Minä muuten sain sen käärmepelottimen ihan vahingossa toimimaan. Hyvä minä. Taputtaa itseään olalla. Mustelmat molemmissa nilkoissa, kun se painava patteri luiskahti näpeistä ja tietty nilkalle, missä oikein ohut iho. Vielä täysin samoissa kohdissa molemmissa jaloissa. Mänty pölyttää siitepölyä isoissa pölähdyksissä, kun tuuli käy. Ei ihme, että nokka valuu.

Ja kuinkas kävikään.. FINAALISSA OLLAAN. Kyllä uskon jo kultamitaliin. Pitää silittää paremmat vaatteet päälle, kun lähdetään torille riehumaan, kun voitetaan. Ja vaikka tulisi hopea, niin aivan mahtava homma.

Sieluni silmin näen Heavenista ja minusta poliisin pidätyskuvat. Hahahaha..kukahan meidät lunastaa vapaaksi? Jos lopulta päädytään lööppeihin...mustaa huumoria!!!!!!!

Ei sitten tavattu torilla. Mutta hopea ei ole häpeä! En varmaan ole ainoa, joka ihmetteli tuomaripeliä? Aivan törkeätä, kuinka suomalaista monta kertaa pidettiin kurkusta kiinni ja toinen pelaaja vielä iski nyrkillä. Entäs tämä viimeisin suomen jäähy?! En kyllä kanadalaisena olisi kovinkaan ylpeä voitosta, koska sitä ei voitettu reilun pelin säännöin. Suomi pelasi nätisti kaikki pelit, vaikka olimme nuori joukkue ja poikasia verrattuna muiden joukkueiden kaappeihin. Mihin urheilusta on kadonnut se urheilun ilo ilman likaisia temppuja!!!!!???? Varmaan moni on kanssani samaa mieltä. Osui otsikoista silmiin lause, että oli jo etukäteen päätetty, ettei Suomi voita?

Okei, se urheilusta.

Alkaa olla sääskiä ilmassa haitaksi asti. Astma ei tykkää niistä karkoitusaineista. Mitäpä se suomen kesä olisikaan ilman moisia. Ihan niin kauhean kuuma ei ole, kuin on ollut. Sopii meille. Sain kirjastosta ekan varaamani kirjan. Onkin ollut kuin tuskilla, kun ei ole ollut luettavaa. Mukavaa, että on tuollainen palvelu. On varmaan aina ollut, mutta nyt vasta itse oivalsin. Tosin suosituissa kirjoissa olen varausijalla 48. Mahdanko olla elossakaan ennenkuin vuoroni tulee.

Oli surullista eilen lukea Veera delfiinin kuolemasta. Edelleen olen sitä mieltä, ettei siirto Suomesta pois ollut hyvä asia. Ja eikös muut delfiinit laumasta menneet muuhun paikkaan? Surullista kuitenkin.

Tyhmää taas sakotettiin viime yönä. Odottelin alkaako se luvattu ukkonen? Satoi vaan vettä ja ajattelin ei sitten tullut meille. Osan kesäkukista kannoin suojaan, ettei sade piiskaa. Aamuyöllä neljältä sitten alkoi ukkonen ihan päällä ärjyä. En tietty ollut robottileikkuria ottanut seinästä ja pakko oli mennä ulos, ettei vaan salama iske. Ja sisällä kiskoa kaikki seinästä. Saa nähdä tuleeko kohta taas ukkonen, ihan sellaiselta tuntuu. Vesisade teki hyvää siitepölylle. Ajoluiskassa oli aivan keltaista vettä. Pikkuisen tuntui, ettei nenäkään niin vuoda.

Kauhean hautova keli. Varmaan ukkosta ilmassa. Vaikka aivan pilvessä taivas. Vaatteet liimautuu iholle ja hyttysiä aivan liikaa.

Jotenkin sydän aivan pakahtuu, kun nuo siilit niin luottaa minuun ja ovat oppineet jäädä odottamaan jos päivällä nälkä tulee, että huomaan ja tuon ruokaa. Mamma siili oli päässyt hakemaan omaa aikaa ja tuli herkuttelemaan. Vaikka ihmiset ei minusta niin pidä, niin luontokappaleet sitäkin enenmän. Ja sen arvostan korkealle.

Toivoisin niin kovasti, että siili ilmestyisi kotipihaan tai mökille. Olen vain kerran nähnyt siilin ja se oli pohjoisessa.  En tiedä millainen niiden reviiri on. On jännä huomata, että hiiret ja muut jyrsijät eivät saa sympatiaa, mutta siili, orava ja tietenkin linnut  yli kaiken. Kissani ja koirani ovat lempeitä otuksia ja siili saisi varmaan rauhan, jos nyt jostakin ja joskus sattuisi ilmestymään.

Minun edesmennyt Master kattini rakasti siilejä. Ja siilejä kiinnosti hän puolestaan. Sai tosissaan pidellä kiinni, ettei mene nuuskimaan läheltä. Kumpikin vaan lähestyi toista. Heavenleytä ei siilit kiinnosta, pikkuisen mustis, kun mamma niitä hössöttää.

Kaupassa aina nolottaa, kun ostan kauheasti kissanruokaa. Tölkkejä. Mahtavat ajatella, että minulla iso kasa katteja. Rakastavat Whiskaksen juniori ruokaa.

Aivan liian kuuma päivä, ei meinaa puhti piisata mihinkään. Ei jaksa keskittyä lukemaankaan.

Saas nähdä kuinka maltan syksyyn, kun Sorjonen leffa saa ensi-illan. Ja kun ei meillä edes leffateatteria. Pitää odottaa videojulkaisuun saakka. Voi minua! Olen yhä niin koukussa Sorjoseen, ettei mitään rajaa. Jos joku ihmettelee, niin oli telkasssa pyörinyt Nordic Noir tyyllinen poliisisarja. Pääosassa hyvin omalaatuinen poliisi Sorjonen/Ville Virtanen.

Aamulla menin korjaamaan pois kertakäyttöastiat, joille siilien murkinat laitan, niin siellä oli nälkäinen siili kuopsuttelemassa maasta tikan pudottamia pähkinöitä. Sanoin, että odotappa hiukan haen sinulle muonaa. Ja hän odotti ja heti tuli kohti, että avaa nyt nopeasti se whiskas pussi, tässä olisi nälkä ja kiire päiväunille. Melkein pussin söi ja katosi.

Ihan pilvinen ja tuulenpuuskainen päivä. Saas nähdä tuleeko sade. On kyllä niin paljon yhä siitepölyä, että sade tulisi tarpeeseen. Olen aivan tukossa siitepölystä. Sitten naapuri leikkasi nurmikon ja se väkevä tuoksu meni henkeen ja toisessa naapurissa kukkiva syreeni. Rakastan molempia tuoksuja, mutta ei tunnu hyvältä tänä vuonna. Ihme, ettei kielojen tuoksu tuntunut pahalta, kun poimin muutaman Masterin muistopöydälle.

Karu pelin aloitus Huuhkajilla. En yleensä katso futista, mutta surffasin kanavilla ja satuin osumaan hetkeen, jolloin ei tiedetty yhtään mitä oli tapahtunut. Selostajatkin olivat suht sanattomia. Onneksi pelaaja selvisi hengissä. Ei tuollaista tarvitsisi tapahtua urheilussa. Ottelu kuitenkin pelattiin samana iltana loppuun ja Suomen voittoon. Minusta se vaan ei ollut reilu voitto, koska tapahtunut varmasti jätti traumansa Tanskan pelaajiin.

Satoi sitten vettä koko illan. Pesi pois pahempia siitepölyjä. Jätti suht viileän ilman täksi päiväksi. Seurasin illalla tikkaa, että meneekö koputtelemaan lintupönttöön, jossa vielä poikasia. Ei mennyt. Fiksuna piti sadetta ihan pöntön alla ja ravisteli vettä siivistään. En uskoisi, jos en olisi nähnyt.

Siilejä on ilmestynyt nyt aamupäivällä pariin otteeseen. Jäävät siihen vakiopaikkaan odottamaan, että huomaan ja vien ruokaa. 3,5 pussia whiskasta jo mennyt nälkään. Alan kyllä ihmetellä kuinka kauheasti siilejä minulla käykään?! Nämä kyllä minusta oli ne nahistelevat kaksoset. Pikkuisen se pahin nahistelu mennyt ja saattavat jopa samalta lautaselta syödä kylki kyljessä. On he ihania. Kohta alkaa viikset kasvaa, kun syövät kissanruokaa, heh.

Juhannusruususssakin näkyy jo valkeita nuppuja. Kaikki kukkii ennen Juhannusta. Sääli.

Meillä oli Heavenin kanssa oikea "situation"... Heh..Heaven makoili ruohikolla tapansa mukaan ja minä istuin tuolilla lätkimässä sääskiä. Harmaa haamu hiippasi tulemaan. Martta kisuhan se. Meinasi ensin lähteä pakoon, mutta puhuttelin, kun tiedän olevan yksinäinen.. Tuli puskemaan ja antoi silitellä ja katsoi syliäni, että hyppää siihen. Heavenin sinisilmät muuttui mustiksi ja häntä meni aivan kolmenkertaiseksi. En arvannut päästää syliin. Silloin Martta vasta huomasi Heavenin ja oli menossa tutkimaan. Oli pakko mennä väliin, kun en aivan varma Heavenista, ettei alkaisi tappelemaan. Kissojen tappeluun on vaikea mennä väliin ja tiedän Martan taitavan tappelun hyvin. Martta luovutti sitten ja jatkoi matkaa. Heaven näytti pettyneeltä...Nyt on minulle vihainen, kun uskalsin silitellä toista.. No, kaippa leppyy ajan kanssa. Heaven on mustasukkainen minusta ja ei halua minun huomioivan mitään muuta. Kulta mussukka.

Nyt vasta tajusin, että Juhannus on jo ensi viikolla? Kaikki päivät niin samanlaisia, etten juuri kalenteria vilkuile. Eli Heavenin kylvetyskin lähestyy. Lupasin ennen Juhannusta, kun hyvät ilmat osuu. Hyvin se aina menee, stressaan ihan turhaan. Ja kannan huonoa omatuntoa, kun neidin silmät pikimustat ja kroppa aivan jäykkä. Kärvistelee märkänä monta tuntia, ennenkuin antaa alkaa harjata. Pesun jälkeen kuivaan pyyhkeellä niin paljon, kuin mahdollista. Föönistä turha haaveillakaan tai, että saunan lämmittäisi ja siellä kuivattelisi. Noh, eiköhän se tässä suju.

Ompas jaksanut sataa ja tuulla. Kaikkein pahin taisi meidät välttää, onneksi. Nyt jo pikkuisen aurinko välillä pilkahtaa.

Oli tosi huono yö. Ihan vähän väliä valveilla. Olikin pitkään niin hyvät yöt, sitten taas suunta kääntyi alaspäin. Ilmakin tuollainen synkkä ja koleahko. Ei ihme, että väsyttää koko ajan ja mieliala matala.

Pikkuisen siitepöly laskenut ylkona, ei nenä enää juokse urakalla.

Eilen ne vitsaili kymppiuutisissa, että mikäköhän eläin seuraavaksi valitsee futismatsin voittajan? Taisi olla norsu viimeksi ja kissa ennen sitä..Minähän voisin ilmoittaa minun siilit valitsijoiksi..No jaa, jos venäjän valitsisivat niin saataisiin kylmää kyytiä. Futis ei yhtään ole minun juttuni ja en jaksa sitä seurata, mutta soisin minä Huuhkajille voiton ja etenemisen peleissä.

Ajai, kävi köpelösti Huuhkajille. Hyvin pelasivat, sen mitä välillä kanavasurffasin.

Tänään käy kuumuus henkeen ja ruohot ja mitkä korret kukkineekaan. Ei kuitenkaan ole kauhean kuuma, mutta näillä mennään. Huomenna kuumempi? Ja Heavenin kylpypäivä. Saas nähdä, kuinka mamman käy..

Vetäkää syyyyyväään henkeä!!!!!! Tuoksuuko? Se on Prinsessa Heavenin hedelmäshampoo. Kylvettiin tuossa. Ja ei yhtään huutoa, ei puremista, ei naarmua. Sai pyyhkeellä kuivata sylissä. Minulla se enempi söi voimia ja piti ottaa astmapiippua. Aivan harmaa pesuvesi. Siitepölyä ja vauvapuuterin tuoksuista pisuhiekkaa, jonka ei muka pitäisi pölytä.. Mutta nyt on kaunis, eikus mikäs tulee täydellisestä seuraavaksi? Sellainen neiti täällä. Olisi siinä Marttakin saanut samalla kylvyn, mutta ei näkynyt.

Eilen illalla kaksi tämän kesän oravanpoikasta natusti pähkinärouhetta. Toinen keinui orvokkiamppelissa, suht tuhoisesti orvokkeja ajatellen...kun toinen söi. Voi, kuinka hauskaa heillä oli. Ja niin pieniä. Tänään tikka syötti melkein oman kokoistaan poikasta suuhun männyn kyljessä. Olen minä rikas, kun nuo luonnoneläimet tulee lähelle.

Mikähän siinä on, että etenkin kissojen lääkkeitä on tosi vaikeaa saada, kun ei apteekeissa ole? Joutuu todella kaukaa hakemaan, jos silloinkaan. Pitäisihän lemmikkien terveys turvata siinä missä ihmistenkin. Omalla kohdalla onneksi ei ole juuri nyt tarpeen, mutta olen kuullut paljon. Sama kuin päivystävä eläinlääkäri saattaa olla todella kaukana. Tuntuu, että ajan saa vain aamulla ma-pe 8-9 välillä. Sen jälkeen ei puhelimeen vastata. Omassa kylässä ei edes ole kaupungin eläinlääkäriä. Kaikki tietää syyn, jotka täällä asuu.

Kyllä on Heaven pehmoinen ja kaunis Jumalatar. Teki kylpy hyvää.

Olen lukenut tätä uutta kirjaa Kyllikki Saaresta ja täytyy kyllä ihmetellä, kuinka monessa kohtaa tutkinnoissa mokattiin ja kunnolla. Ja kuinka paljon oli sitä hyväveli verkostoa, jota yleensä maalla on.

Onneksi ei meillä vielä helle tullut. Aivan umpipilvessä ja vajaa +20. Sääskiä kauheat määrät.