Unelmia vaiko Utopistisia harhoja!
Unelmoin matkustamisesta ulkomaille asti, mutta en ole varma kestänkö sen! Monet kerrat olen kokenut Utopististen harhojen olevan syynä ulkomaan matkan epäonnistumiseen todellisuudessa, se on kokemus jossa harhaisuus ottaa johtoaseman hotellihuoneessa, ruokalassa, ja aurinkoterassilla, kuin kuvitteellinen kateellinen ihmispaljous kävelisi siellä mukanani. En tiedosta, miten sen mielikuvituksellisen harhaisen utopian saisi haihtumaan pois kuin udun ilmatilasta suihkussa käynnin jälkeen, ja hiljaisuuden palaamaan korvieni väliin ja ympäristööni paikastani riippumatta.👿😈
Olenko jättänyt hyväksymättä:
Ulkonäköni?
Peseytymisen?
Make up´n?
Pukeutumisen?
Liikkumisen yleisillä kulkuvälineillä?
Liikkumisen yleisillä paikoilla?
😈👿👿 Kieltämättä johdonmukaisesti ajateltu.
Toiset ihmiset ovat erittäin vahvoja, kuin pitää puolustautua lääkärinmääräyksiä vastaan, heitä ei saa edes kipeiksi, ja lääkärille! Tälläiset ihmiset eivät katso hyvällä lääkäreiden diaknooseja, vaan yrittävät vetää höplästä kaikkia jo diaknotisoituja, ja lyödä laudalta kokonaisen lääkäreiden lauman, olemalla parempia järjestämään kipeäksi tekevät asiat!
Normaalisti nuo asiat ovat hieman toisenlaisessa järjestyksessä!😀
En ole kovin vikkelä kokonaisvaltaisesti. Muiden keritessä tekemään vaikka mitä vilppiä, en ehdi sitä kaikkea kokonaisvaltaisesti tuomaan esille, etteivät ihmiset yleensä eroita itseänsä hahmoista ja illuusioista, mutta ovat valmiita tuomitsemaan hoidon huonoksi! Siellä on hyvät mahdollisuudet piilotella itseänsä muiden taustalla, ja tehdä vilppiä kuin ei ole olemassa itse!
Nämä ihmishahmot ovat kovia neuvomaan, miten heitä saisi lähestyä, ja kuinka heidät pitäisi ymmärtää! Harvoin he saavat tulla käsitetyksi niinkuin haluaisivat tai vaatisivat heidät käsitettävän!
Ei ollut kovin romanttinen illuusio, kuin ihmishahmot rupesivat jakelemaan rukkasia toisillensa!
Ehkä eivät kestäneet sitä tunnetta joka paljaana olevana olisi tuottanut sellaisia nautintoja!
Se on aina samanlainen juttu, naisessa se tuntuu enemmän kuin miehessä, ja sitä sanotaan rakkaudeksi, sääli ettei ole vielä keksitty: Miten rakkaus kestää!
Miten sen nyt ottaa, kuin muiden on mentävä nukkumaan yöksi, mutta itse herää ylös yöllä, ja alkaa kirjoittamaan juttua uusiksi, kuin ei illalla tullut ajatelleeksi että se ettei tee saattaa kostautua sillä tavoin yö aikana.
Ei silti pidä tehdä kaikkea yöllä, vaan jättää osa myöhempään ajankohtaan tehtäväksi.
Monet asiat ovat mutkikkaita ja moniselitteisiä kuten keho ja kehu. Nämä mutkikkaat ja moniselitteiset asiat ovat kovin henkilökohtaisia varsinkin yö aikaan, jolloin unelmat ja toteutumattomat haaveet muodostuvat kuin itsestään uniksi.
Vauvan nauru on parasta mitä voi kuulla, silloin vauva on tyytyväinen elämäänsä!
Kaikki eivät pidä avuttomuudesta ja oppimishalusta; joiden kuvittelisi kuuluvan jokaikisen elämään, nykyisyydessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa!
Ei saisi olla liian luottavainen, iloinen ja kiinnostunut omista asioistaan, silloin voi tonttu kurkistaa ovesta, ikkunasta, ja seinänraosta! Ja enkelit lentävät uniin!
Kaikki eivät pidä mielikuvituksen käytöstä; joiden kuvittelisi kuuluvan jokaikisen elämään, nykyisyydessä, menneisyydessä ja tulevaisuudessa!
Epäilemättä kovin kummallinen tilanne näin lähellä Joulua, ei saisi uskotella itsellensä että on Tonttuja ja Enkeleitä! Mitenhän käy Joulupukin kanssa Jouluna!