Vaimon muisti heikentynyt
Olen huomannut vaimoni muistin heikentyneen viimeisen vuoden aikana hurjasti. Uusien asioiden oppiminen on nykyään mahdotonta. Hänen äidillä oli myös aikoinaan vakava dementia ja vietti viimeiset vuotensa laitoshoidossa. Esim. Uuden lieden käyttö, ei vaikka olen kirjoittanut helpot selkeät ohjeet, puhelimen edes perusasioiden oppiminen ei onnistu, ei muista mihin on tavaransa laittanut. Näitä alkaa olla jo pitkä liuta asioita. Olen puhunut ja lapset samoin hänen kanssaan asiasta ja yritetty saada lääkäriin onnistumatta siinä. Vastaus on on että se on se mikä se on sille ei voi mitään. On kerrottu että ajoissa aloitettu lääkehoito hidastaa mahdollisia aivojen toiminta häiriön etenemistä. Kommentti, ei ne mitään auta. Itse olen huono nukkuja ja valvon usein öisin jonka vuoksi nukun eri huoneessa jotta pomppimiseni ei häiritse. Näen nyt hänellä uusia vakavia oireita. Puolenvuoden aikana kun hän käy öisin wc:ssä puhuu outoja asioita ja kasvot ei ole jotenkin samanlaiset kuin normaalisti. Puheet sekavia, esim. kertoo jonkun sanoneen että nyt tästä on kaikkien lähdettävä jonnekin, vuoteessa peiton alla on jotain, lattialla ja sängyssä ötököitä, huoneessa valot vilkkuu ymym… Paljon tämän tapaisia puheita. Silmät on kyllä auki. Jos kerron kaiken niin tulee teksti raja pian vastaan. Aamulla jos kysyn asiasta niin kyllä muistaa osan mutta ei tiedä miksi tai mistä on kyse. Nyt on alkanut olemaan myös pyörrytystä ja huimausta. En tiedä mitä tehdä kun väkisin on mahdotonta viedä vaimoa lääkäriin eikä puheet auta. Onko kenen kohdalla samanlaista ja mitä olette tehneet. Apua tarvitseva.
Hei Pendu, koska kukaan ei ole ainakaan vielä sinulle vastannut, niin laitan muutaman ajatuksen täältä ylläpidosta.
Mikäli läheinen ei suostu lääkäriin, pakottaminen tai syyllistäminen harvoin johtaa toivottuun lopputulokseen. Vetoaminen siihen, että viimeisestä lääkärikäynnistä on jo aikaa ja että olisi hyvä tarkistaa, onko kaikki kunnossa ja hoitaa mahdolliset hoidettavissa olevat syyt, saattaa joidenkin kohdalla toimia, eli faktoihin vetoaminen. Voit myös kysyä suoraan mitä mieltä hän itse on omasta terveydentilastaan. Oireiden taustalta kun voi myös löytyä jokin hoidettavissa oleva sairaus tai vaiva (ihan jo perusverikokeet olisivat varmasti kertomasi perusteella aiheelliset).
Kerroit, että puolisosi ei tutkimuksiin halua hakeutua, voisikohan ensivaiheen tutkimusten teko yksityisellä puolella madaltaa kynnystä? Entä olisikohan mahdollista, että puolisosi ottaisi vastaan kotiin tulevan muistikoordinaattorin, joka voisi keskustelun lomassa tehdä mahdollisen muistitestin ja kartoittaa muutenkin tilannetta?
Tämän samaisen haasteen parissa on yllättävän moni omainen, kun oma läheinen ei suostu tutkimuksiin ja huoli ymmärrettävästi on kova. Usein ratkaisun avaimet voivat löytyä yllättävän läheltä – henkilön elämänhistoriasta. Omainen tuntee ja tietää usein varsin hyvin ne asiat, mihin asioihin kannattaa vedota ja millaisia, esimerkiksi työhistoriaan liittyviä asioita kokeilla hyödyntää.
Toivottavasti sait vähän näkökulmia tästä vastauksesta ja toivon, että saat vastauksia muilta keskustelijoilta ja mahdollisesti hyviksi havaittuja vinkkejä.
Kiitos hyvistä vinkeistä. Jotain on kyllä kokeiltava. Hyvää kevään jatkoa. 😁