Elämän käännekohdat

Elämän käännekohdat

Käyttäjä Justiina2 aloittanut aikaan 17.06.2011 klo 10:15 kohteessa Nuorten foorumi
Käyttäjä Justiina2 kirjoittanut 17.06.2011 klo 10:15

Minun elämäni on muuttunut paljon viimeisen neljän vuoden aikana.
Vanhempani erosivat, kun olin noin 8-vuotias. Se oli isoveljelleni kova paikka. Me muutimme pois, mutta emme onneksi kauas isästä. Isämme oli matkoilla, kun muutimme, eikä tiennyt siitä mitään. Muistan senkin, kun kävin äidin kanssa yhdellä rivari asunnolla ennen muuttoa. En tajunnut silloin vielä mitään, että olisimme muuttamassa.
Sitten pappa kuoli.😭 Muistan, kun kuulimme veljeni kanssa siitä. Me itkimme, emmekä saaneet illalla kunnolla unta, ja nukuimme sitten yön äidin vieressä.

Veljeni oli joka viikonloppu isällä ja minä vain joka toinen viikonloppu.
Viikonloppuina, kun veljeni oli isällä ja minä äidillä, kävimme äidin kanssa yhden miehen luona. Hän asui toisella paikkakunnalla. Olimme siellä joskus yötä. Kerran hänen vanhempansa kävivät meillä. Silloin en vielä tajunnut, että äidillä on uusi mies.

Sitten muutin äidin miehen ja äidin kanssa toiselle paikkakunnalle. Veljeni muutti isälle, koska ei yhtään pitänyt uudesta isäpuolesta. Muutto tiesi koulun vaihtamista ja piti saada uusia kavereita. Uudelta paikkakunnalta kun en tuntenut kuin muutaman sukulaisen, eikä kukaan ole minun ikäiseni. Reilu vuosi muuton jälkeen sain kuulla uutisen: äitini odotti vauvaa. En tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai iloita. Nyt pikkuveljeni syntymän jälkeen (veikka nyt vajaan vuoden) olen oppinut hyväksymään isäpuolen perheeseeni, mutta en sano enkä koskaan aio sanoa häntä isäksi.

Onko kellään ollut samanlaisia käänteitä elämässään? Ja miten pääsitte niistä yli?

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 17.06.2011 klo 12:07

Heippa
Onhan niitä ongelmia ihmisillä vaikka minkälaisia elämän varrella.
Mutta minkä ikäinen sinä olet ???
Mietin että noin 15. vuotias olet.
Mutta vaikka elämässä on vaikeita aikoja ja hetkijä niin pitää ajatella elämää
pitemmälle ajalle niin kyllä asiat ja elämä järjestyy.
Kuinkas sinä olet jaksanut ???
Onkos sinulla ketään ystävää / kaveriajolle voisit iloja ja suruja kertoa ???
Kaunista kesää sinulle

Käyttäjä kirjoittanut 17.06.2011 klo 13:34

Tapahtui minulle suuria muutoksia, kun olin 16v ja äitinikin kuoli, isä oli aikoja sitten kuollut.
Sitten minut adoptoitiin ja aika äkkiä aloin uutta äitiä sanomaan uudeksi äidiksi. Meni kyllä vuosia ennen kuin sanoin sitä pelkäksi äidiksi.
Adoptioisää sanon välillä isäksi mutta aika usein sanon sitä sen kutsumanimeltä.
Adoptioveljeäni sanon aina veljeksi, koska sekin sanoo mua siskoksi.

Ei kai sun tarvikaan sanoa tuota äitisi miestä isäksi, jos oikea isäsi elää vielä.
Kai voisit häneltä kysyä miksi häntä voit sanoa. Hänen nimellä olisi kai parasta.

Käyttäjä kirjoittanut 17.06.2011 klo 15:14

Unohdin sanoa, että olen muutoksista hyvin selvinnyt. Siihen meni aika monia vuosia ja tarvitsin terapian ja tämän tukinetin tukihenkilön apuja.
Ehkä sinunkin kannattaisi kirjottaa net-tukeen, löydät sen tältä samalta sivulta.

Käyttäjä Kata_K (Työntekijä) (Sos-kriisikeskus, Helsinki) kirjoittanut 21.06.2011 klo 13:52

Hei Justiina2 ja muut joiden vanhemmat ovat eronneet,

Syksyllä Tukinetissä on reaaliaikaisia liveryhmiä, jotka on tarkoitettu 12-18 -vuotiaille nuorille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Liveryhmät toteuttaa Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ry. Alla tulevien liveryhmien ajankohdat ja teemat. Teemat varmasti koskettavat monia.

ma 12.9. 2011 klo 18-20: Vanhempien ero

ke 14.9. 2011 klo 15-17: Isän ja äidin välissä kahdessa kodissa

ke 19.10.2011 klo 15-17: Uudet sisar/isä- tai äitipuolet

ma 16.11.2011 klo 15-17: Mikä auttaa vanhempien erotessa?

Tervetuloa mukaan ryhmiin!

🙂🌻

Käyttäjä Justiina2 kirjoittanut 22.06.2011 klo 14:35

volvomies: olen 13-vuotias.
Kiitos kaikille vastauksista. Itsekin yritän nyt selvitä. Jos vanhempana alkaisi helpottaa. Ja muutenkin minulle ei ole tullut mitään vaikuksia esim. koulussa.

Käyttäjä volvomies kirjoittanut 23.06.2011 klo 10:59

Heippa justiina2
Joo minä aina kysyn monesti ihmisen iän niin sillon tiedän monesti ihmisen
ajatus maailman esim minulla on tyttö joka on 14. vuotta
Mutta muista että jos on elämässä vaikeuksia ja ongelmia niin ikinä et jää
asioita yksin miettimään vaan aina pitää hakea apua ja jos on vaikeata niin
kirjoita vaikka tälle palstalle lisää.
Laitan sinulle viellä tuon mll lasten / nuorten puhelin numeron tuohon 116111 päivystää
joka päivä mutta ikävä kyllä on aika ruuhkanen.
Minä toivon sinulle kaikkea hyvää ja menestystä elämällesi.
Kaunista juhannusta sinulle

Käyttäjä Justiina2 kirjoittanut 28.06.2011 klo 19:47

Kiitoksia!