ahdistunut, arvoton, tuomittu olo.
Kirjauduin vasta tukinettiin, koska en enää tiedä mitä tehdä. Minulla on jatkuvasti arvoton ja ahdistunut olo, ja jos puhun asiasta jollekin ystävälle, oloni tuomitaan välittömästi ja tiedän itsekin että olen melko säälittävä kun olen ”vasta tässä iässä” masentunut. Täytän siis kohta 21 ja olen TÄYSIN hukassa. En tiedä mitä haluan tulevaisuudelta (vai haluanko mitään) ja olen todella itsetuhoinen. Minulla ei periaatteessa ole mikään huonosti enkä sen takia kehtaa hakea oikeaa apua koska minua pelottaa että mulle nauretaan suoraan päin naamaa. En osaa selittää tätä tunnetta enkä usko että on ihmisiä jotka vilpittömästi haluaa kuunnella just mua ja auttaa just mua. Tuntuu että tätä maailmaa ei ole luotu mulle ja olis helpompaa olla tuolla mullan alla. En tiedä. Tää on kamalaa.