Samaistun

• Muokattu kirjoittajan toimesta 5 vuotta, 6 kuukautta sitten.

Sitten meitä on ainakin kaksi.

Kuulostaa tutulta. Kesti vain itselläni kauan että edes ymmärsin kyseisen tunteen olevan ahdistusta, koska sen vaikutus ilmeni aina eri tavalla. Ambulanssinkin olen meinannut soittaa kun olin joskus satavarma että olen saamassa sydänkohtauksen. Pakko-oireiseksi häiriöksi ne joskus nuorena oireiluni diagnosoivat. Ahdistus on hirvittävä riesa, joten voimia sinulle!

Joo, mullakin on pakko-oireita aika paljon ja kaikkea, mikä viittaisi autismiin. Mullekkin on tullut kerran niin voimakas paniikkikohtaus, että ambulanssi tuli paikalle. Ja se panikointi on ollut monta kertaa riesana tavallisissa asioissa, joiden ei pitäisi edes synnyttää sitä kohtausta.

Kuulkaas samaistun! Mulla on nyt tämä kesä ollut aivan hirveä. En pysty tekemään mitään, kun saan tosi voimakkaita paniikki/ahdistuskohtauksia milloin mistäkin. Viime kesä oli sama juttu ja silloin kutsuin ambulanssin kerran. Nää on tosi lamaannuttavia ja en näe juuri ketään muita ihmisiä, kuin vanhempiani. Olen käynyt psykiatrilla ja hän ehdotti minulle kelan kuntouttaa psykoterapiaa ja sinne siis oon menossa. Pakko-oireista ja ajatuksistakin kärsin myös.

Hei!

Olen yksi ahdistunut 20-vuotias nuori nainen lisää tähän keskusteluun. Onko teillä vinkkejä, miten itse handlaatte ahdistusta/paniikkia? Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten tämä rasittava riesa nimeltä ahdistus voitaisiin voittaa