Ahdistus kasvaa vain
Olen tällä hetkellä vaihto-oppilaana toisella puolella maailmaa. Olen ollut jo tovin. Alku sujui varsin mainiosti enkä tuntenut koti-ikävää. Viimiset pari kuukautta ovat silti olleet tuskaa. :/ Ahdistus kasvaa joka päivä enemmän ja enemmän enkä tiedä mitä tehdä enää. Viimiseen kuukauteen ole pystynyt syömään kunnolla ja jos syön vähänki enemmän tai epäterveellisesti tulee pakonomainen olo että on pakko oksentaa. Olen yrittänyt puhua ihmisille, mutta kukaan ei ota todesta tilannettani, sillä he uskovat että asia menee pois odottamalla. Ehkä se on totta, mutta en tiedä kuinka kauan jaksan itse enää odottaa. Joka päivä on yhtä tuskaa lähteä kouluun. Koulussa olen yksin ja välitunnit itken tai oksennan vessassa. Onko jollain jotain ideoita tilanteeseen?
Moi,
Oppilasvaihto on kokemus, joka kannattaa käyttää. Kaikille se vaan ei sovi. 🙂 Olet ollut jo hetken kaukana kotoasi ja tiedät jo varmaksi, ettet voi hyvin siellä. Tämä on ikävää. Tietenkin varteenotettava vaihtoehto on lähteä takaisin kotiin, ketään ei vaihtoon pakoteta.
Mutta jos haluat pysyä siellä, on varmasti keinoja joita yrittää. Oletko saanut ystäviä ollessasi siellä? Onko esimerkiksi vaihtoperheessäsi samanikäistä nuorta? Onko sinulla kuinka hyviä harrastusmahdollisuuksia lähistöllä? Kouluun on toki keskityttävä, mutta vapaa-aika on aivan yhtä tärkeätä. Jos järjestettyyn harrastustoimintaan ei ole mahdollista osallistua voit yrittää keksiä jotain itsellesi tärkeää ja rauhoittavaa tekemistä. Esimerkiksi jos nautit luonnosta ja saat siitä voimaa, tee pitkiä lenkkejä upeissa maisemissa, tuskin koet Suomessa samanlaista! Jos taas olet kulttuurin ystävä, ota selvää paikallisesta kulttuuritarjonnasta, konserteista tai vaikkapa historiallisista museoista.
Tärkeintä tilanteessasi on löytää se itsellesi sopiva voimavara, joka saa sinut hengittämään ja elämään. 🌻🙂🌻
Toivottavasti tämä vastasi edes jollain tavalla sinun kysymyksiisi. 🙂
Kiitos Madina vastauksesta.
Liikunta on hyvä pakokeino arjesta. Viime aikoina olen saanut ystäviltä ja perheeltä valituksia sen suhteen, koska alkavat olemaan huolissaan. Kahden kuukauden sisällä lähteny 10 kiloa. Yleensä vaihtarit lihoaa vuoden aikana, mutta toisin käynyt. Perheessä ei ole samanikäisiä lapsia ja perheen vanhemmille on vaikea puhua.
Silti on pakko jaksaa vielä. Onneksi on tanssi mikä auttaa.
Jos perheesi ja ystäväsi ovat huolissaan, he todella välittävät. Pidähän ahkerasti heihin yhteyttä, se helpottaa sinun ja heidän oloa. 🙂
Hyvä, että olet löytänyt oman keinosi unohtaa ikävät asiat. Kunhan et mene liiallisuuksiin, se saattaa aiheuttaa vain huonompaa oloa. Itse olen elämässä oppinut, että asiat tuppaavat järjestymään tavalla jos toisella, mutta mikään ei kulje itsestään. Ota huono olosi esiin puhumalla ystävillesi ja perheellesi. Joskus jo pelkkä puhuminen helpottaa ja samalla avautuu uusia näkökulmia.