ehkä joku kavereistasikin on sellainen, joka voisi ymmärtää jollain tasolla sen, mitä käyt läpi. Joskus kahden kesken jutellessa kavereista voi tulla ihan uusia puolia esiin.
Tsemppiä ja halauksia! Älä luovuta, sulla on varmasti vielä elämä edessäsi! ☺️❤️