hei mayaa. Varsinaisesti minulla ei tuollaisia kohtauksia tule,mutta aika usein minulle käy niin että innostun jostain ja päätän tehdä jotain. Sitten en jaksa ja pystykkään,ja tunnen oloni niin säälittäväksi,että ei minusta ollut edes tähän,että kuka tälläistä surkeaa ihmistä kaipaa,mitä minä täällä teen jne. Joskus ne ajatukset jatkuvat yöhön asti,ja vaikka yrittäisin niin en saa unta,ja koko seuraavan päivän olen väsynyt ja pettynyt itseeni. Ikävää että olet menettänyt niin monta läheistäsi. Minunkin äitini,mummuni ja lisäksi rakas lemmikkini kuoli n.4 vuotta sitten melkein samoihin aikoihin,ja se oli aika kova pala. ☹️ Varmasti sinun kannattaisi mennä hakemaan apua,ja se on hyvä että saat puhumalla purettua pahaa oloasi. Voisit lääkärille kertoa näistä itku-ja ahdistuskohtauksistasikin. Paljon voimia sinulle mayaa. 🙂🌻 koita jaksaa.
<3 <3 <3 <3

Kiitos viestistä,tuli jotenkin heti parempi mieli kun tietää ettei yksin kärsi tällaisista 🙂
Kauan aikaa kammosin tota lääkärille menoa mutta tänään soitin ja ensi viikolla ilmoitetaan että millon saan ajan 🙂 voi että oon ylpee ittestäni kun pääsin näinki pitkälle jo. Kyllä se siitä sitte alkaa helpottaa,voimia sulle kauheesti!
Kyllä sen ite tuossa tajusin että pakko sitä apua on hakea kun ei itse enää pärjää tän kanssa,jotenki tuli heti helpompi ku sai sen ajan varattua.

tosi hienoa mayaa! 🙂👍 kyllä se elämä vielä sinulle hymyilee,toivotaan että minullekkin,en ole niin rohkea ollut että olisin apua hakenut. Mutta kun on edes joku pieni asia maailmassa,jonka vuoksi elää,niin se on jo hyvä. Ja kyllä varmasti kaikilla on joku joka auttaa,oli se sitten lääkäri tai ystävä,tai eläin,tai perheenjäsen. 🙂 Minusta tuntuu lähes joka päivä ettei mikään ole hyvin,mutta uskon että kaikesta voi selvitä kun sitä vain itse haluaa. Mutta tosi hyvä mayaa että hait apua. Toivon muillekkin rohkeutta pyytää ja hakea apua,ja paljon voimia. 🙂🌻

Noista kohtauksista... Minulle tuli myös ennen itkukohtauksia. Sen jälkeen oli kuitenkin aika levollinen olo ja sai jotenkin purettua pahaa oloa. Nyt en tunne mitään, enkä voi itkeä vaikka haluaisin. Mikään ei koskaan tunnu miltään.

Hei mayaa 🙂🌻 luin tarinasi ja se toi minulle paljon muistoja menneestä mieleen ☹️ Minulle kävi aikalailla samalla tavalla vuosia sitten. Elin onnellista elämää silloisen kumppanini kanssa ja meille oli tulossa perheen lisäystä molemmat odotimme innolla uutta jäsentä kunnes yksi kaunis päivä unelmamme romahtivat 😭 Sain keskenmenon. Vika ei ollut minussa tai silloisessa kumppanissani mutta kumppanini syytti siitä koko ajan itseään. Ennen hän oli juodessaankin mukava eikä mitään merkkejä mistään pahasta. Hän kylläkin oli perheestä jossa isälle viina maistui eikä perheessä puhuttu mistään eikä paljoa tunteita näytetty 😞 Mutta tapahtuma muutti häntä ja paljon hän masentui ja viina sai hänet sekaisin. Ei puhunut tunteistaan tai mikä häntä milloinkin painaa. Hän alkoi keräämään kaiken sisälleen. hänestä tuli räjähdys altis. Yritin auttaa häntä ja itse turvauduin ystäviin. Mutta exäni kärsii vieläkin siitä samasta ongelmasta. Muutaman kerran olen hänen kanssaan puhunut ja vieläkin hän siitä itseään syyttää olen hänelle koittanut sanoa että hakisi apua tai puhuisi jollekkin mutta hänet on tosi vaikea saada puhumaan. ☹️ Hänestä olisi mahtavaksi isäksi ja mieheksi jos hän saisi itsensä kasaan ja yli menetyksestä. Kova tekemään töitä ja huolehtii läheisistään vähän taloudessa olisi silloin ollut petraamista mutta niin on monella muullakin miehellä 🙂👍 Minä olen päässyt jo tapahtuneesta yli kavereiden avulla ja puhumalla terapeutille. Minulla oli kans ahdistusta ja tuntui ettei jaksa enään mitään. Mutta puhuminen auttoi minut takaisin 🙂 Nykyään minulla on tasapainoinen elämä ja mukavan miehen olen löytänyt. Tosi paljon voimia sinulle jatkoa ajatellen 🙂🌻 Kyllä ne asiat siitä järjestyy 🙂🌻