Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Mukavaa herätä aamulla vihreään nurmikkoon, kun vielä nukkumaan mennessä oli paksusti räntää maassa. Outoa tämä kyllä on ja jotenkin kauhulla odotan kuinka kauheasti lunta tulee, kun sitä lopulta tulee.
Minua niin turhauttaa tämä rikkaiden verotietojen julkistus. Se vaan lisää sitä juopaa köyhän ja rikkaan välillä. Katkeruuttakin. Ajatteleppas ihmisiä, jotka joutuvat leipäjonoon saadakseen ruokaa. Ja samaan aikaan joka tuutista ilakoidaan toisten rikkauksilla.
Kumpa Suomeen saataisiin rokotuspakko!!!!!!!! Tai kuten olikos se Singapore, joka ei maksa ei rokottamattomien sairaalakuluja, jos korona iskee. Näin sen pitäisi olla meilläkin. Rokotus on ilmainen ja niitä on tarjolla, miksi kieltäytyä?!
Ja niin kaatui Venäjä Leijonien Karjalacupin avausottelussa. Hienoa peliä pojilta ja maalivahtihan meillä omaa luokkaansa. Lauantaina vastassa Tsekki ja Isänpäivänä Ruotsi. Tuulta purjeisiin Leijonat, ei turhia jäähyjä.
Kamalan synkeää ulkona, mutta on se parempi kuin lumi. Hyvin selviää ilmankin.
Se on Heavenilla ensinmäinen isänpäivä ilman Masteri isukkaa. Kyllä minullakin on niin kauhea ikävä. Ei yhtään meinaa hellittää.
Huolestuttavaa tämä meidän koronatilanne ja kun vaan vaahdotaan koronapassista. Sekö muka pelastaa Suomen. Ja rokotusten otto vaan hidastuu,
Eikä kauhean mukavaa ole uutiset maailmaltakaan, jotta pakolaisten määränpää olisi Saksa tai Suomi. Huolestuttavaa. Ja saako Lukasenka nyt kiristettyä haluamansa kaasuputken sulkemalla? En oikein jaksa seurata ja perehtyä asiaan,
Nyt uutisoitiin, että siellä olisi suomea puhuva henkilö neuvomassa kuinka päästä Suomeen. Hm..ja mitä tekee hallitus? No, ei sitten yhtikäs mitään. Haaveillaan vaan jonkin aidan rakentamisesta. Tulee mieleen se sananlasku, että turha enää rypistellä kun jo housussa.. Taitaa myös korona tehdä kaikista selvää..
Ja niin kaatui tsekki, vaikka meillä kokemattomampi maalivahti. Komiaa Leijonat. Vaan kuinka käy illan matsi Ruotsia vastaan? Peukkuja.
Tänään ollaan pikkupakkasella koko päivä.
On jotenkin alakuloinen olo, kun Isänpäivä. Ei ole isää, ei pappaa eikä ukkia. Ei Master isukkaa. On vaan muistot.
Hyvää Isänpäivää kaikille. Muistakaa kertoa, kuinka tärkeitä he ovat, kun vielä on aikaa.
Kävi juuri niin kehnosti, kuin pelkäsinkin. Ruotsi voitti. Meillä kartiinit puolitangossa surun merkiksi. Ilmakin sopivan synkkä häviöön nähden.
Mitä enenmän ihmiset alkaa sytytellä jouluvaloja sitä enenmän minua ahdistaa. Varmaan tämän synkähkön ilman piikkiin menee, että ihmiset virittää valoja. Minun pääni ei siitä tykkää. Ei tykkää ajatuksesta, että joulu tulee. Kun saisin nukkua yli joulun ja uuden vuoden, niin sitten alkaisi ehkä elämä palata. Mutta perhana, kun ei noita jouluvaloja saa mitenkään paettua. Polttavat päivisinkin.
Ääni pääni sisällä on ollut hiljaa niin kauan, että ajattelin sen jo lopettaneen. Olinpas väärässä. Kuulin sen aivan selkeästi: Master kävelee ihan pian keittiöön!!!! Vaistot ajoivat minut vauhdilla keittiöön odottamaan vaikka olisi pitänyt tietää, ettei poika sinne tule.
Tuli kylmiä väreitä, ihokarvat nousivat pystyyn. Sydämen ympärillä oli lämmin puristus.
Kun osaisin jotenkin ymmärtää tapahtuneen. Jokin ääni sisälläni sanoo, ettei Master koskaan ole kaukana minusta. Kooma-aikani minuun toi tämän oudon yhteyden jonnekkin. Nyt itkettää, vaikka kyyneleet ei tule. johtunee lääkityksestä.
On niin kauhea ikävä.
Terveys oikkuilee ja ei meinaa tointua millään. Äsken vielä verensokeri otti pohjat ja ei meinaa millään saada nousemaan, kun oksettaa laittaa mitään suuhun. Otin siripiriä, se yleensä toimii.
Aurinko kurkistelee pilvien välistä mukavasti ja pari plussa-astetta. Ihanan vihreä nurmikko. Kun ei tulisi lunta ollenkaan.
Turhaa varmaan kommentoida aivan kauheita tartuntalukuja ja 10 uutta kuolemaa. Kun ei ihmiset ota rokotuksia, niin näillä mennään.
Pakkaspäivä. Maa paksussa kuurassa, hyi. Kaupunki avaa joulun tänään ja vaikka mitä tapahtumaa, mutta en niin hullu ole, että altistaisin itseäni väkijoukoissa vaikka kuinka on kaksi rokotusta.
Minun närhi herkutteli alepullalla tänään. Niin paljon nokki kerralla, kuin suuhun mahtui. Taunokin kävi katsomassa tarjontaa.
Olipas helvetillinen yö. Heräsin aivan kauheisiin kipuihin ja paleli niin, että hampaat kalisi. Vaikka ei ollut kylmä huoneessa. Piti ottaa kipulääkettä, joka ei meinannut millään vaikuttaa. Otin sitten bamia, jos helpottaisi kramppeja. Nyt sitten tänään on aivan vetämätön olo. Ei jaksa keskittyä yhtikäs mihinkään.
Keitetty spaghetti kuvannee oloa. Sain aamusella käytyä omaisen kanssa influenssapiikillä. 3nen koronapiikin saan torstaina walk in päivänä. Lienee se viisasta ottaa.
Olen ollut todella sairaana ja ei meinaa palautua ollenkaan normaaliksi olo.
Ja neiti Heavenia alkoi tympiä aamuneljältä, kun ei nukuttanut ja rupesi kiekumaan. Oli ruuat syöty ja joku oli kahdet pissitkin pottaan tehnyt. Siinä katkesi minun unetkin ja nyt aamupäivä mennyt torkkuessa.
Yöllä oli satanut kuvottavaa lunta muutama sentti ja ollaan pikkupakkasella. Hyi helkkari. En yhtään arvosta talvea enkä lunta. Minulle se synkkyys ulkona sopi paljon paremmin.
Tosi kipeänä koko viikonlopun. Ja influenssapiikistä tuli lisää kipuja suht isoille aloille. Tänään alkaa olo olemaan edes hiukan normaalimpi. Mitä nyt joulu ja lumi/talviahdistus.
Aamulla oli -8 pakkasta. Huolehdin, että pikkulinnuilla ruokaa syötäväksi.
Olen vääntänyt kättä yhden ison postimyyntifirman kanssa patjoista. Ensin vaan odottelin, sitten kysyin missä viipyy? No, oli melkein 3 viikkoa myöhässä toimittajalta. Nyt sitten 13.11 sain viestin, että olisi lähtenyt minullepäin ja oli postin seurantakoodit. Yhä tänään näyttää, ettei posti ole saanut lähetystä, odotathan... Aivan ihme touhua?! Laitoin jälleen kerran kyselyn asiasta. Samaan aikaan tilaamani pieniä paketti toimitettiin ja siitä soitettiin olenhan kotona. Mihinkään ei uskalla luottaa.. Ei se ihme, että vatsa oireilee stressiä
Ei kuulu vastausta patjoista. Odottelen vielä pari päivää ja sitten soitan paikanpäälle. On se hemmetti, kun tulee viesti, että ovat matkalla minulle ja postin seurantakoodit, mutta siellä lukee, ettei ole saanut lähetystä. Aina jotakin vääntöä. Ei se ihme, että pinna kiristyy ja alkaa stressioireet..
Heavenin masukin oli tukossa. Annoin parafiiniöljyä ja itsekkin sitä lipitti. OLi aivan rento, ei mitään että vaivaisi. Tänä aamuna klo 7 toimi vatsa lopulta. Sitä ei kaikki tajuakkaan millainen stressi siitä tulee mammalle. Varmaan nuo ruuat niin höyryttämällä valmistettua, ettei saa tarpeeksi nestettä ruuasta. Juo kyllä kiitettävästi vettä. Katson, jos juoma-automaateista tulee Black Friday tarjouksia ja hankin sellaisen. Ja varmaan, vaikka ei olisikaan alea. Aina kammottaa, jos ne tulee kokoa itse malleina, kun ihan oikeasti tulen sokeaksi niiden edessä.
Talvi vaan puristaa otettaan ja lisää lunta, joka näyttää jäävän maahan, kun on tulossa yöksi kunnon pakkasia. Pikkuisen kävi nollan yläpuolella ja varmasti sai aikaan vaarallisen liukkaat ajotiet.
Huomenna pitäisi mennä katsomaan, jos saisin koronan 3 piikin. Aika on täynnä, mutta mistä sitä tietää saanko. Onneksi ei enää ole pelkoa Astra Zenegasta.
Taunokin kävi kaivelemassa, olisiko närheltä jäänyt pullaa hänellekin. Närhi itse kävi myöhemmin ja ihana kurre. On niin mukavaa seurata heidän touhuja ikkunasta.
Nyt on piikki tuikattu ja toivotaan suojelevan. Ilmassa oli aamulla toivomisen varaa kun suht märkää räntää nakkeli ja sai tehdä hommia rokotuksen jälkeen, että sai putsattua ja toisen kerran, kun kävi kaupassa. Ei naurattanut kyllä yhtään. Vaan vähän tiesin... Kotona ajoluiska jäässä lumen alla ja auto vaan suti. Suti ja suti ja heilautti koko autoa. Luiskan molemmin puolin syvät ojat, ettei paljoa naurattanut, muuta kun tiettyä noita-akkaa, joka elää toisten kyttäämisestä. Älysin hiekkaa heittää alle ja hiljakseen nousi talliin. Ei se mitään, jos olisi tasamaata, mutta kun tie nousee suoraa tallia kohden. Loppu hyvin kaikki hyvin. Ei meinaa vaan jalat lakata tutisemasta vieläkään.
Tuohon päälle lumityöt. +auran tuoma suuri lumivalli ja jumalaton siivousurakka. Jos illalla kaadun sänkyyn, luulisi unen tulevan. Me kaikki emme ole superkuskeja vaan tulee tuollaisia hädänpaikkoja, aika turhaan kenenkään naureskella.
Selkeästi lumen tuoma valoisuus tuo ahdistusta minulle. Se synkkyys sai minut voimaan paljon paremmin. Nyt tuntuu, kuin pitäisi koko ajan pitää aurinkolaseja, ettei ole niin valoisaa.
Uusi tyyny/oli hinnakas tuntui todella hyvältä. Kroppa protestoi kovempaan petariin, mutta sain nukuttua kohtuudella. Joko tyyny tai tyynyliina aiheutti yskimistä, pitää seurata kummasta ne oireet tulee. Kummatkin aivan uusia.
Koko ajan vaan sataa lisää lunta. Eikö se jo riittäisi? 7 uutta koronakuolemaa ja kauhea kasa tartuntoja. Vaikka olen 3sti rokotettu ja influenssarokotuskin, niin yhä se vaan pelottaa, kun puhutaan uusista varianteista ja että rokotetutkin saattavat taudin saada.
Kukaan ei oikein ota vakavasti asiaa. Vouhotetaan vaan koronapasseista, niin sillähän korona voitetaan. Itse en käy, kuin pakollisissa paikoissa. Kauppa, apteekki. Kirjasto riskiryhmien tunneilla. Ensi viikolla pakko tankata, mutta sitten käsidesiä reippaasti ja maski. Jotenkin koko elämästä on kadonnut kaikki ilo koronan vuoksi.