Pettäminen on loukkaava ja petettyä syvästi haavoittava teko. Sen taustalla saattaa kuitenkin joskus olla tavoite ratkaista jotakin joko itsessä tai yhteisessä elämässä. Keino on kuitenkin todella huono.

Epätietoisuus on nyt ymmärrettävästi sinulle tavattoman raskasta. Petetyksi tuleminen on niin vaikea asia, että se värittää pitkään tilanteita, jotka herättävät epävarmuutta suhteen jatkumisesta. Ei ihme, että olet ahdistunut ja voit huonosti. Tunteissasi olet joutunut varmaan uudelleen samaan myllerrykseen kuin petoksen tultua tietoosi.

Mitähän miehesi tarkoittaa sillä, että hänet on ahdettu häkkiin? Millaista tilaa hän mahtaa kaivata itselleen? Vastausten kuuleminenkin voi tietysti olla vaikeaa, mutta voisi kuitenkin avata keskeisiä asioita. Jos tämä on jo sinulla tiedossa, mitähän sinä siitä ajattelet?

Joskus parisuhteen asioista on helpompi jutella kolmannen henkilön kanssa. Olisikohan miehesi halukas tulemaan kanssasi yhdessä terapeutille? Jos miehesikään ei halua erota, olisi ehkä hyvä perata auki asioita, joista on ollut tai on vaikea puhua.

En tiedä mitä ajatella.Olen pettynyt itseeni,syytän itseäni että en ollut hänelle tarpeeksi hyvä.Jos olisin ollut sellainen kun hän haluaa ei hän olisi minua pettänyt.Miksi hän halusi tulla takas kotiin?

Tänään juttelin hänen kanssaa,hän sanoo että ei tunteet ole kadonneet mutta ei tiedä mitä haluaa.Kysyin rakastaako hän minua,ei vastannut.Kysyin haluuako olla aina yhdessä,ei vastannut. Sanoo että ahdistan häntä,haluaa olla rauhassa. Sanoin että teen päätöksen hänen puolestaan,en voi elää ihmisen kanssa joka ei tiedä mitä haluaa. Pyysin että hän muuttaisi pois,saan alkaa käsitteleen eroa.En nuku,en syö, en voi vain jatkaa näin.Luulen että hän ei vaan pystynyt itse tekemään päätöstä. Huomenna hän muuttaa pois.En tiedä miten selviän tästä. Minä rakastin häntä,yksin jääminen pelottaa.

Pettäminen ei ole oikeutettua, vaikka puolison kanssa ei haluaisi olla. Asiat on hoidettava muulla tavoin. Eikä kukaan voi olla sellainen kuin toinen haluaa menettämättä omaa minuuttaan. Mutta tunne omasta epäonnistumisesta on tuttu asia monille, jotka eroavat.

On kovin ymmärrettävää, ettet halua jatkaa piinallista odotusta miehen päätöksestä. Hyvä, että sait tehtyä itseäsi eteen päin vievän ratkaisun. Siitäkin huolimatta, että pelottaa ja sattuu sieluun.

Syöminen ja nukkuminen tulevat kovassa stresissä mahdottomiksi. Elimistö on kuin sotatilassa. Onkohan sinulla jotakin keinoa, mikä helpottaa sitä? Kävely tai muu liikkuminen, jos vain jaksat lähteä liikkeelle, voisi purkaa lihasten kautta stressienergiaa. Jos nukkuminen ei ala sujua, kannattaa käydä lääkärillä. Nukkumattomuus pahentaa mielen alhoa niin paljon, että väliin pitäisi saada nukutuksikin. Ja jos tuoka ei maistu, yritä juoda ainakin riittävästi. Ja jos sinulla on joku aikuinen, jonka kanssa voit jutella tästä, ota häneen yhteyttä.

Miten lapsi suhtautuu asiaan tai mitä tietää? Jos ei jo tiedä, mitä on tapahtunut, voisi olla hyvä olla keromatta yksityiskohtia. Ja hän tarvitsee nyt vakuuttelun siitä, että vanhemmat asuvat toisistaan erillään, mutta hän ei eroa kummastakaan. Kumpikin vanhempi rakastaa häntä. Lapsen ei pidä joutua ottamaan puolta vaan hänen kuuluu saada olla aikuisten ristiriitojen ulkopuolella.

Elät nyt rankkaa kriisivaihetta. Silloin ei pidä vaatia itseltä liikaa. Riittää, että pitää itsensä hengissä ja jaksaa olla jotenkuten  vanhempi.

Lapsi ei tiedä,nähnyt vaan että minä itken.
Kuten jo kerroin mieheni on ahdistunut.Syytä en suoranaisesti tiedä,onko se omatunto tai että ei näe suhteellamme tulevaissuutta tekojensa takia.Kyselin häneltä taas,vaikka lupasin itselleni että antaisin hänen olla.En pystynyt,koska haluan vastauksia. Kysyin häneltä että ”Tämähän on vaan että mie roikun sinussa.Se mistä sinun pitäs olla varma on me,ja sitä sie et ole.Jos et jätä minua tänään,tulet tekemään sen joku päivä”.Tähän hän vastasi ”EN”. Seuraavaksi kysyin ”Ja minun ei tarvi murehtia enää?” Hän vastasi ” Ei tarvi”.

Mikä hänellä on?Hän ei enempää puhu,on etäinen ja itkee..

Hän ei siis muuttanut pois,ei halunnut sitä.

Kysymykseesi mikä hänellä on, en tiedä vastausta, mutta rankkaa kuulostaa hänellekin olevan. Pystyt jo pohtimaan tilannetta hänenkin kannaltaan, mikä kertonee oman ahdistuksesi helpottaneen. Jos nyt vain kestät sen, ettei hän pysty itkunsa syytä vielä kertomaan, niin hän saa rauhassa työstää mielensä sisältöä. Se edellyttää ehkä sitä, että sinä pystyt rauhoittamaan itse omaa mieltäsi ja olemaan turvassa omassa itsessäsi, kun puolisosta ei nyt siinä nyt ole auttamaan.

Lapselle voisi ehkä kertoa nyt, että teillä on isän kanssa vaikea vaihe, mutta te selvittelette asioitanne. Jos lapsi saa tämän tilanteen ajattelemiseksi vähän sanoja, se ehkä ahdistaa häntä vähemmän. Puhumaton jännitteinen tilanne lienee hänelle vaikeinta. Mutta on arvostettavaa, että olet hänet suojannut olemalla kertomatta, mistä on kysymys. Siitä voit kyllä olla itsessäsi ylpeä.

Olen saanut jonkunlaisen puhekontaktin mieheeni..Tänään me istuimme alas hetkeksi. Kysyin häneltä mikä on olo,hän sanoi että pää on tyhjä. Kerroin hänelle kuinka tärkeä hän on minulle kaikista tapahtumista huolimatta.Kysyin että ahdistaako häntä hänen tekonsa.Vastasi että ”kyllä”, että minä en pysty antamaan hänelle anteeksi,häntä hävettää.Sanoin että haluan edelleen niitä asioita mitä aina olemme halunneet ja pyysin anteeksi että olen välillä naljaillut pettämisestä.Haen apua itselleni sillä on väärin muistuttaa häntä teoistaan.Hän kuunteli.Sanoin että meillä on perhe ja minulle se on tärkeä. Hän itki ja sanoi että mikään ei ole muuttunut.Tunsin helpotusta että hän haluaa jatkaa mutta en kuitenkaan ole varma asiasta..

Kylläpä tilanteenne on edennyt hienosti. Arvelen sinun suhtautumisesi auttaneen asiaa: olit valmis kunntelemaan häntä omalta tuskaltasi.

Olikohan mahdollista, että menisitte pariterapeutin puheille yhdessä? Hyvä kuitenkin, että sinä juttelet jollekin, jos parikäynnit eivät onnistu. Miestäsi ei siellä tuomita teosta, mutta ammattilainen ehkä auttaisi käsittelemään tapahtuneen niin, ettei siitä jäisi kummallekaan tärkeitä asioita käsittelemättä. Ja jos on jokin tekijä, joka on miehesi pettämisen taustalla, sekin tulisi avatuksi. Myös tuon ymmärrettävän epävarmuutesi saisit tuoneeksi käsittelyyn.

Olen saanut tietää että mieheni petti minua ulkomaan matkallaan. Hän rakastui sinkku naiseen jonka kanssa jopa alkoi suunnitella yhteistä tulevaisuutta yhdessä. He viettivät 5 päivää yhdessä etelän auringon alla. Löysin nämä viestit hänen puhelimestaan kun hän makasi kodissamme sammuneena baari-illan päätteksi viikko sitten. Hän jatkoi suhteen pitämistä yllä tekstiviestien ja puhelujen kautta.Hän on nyt muuttanut ulos. Asunnon hän sai heti.

Hän valehteli minulle mutta myös tälle naiselle. Hän oli kertonut tälle naiselle olevansa suhtessa joka oli jo ohi. Hän suunnitteli yhteistä tulevaisuutta tämän naisen kanssa 4 viikkoa. Olen jutellut tämän naisen kanssa puhelimessa.

Mieheni ei osaa vastata miksi hän teki näin. Hän katuu tekojaan ja haluaa muuttaa kotiin takas. En ymmärrä mikä hänellä on? Minä en tunne yhtään mitään. Ehkä suunnatonta surua mutta en muuta. En tiedä mikä minulla itsellä on?  En pysty ymmärtämään miksi hän kohtelee minua näin. Se mitä olen sanonut hänelle nyt on että en koskaan tule ottamaan häntä takasin jos hän juo. Hänella on aika AA-klinikalle tällä viikolla. Elämä tuntuu epätodelliselta. Voiko tätä korjata enää? Mikä hänellä on? Hän sanoo rakastavansa minua mutta miksi tekee näin?

Kylläpä miehesi on toiminut kurjalla tavalla! Ja pettänyt kahta naista yhtaikaa. Vaikka hän sanoo rakastavansa, hänen tekonsa eivät ole rakkauden tekoja. Mitä hän mahtaa tarkoittaa rakastamisella?

Oletpa joutunut vaikean tilanteen eteen. Aiemmin sanoit, että rakastat miestäsi ensimmäisestä tietoon tulleesta pettämisestä huolimatta. Nyt et tunne mitään muuta kuin surua. Luulisin, että tuon myllerryksen jälkeen tarvitaan aikaa, että voi alkaa tunnistella, mitä haluat ja mitä et. Vaikka ajan antaminen itselle ja omille ajatuksille on helpommin sanottu kuin tehty, sitä tarvittaneen. Kuulostaa hyvälle, että olet jonkin itseäsi ja lastanne suojaavan rajan saanut asettaneeksi kotiin paluun suhteen. Huonoa kohtelua ei kenenkään kuulu saada läheiseltään eikä muiltakaan. Humalainen isä ei ole lapselle turvalline isä.

Kysyt moneen kertaan, mikä miestäsi vaivaa. Mutta vaivaapa mikä tahansa, sitä ei kuulu hoitaa tai yrittää ratkaista loukkaamalla syvästi toisia ihmisiä. Kunpa hän pohtisi oloaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa.

Miten sinä muutoin pärjäät? Saatko nukutuksi, syödyksi ja pitäneeksi itsestäsi huolta? Tuon kriisin keskellä ei ainakaan kannata itseltä vaatia muuta kuin hengissä pysyttäytymistä sekä itsestä ja lapsesta huolehtimista.

Tämä tilanne  onn tekemässä minua hulluksi. Jos vain saisin vastauksen siihen miksi mieheni teki tai tekee näin. Nyt hän on luvannut hakea hoitoa AA-klinikalta sekä myös hoito siihen miksi tekee näin. Hän väittää rakastavansa minua mutta kuten jo  sina kirjoitit niin ei hänen tekonsa ole mitään rakkauden tekoja minua kohtaan.

Melkein kaikki ystäväni ovat sitä mieltä että mieheni on täysi sika joka minun täytyisi jättää, sitten osa ystävistäni ymmärtävät minua että rakastan häntä ja kaikki ei ole niin mustavalkoista. Rakastan miestäni ja haluaisin jatkaa elämää hänen kanssaan, en kenenkään muun. Hän on katuvainen ja kuten jo kirjoitin aikoo hakea itselleen apua. Minun vanhempani ovat todella negatiivisia siitä että yrittäisimme korjata kaiken. Eihän minun pitäisi ajatella mitä muut ajattelevat mutta tuntuu todella pahalta kaikki tämä. En voi hyvin, suuri paino istuu rintani päällä ihan koko ajan. Olen hakenut apua psykiatriselta ja saanut myös keskusteluaikoja. Voinko koskaan luottaa häneen? Voiko tämän saada korjattua? Tuleeko hän pettämään minua uudestaan?

Onpa hyvä, että olet saanut keskusteluaikoja, että pääset puhumaan kriisitäsi.

Ihmiset tekevät paljonkin tekoja tietämättä itsekään, miksi tekevät niin. Voi olla, että miehesi ei tosiaankaan tiedä itsekään, mikä hänet sai pettämään. Mutta ei hän ole varmastikaan toiminut tiedostamatta, että loukkaa sinua syvästi. Ja se varmasti vaikuttaa ystäviisi ja vanhempiisi niin, että he haluaisivat suojata sinua uusilta loukatuksi tuloilta. Tarkoittavat varmasti hyvää, mutta se ei nyt vain tunnu varmasti siltä. Ymmärrän kyllä, että se ei juuri nyt sinun oloasi helpota, koska taistelet mielessäsi vielä kahden vaiheilla.

Kyysymykseesi, voitko koskaan luottaa häneen, arvelen, että se on mahdollista, mutta pitkän ajan jälkeen. Meissä ihmisissä on ikään kuin "sisäinen varottaja", joka muistaa loukatuksi tulot kauan. Aina, kun jokin asia muistuttaa tapahtuneesta loukkauksesta, "sisäinen varottaja" herää ja saa meidät varpailleen. Joudut itse kestämään omaa pelkoasi uusista pettämisistä ja puolisosi kuuluu sitä alkuun kestää myös. Ihan heti ei siis kannata edes vaatia itseltä, ettet epäilisi miestäsi, kun "sisäinen varottaja" toimii. Luottamuksen rakentaminen uudelleen on täysin mahdollista, mutta vie hyvin pitkän ajan. Mutta tämä edellyttää, että miehesi kykenee olemaan rehellinen sinulle.

Kävi eilen juttelemassa psykiatrisella. Puhuimme läheisriippuvuudesta. Minä otin asian esille sillä siskoni vaimon mielestä kyse voisi olla siitä, hänen mukaansa suhteemme ei perustu rakkauteen laisinkaan. Voisiko minulla olla se? Varmaankin jonkinasteinen, huolehdin hänestä mutta rakastan myös hänta aidosti. Meillä on hyviä hetkiä. Mietin että onko hän riippuvainen minusta, ei pysty päästämään vaan irti? Olen se joka on aina huolehtinut kaikki asiat kotona. Jos lähdemme reissuun minä pakkaan, varaan matkat, huolehdin laskut, kaikki paperityöt kotona ja lasten asiat.Tein muutaman läheisriippuvuustestin ja yritin olla mahdollisimman rehellinen, sain tulokseksi normaalin lähesriippuvuunden.

Hoitaja sanoi minulle että mieheni käyttäytyy kuin tyypillinen päihdeongelmainen, hänellä on kiire kertoa minulle rakkautta, antaa lupauksia alkoholin lopettamisesta ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta yhdessä vaikka ei ole itse edes käsitellyt näitä asioita laisinkaan.Hän yrittää manipuloida minua.

Hoitajan mielestä oli paras ratkaisu että asumme eri osoitteissa kuten teemme nyt. Minä tarvitsen tilaa ja hän tarvitsee tilaa. Hoitajan mukaan hänen täytyy itse halua parantua, minä en voi häntä siihen pakottaa. Jos otttaisin hänen nyt kotiin, tulisi kaikki jatkumaan kuin aikaisemmin. Nähtävästi hän voisi pysyä raittiina muutaman viikon mutta sama kuvio jatkuisi taas. Hoitajan mukaan hänellä on alkoholiongelma ja seksiriippuvuus. Sain myös lisää unilääkettä, toista merkkiä. Uni jää 4 tuntiin yössä, ajatukset synkkiä.

Onpa hyvä, että pääsit juttelemaan ja sait asiantuntijoilta näkökulmia. Kirjoitat niistä hyvin selkeästi, joten arvelen niiden selkeyttäneen ajatteluasi. Tuossa tilanteessa kuka tahansa tarvitsee juuri tuota selkeytystä.

Olen hoitajan kanssa samaa mieltä, ettei kukaan voi elää tai kuntoutua toisen puolesta. Vain itseemme meillä on täydet mahdollisuudet. Puolison on haluttava itse sitä. Samoin selviteltävä itsessään, mikä saa hänet toimimaan niin, että loukkaa sinua. Vaikka hyvin olet hänet tähän asti passannutkin, tässä on raja.

Kannustan sinua nyt keskittymään mahdollisimman hyvin itsestäsi huolenpitoon. Toivottavasti lääke auttaa ja saat nukutuksi huolimatta tästä mielen stressitilasta. Mikä tahansa, mikä vie mielesi muualle edes hetkeksi, on nyt tärkeää. Jo pari minuuttia niin, että ajatuksesi ovat jossain muualla kuin tässä asiassa, tarjoaa lepoa aivoille. Sellaiset lyhyet ketket päivän mittaan saattavat auttaa myös uneen.

Toivon sinulle helpotusta oloosi ja tilaa itsestä huolehtimiselle!