Moikka.
Kerron alkuun vähän taustoja, niin on ehkä helpompi ymmärtää tätä tilannetta. Asun aivan pakolaiskeskuksen vieressä ja siitä on aiheutunut haittaa. Öisin keskuksen asukkaat pitävät mekkalaa ja ulkona kävellessä miehet lähtevät perään ja huutelevat omalla kielellään jotakin.
Toisaalta suomalaiset käyvät iltaisin uhkailemassa ja huutelemassa pakolaiskeksuksen pihalla.
Perheenjäseneni kuoli ollessani 15 vuotias, enkä koskaan toipunut tästä. Sairastuin vaikeaan masennukseen ja olin äärimmäisen itsetuhoinen. Nyt kuitenkin puolen vuoden ajan elämäni on ollut ihan mukavaa ja masennus helpottanut paljon. 🙂 Lopetin käynnit nuorisopsykiatrisella polilla omasta tahdostani.
Nyt kuitenkin yllättävän hyvin menneen ajan jälkeen, olen alkanut pelkäämään iltaisin. Aamuisin tai päivällä en pelkää ja olen kuin toinen ihminen, mutta illan ja pimeän tullen olen alkanut pelkäämään itseni ja läheisteni puolesta aivan äärettömästi. Tämä johtuu osittain pakolaiskeskuksesta sekä näistä suomalaisista, jotka käyvät häiriköimässä. Asumme kerrostalon alimmassa kerroksessa ja pelkään, että joku ilta tai yö jotain pahaa tapahtuu, esim. joku kiipeää parvekkeelle jne. Herään öisin tarkistamaan, että perheeni on kunnossa ja asunnon ovet lukossa.
Tämä on mennyt niin pitkälle, että nukun yön aikana ehkä 2 tuntia. Olen alkanut myös ajatella, olisiko helpompi vain kuolla kuin kestää tätä hulluutta joka ilta. Öisin saatan myös herätä täysin siinä uskossa, että asunnossa on joku ja tämä kestää yleensä n. 5 – 10min. jonka jälkeen tajuan, ettei mitään ole tapahtunutkaan..
Tämä varmasti kuulostaa älyttömälle ja minusta itsestänikin tuntuu tyhmälle edes kertoa tästä kenellekkään..
Voiko tämä edes olla enää pelkkää ahdistusta? En tiedä mitä tehdä..
☹️
Moi.
Ei kirjoituksesi kuulosta yhtään älyttömältä. Ilman muuta tuollainen tilanne saa ajattelemaan turvallisuutta. Oletko puhunut perheesi kanssa tästä tilanteesta? Jokaisella teistä on todennäköisesti näkemys siitä, miten tilanteeseen pitäisi suhtautua, ja keskustelemalla siitä oma ahdistus voisi helpottua.
Tuo on todella julmaa että sun perään huudellaan kadulla. Tästä voit tarvittaessa keskustella poliisin kanssa. Samaten voit olla yhteydessä niihin auttajiin, joiden luona alun perin kävit puhumassa.
Ethän vahingoita itseäsi, sillä elämä voittaa ja sulla on oikeus saada elää turvallisesti. Voit kirjoittaa täällä net-tukeen tai ottaa yhteyttä auttajiin, jos tuntuu siltä että haluaisit tukea. Kahden tunnin yöunista kertyy nopeasti niin paljon väsymystä, että sekin laskee mielialaa. Oot joka tapauksessa tullut valtavan matkan kun olet noussut masennuksen alta. 🙂
Tsemppiä ja halauksia! 🙂🌻
Moi
Mä itse ymmärrän sua tosi hyvin, munkin perheen naapuriin tuli pakolaiskeskus. Itsekin pelkään, kai se ihan normaalia on. Mä luulen, että toi sun juttu on jonkinasteista ahdistusta. Ehkä auttais jos kävisit puhumassa jollekin tästä kasvokkain? Tai etsisit jonkun vertaistukiryhmän jossa olisi muita jotka asuvat lähellä pakolaisia ja pelkäävät tai muuta vastaavaa. Meinaan että se voisi olla helpompaa kun olis joku joka on vähän samassa tilanteessa, jos se auttais vaikka sen ahdistuksenkin helpotukseen. Sori mä en oo kovin hyvä auttavan. Mutta toivottavasti tästä ois jotain apua. Jaksamisia!
Kannattaisi varmaan jutella jollekkulle. Ketä perheeseesi kuuluu? Onko siellä ketään jonka kanssa puhua asiasta.
Ymmärrän, jos ahdistaa asua sellaisella paikalla. Onko muutto mahdollinen?