Yhä olen aikalailla hukassa tämän sivuston kanssa ja en löydä ihmisiä, joiden kirjoituksia luin. Kaunis ilma ulkona, tuulee kuitenkin. Kukkiin vaihdoin vähän multia ja sain kateille tilattua eläinlääkärin. En sitä, jonka lomalta paluuta odottelin kk kaupalla. Maanantaina soitin, niin vastaajassa oli viesti, että sairaslomalla, toistaiseksi..Otti pannuun kunnolla, koska olisin voinut viedä katit jo aikoja sitten toiselle eläinlääkärille. No, Torstaina mennään rokotuksille ja Masterin peukkukyntä tarkistamaan, joka kasvanut ihon alle ja en uskalla epävarmoilla kourillani leikata, kun ukko kiskoo käpälää pois..Äänestämässäkin pitäisi käydä, ennakkona. Ei ole epäilyä puolueesta.
Laittaako kukaan rairuohoja pääsiäseksi? Antakaa hyviä vinkkejä kuinka saisin nousemaan paria kortta enenmän?
Ihanan viileää ja tuulista. Kauheasti olen touhunnut ja on sellainen hyvä väsy, joka on ansaittu tekemällä. Joskus näinkin. Pikkuisen laski se tee tämä ja tuo lista. Hyvä minä. Tein Heavenin muonatilauksenkin samaan syssyyn.
Nyt oli sen verran koleaa, että kevyt takki päällä. Aamuyöllä tuli oikein iso sadekuuro. Tuli luonnolle tarpeeseen.
En ole ollut yhtään aikaansaava, kun aamulla pyörrytti oikein kunnolla. Onneksi kaaduin sängylle, enkä mennyt lasikon lävitse. Nyt pitää joka kumartuminen laskelmoida hitaasti ja varmasti.
Ei ole enää kuin kaksi siiliä, jotka olen nähnyt syömässä. Aamusella oli paljon syömätöntä ruokaa lautasilla. Ovat varmaan omia reviireitään lähteneet etsimään. Saivat ainakin hyvät eväät elämän alkuun.
Sitä on sitten koronan neljäs aalto Suomessa. Aina vaan ihmettelen, miksi kaikki piti avata liian pian, kun suomalaiset eivät osaa hillitä terassikaljotteluitaan. On tulossa uusia rajoituksia luki lehdessä, mutta ovatko jo liian myöhässä?
Niin vaan iski eilen kylmä viima luihin, kun pikkupaitasillani ulkoilin. Onneksi aika nopeaan auttoi särkylääke ja pienet päiväunet.
Heavenin muonatkin tuli jo aamusella. Tilasin uutta seitin makuista muonaa. Seiti herkkua, mutta nyt oli outo soosi mukana ja tietty ei neidille kelvannut. Näin se aina menee.
Yksi ainoa siili kävi eilen.
Virkistävän sateiseksi ilma muuttunut. Tekee niin hyvää luonnolle ja eläimille. Ja meillekin Heavenin kanssa. Tekee ihan hyvää vetää syvälle tuota raitista ilmaa. Mutta kohti helteitä ollaan menossa. Ei varmaan kuitenkaan sitä +30 käristystä.
Aamulla varmaan kummasti marketin eteisessä aiheutin hilpeyttä ihmisissä. Siinä on ne käsidesipullot ja reilusti otin käteen. En muistanut pientä paperiviiltoa sormessa. Varmaan osaatte arvata kuinka se kirveli!!!!!! Pompin hetken tasajalkaa, enpä olisi uskonut sen onnistuvan...ja pakko myöntää, että tuli ärräpäitäkin. Onneksi kirvely aika pian helpotti.
Ostin pienen mansikkalaatikon aivan herkutteluun. Näkyi olevan Suonenjoen mansikkaa. Hyvän makuisia.
Olen harkitusti vähentänyt siilien muonalautasia, kun se on jatkuvaa tappelua harakoiden kanssa. Ne ei pelkää vaikka ikkunaan kolistaa vaan pitää mennä ulos joka kerta. Ja kun pari pulua lisää kaupan päälle, jotka tottuneet saamaan ruokaa lähistöllä. En todellakaan halua niitä pihalleni. Siilejäkään ei ole näkynyt.
Eilen sitten tuli varmasti oli mammasiili ja hänen pahnanpohjinmainen. Söivät lautasen melkein tyhjiin. Katsoin aina välillä tulevatko uudelleen. Ei näkynyt niin ajattelin, etten vie ruokaakaan. Katsoin tiesmonennetta kertaa Beck leffaa. Mikael Persbrand on mahtava herkku katsella. Heaven minun maukui jo nukkumaan pitkän aikaa. Oikea unilukkari. Katsoin sitten vielä ennen valojen sammutusta ulos niin siellä yksi siili tyhjää lautasta katseli. Ei auttanut, kuin lähteä viemään muonaa. Ja yhtäkkiä heitä olikin 3. Yksi ei väistynyt lautaselta senttiäkään ja yksi oli tosi jätti ja kolmas kipitti vähän matkan päähän katselemaan. Hiukkasen arvelutti laittaa muonaa lautaselle, kun siili siinä tikitti minulle ja vähän oli piikit pystyssä. Tietty putosi käsistä se Whiskas pussikin kun ajattelin jos tekevät hyökkäyksen, kun olen niin hidas. No, loppu hyvin ja tyypeillä vatsa täynnä.
Pitää hiukkasen myöhemmin viedä lautanen ja litistellä soosiin kaikki palaset niin ehkä ei niin helppoa harakoille.
Ihanaa vetää henkeä, ennenkuin hellepaahde taas huomenna pamahtaa päälle. Ei olisi tarvinnut enää niin kauheita kuumuuksia tulla.
Heaven rouskutti ruohoa ulkona ja tietty oksensi sen, onneksi ulos. Vaikka kuinka harjaan niin sitä karvapötkylää kertyy sinne vatsaan, tai missä se lienee odotteleekaan. Varmaan ainakin pitempi karvaisten kattien omistajat tietää tuon karvapötkylän. On kuin keskisormi, tosi tiukkaa karvaa.
Olen ollut kauhean väsynyt ja ruoka ei taas meinaa maistua. Varmaan niihin labroihin pitäisi mennä, jotka odottamassa.
Hirveät koronatartuntaluvut taas tänään. Oliko järkeä purkaa rajoituksia..tässä nähdään kuinka käy..
Nyt se kirottu helle palasi ja tästä vaan kuumenee. Varjossa +27. Huimaus taas kuvioissa ja pahentaa oloa. Tiedä sitä, mistä moinen tulee.
Heaven tykkäsi huonoa, kun ruohonleikkuurobo koko ajan pyöri juuri siinä, missä olisi ollut juuri ne makoisinmat ruohonkorret. Piti nostaa prinsessa pois, ettei aja hännän ylitse.
Henkinen väsy meinaa kaataa alleen helteen kanssa. Tosin ei tässä varmaan montaa päivää ole hellettä. Ainakin aienmin sanottiin, että keskiviikkona saapuvat sateet. Uskoo kun kokee.
Illalla yksi siili tuli syömään. Harvoin enää näkee heitä. Aamulla tyhjä lautanen, on ainakin joku nälkäinen saanut masun täyteen. Raikasta vettä vaihdan monta kertaa päivässä, kun olen huomannut pikkulintujenkin siinä käyvän. Illalla tosin harakka liotteli varpaitaan lautasella. Huonot pöytätavat, no niin siileilläkin, kun koko tyyppi aina keskellä lautasta.
Eipä olisi tätäkään kammotusta tarvinnut kokea. Maastopalo riehuu linnuntietä ei niin kauhean kaukana. Illalla alkoi jo savua puskea sisälle, vaikka matkaa on. Mutta tuuli toi mukanaan. Ja aika huonosti tiedotetaan asiasta.
Aamulla oli huonessa paksu savun tuoksu ja ulkona sai köhiä. Nyt ilma raikastunut onneksi ja käsittääkseni paikan päällä tilanne hallinnassa. Aika levoton yö oli, kun mietin, kuinka hemmetissä täällä saakka voi niin vahva savu tuoksua.
Eilen siili oli vihainen, kun kesti saada ruokaa. Hitsi, kun koitan laskea, että harakat ei enää liikkuisi, että vien myöhemmin ruuat. Voi kuinka kiroili minulle ja söi kauheaa vauhtia. Selkeästi tuumasi, että hemmetti tapetaan toinen raukka nälkään... Toinen siili ilmestyi klo 22 pintaan. Ja aamusella oli tyhjät lautaset.
Olen jo pitenmän aikaa ajatellut, että sellainen pieni perhonen, jolla oranssia siivissä olisi Master, koska perhonen seuraa minua, kun kastelen kukkia ja nyt, kun ulkoiltiin Heavenin kanssa se lennähteli ympäriinsä. Tiedän, ettei ihmiset usko tuollaiseen, mutta kun se todella tapahtuu sen kokee sydämessä niin varmuutena. Meillä on niin ikävä Masteria, se ei varmaan koskaan hellitä.
Tyhmä ennen nukkumaanmenoa katsoin uutiset ja siellä oli, että metsäpalo levinnyt latvapaloksi, jota ei saada hillittyä ja suunnitellaan jo lähistöllä olevan asuntojen evakointia. Vaikka kuinka on kaukana, niin ahdistaa mieltä. Savu tuoksuu täällä saakka ja sisälle kuulee hekojen lentävän ylitse. Tein sitten itseäni rauhoittavaksi tarkoitetun listan mitä mukaan, jos sattuu leviävän tänne ja joutuu evakkoon. Parempi ajatella nyt, kuin sitten, kun tilanne päällä ja varmaan unohtaa jotakin. Tuskin se tulee edes lähelle, mutta kun mieli vaan maalaa uhkakuvia asiasta. Ei sille mahda mitään.
Kyllä kova paikka siellä palomiehillä ja kaikilla paikan päällä. Hattua nostan jaksamisesta.
Kuvittelin jo, että tulee sadekuuro, mutta varmaan 5-6 isoa vesitippaa lätkähti iholle. Siinä se sade. Epäilyttävästi tuuli noussut ja voi asettaa haasteita palopaikalle.
Jumalainen vesisade koko aamupäivän. Lopultakin!!!! Teki mieli mennä maate nurmikolle ja kieriä, mutta en näillä kankeilla jäsenillä pääse saatikka, että sitten ylös pääsisin.
Luonto tuoksuu niin hyvältä. Piti oikein syvään hengitellä ja nauttia.
Ihana sade jatkuu ja luonto oikein huokailee. No, eipäs ole ainoa. Tekee niin hyvää helteiden jälkeen.
Oli rapsakka ukkonen hetken eilen suht päällä. Kunnon salamoita läiskytti. Siitä en pidä. Onneksi oli satanut, ettei sytyttänyt, tietääkseni maastoa salamat.
Elokuu..minne se kesä meni? No, ilma on ainakin helpompaa hengittää viileämpänä ja kiitettävästi sadellut vettä nälkäiselle luonnolle.
Siilit ovat kadonneet etsimään reviirejään. Varmaan palaavat vasta syyskuun lopulla ennen talvipesälle menoa. Ikävä tuli, kun tottui niitä seuraamaan.
Pitää alkaa pikkuhiljaa lyhennellä tekemistä odottavien hommien listaa. Kun vaan saisi itsensä vauhtiin. Pitää varmaan uudelleen arvauskeskukseen, kun ei ala oireet parantua. Allergia, mutta mille ihmeelle? Ei kyllä enää luulisi olevan siitepölyä ilmassa.
Nyt on uusia tippoja ja rasvoja pussikaupalla. Kävin arvauskeskuksessa. Puoli tuntia jonotin ajanvaraukseen ja kuuntelin pimpelipom musiikkia. Se jos mikä kiristää pinnaa, että saa purra hammasta, ettei sano hankalasti kun vastataan. Kaikki ok, sain ajan ja uusia lääkkeitä. MInusta tutki paljon paremmin kuin ekalla kerralla eri lääkäri. Nuoria kesälääkäreitä, mutta mukava oli. Niin komiaa murretta puhui, että oksat pois. Ihmisten pitäisi olla minusta ylpeitä murteestaan, eikä koittaa päästä niistä pois.
Eilen oli Äijä koiran 7v synttärit. Äijä on mahtava.
Eilen taas ukkonen jyrähteli ja satoi rivakasti. Nyt on pilvistä ja tipan silloin ja tällöin nakkoo.
Heaven ei yhtään viihtynyt ulkona, kun haistoi, että olin seitiä laittanut. Koitin selittää, että annetaan jäähtyä, ettei suukki pala. Ei tehonnut, sisälle oli päästävä takaisin.