Asumiskuntoutukseen siirtyminen varmasti vähän jännittää, kuten uudet asiat useinkin tekevät. Sellainen on meihin ihmisiin rakentunut asia. Ehkä sen tehtävä on auttaa meitä onnistumaan, kun se pitää vähän skarppina.

Mukavaa piparin paistamispäivää!

Tänään äidin kanssa käydään katsomassa asumiskuntoutus paikka. Äitikin haluaa tietää sen. Juttelin äidin kanssa hän tietää kuinka vaikeaa on saada apua mielenonggelmiin, luulin ettei se tiedä sitä kuinka vaikeaa se on. Olen kiitollinen tuosta avusta ja pakkohoidossa, en olisi muuten itse tajunnut sitä. Pikkuhiljaa eteenpäin.. pienin askelin.

Onneksi tänään hyvä päivä pipari päivä ja tein Helloween piparinkin. Vien ohjaajille niitä Kun he olivat tukena tämän minun romahduksen aikana. Minusta tuntuu että alan pikkuhiljaa pääsemään jaloilleni, vaikka pelottaa aika kun on suljettujen ovien takana, niin että pääsen sieltä pois, mutta kaipa se on hyvä merkki.

Tänään kävin äidin kanssa tutustumassa taas asumiskuntoutukseen halusi äitikin nähdä sen paikan ja tehtiin hyvää ruokaa tein Halloween piparinkin. Ja muuten ihan tavallisia pipareita. Ihan kiva viikonloppu ja toivottavasti asumiskuntoutukseen huone vapautuu pian. Vein ohjaajillekin pipareita😃. Toivottavasti huone vapautuu pian, kun oma huone on tärkeä ja välttämätön.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi, 1 kuukausi sitten. Syy: Lisäys
• Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi, 1 kuukausi sitten. Syy: Lisäsin

Onpa hienoa kuulla hyvin sujuneesta päivästä. Kyllä sinulla tuntuu olevan monenlaisia avuja itsessäsikin ja onneksi on tukena ohjaajat ja hoitajat. Yhdessä varmasti saatte sinun elämäsi sujumaan.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Jännittää kun odotellaan asumiskuntoutus paikkaa, jotenkin epätodellinen olo, kun nyt järjestellään vasta minun asioita kuntoon, olisi pitänyt jo ajat sitten järjestellä tai erinlaisempaa järjestelyä ja tukea. On se vaan kun tilanne pitää mennä aivan kammottavaksi kun saa tai pitää saada hoitoo. Minulle sanottiin kun vähän pelottaa että pärjääkö yksin, niin tänne voi tulla takasin. Ja sain kriisin jotenkin purettua hoitajille. Laulut on ollut yksi voimavarana ollut täällä hoidossa. Viikko alkaa vähän epätodellisen olotilan kanssa, kun mitä sanoinkin tuossa alussa.

Ketä tahansa varmasti jännittäisi tuossa tilanteessa. Uuteen paikkaan ja porukkaan meneminen ei ole monellekaan ihan arkipäivää. Ja varmasti syvä toiveesi on, ettet enää ikinä menisi niin huonoon jamaan kuin olit hoitoon tullessasi. Asumiskuntoutusyksikössä on ohjaajat, jotka varmasti auttavat, jos vointi heikkenisi. Siellä on turvallista senkin vuoksi. Ja takaisin pääsy sairaalaan on myös turvaportti takana.

Toivotan sinulle rohkeaa mieltä ja uskoa itseesi!

Hoitaja tuli tänään kanssa juttelemaan minun kanssa, äiti pasitti minut suihkuun heti kun haisin sen mielestä pahalta, siinäkin tuntui että asiat järjestyisi kun äiti on tomera. Kaveria en enään jaksa miettii, antaapa olla, isän Kaa en enään oo tekemisissä, luulin että mun vointi paranis kun kävisin sen luona ja olisi tekemistä. Minulla heräsi huoli isästä sen takia siellä kävin. Mutta antaapa olla se mörröttäjä siellä. Kukaan ei voi pakottaa toista muuttumaan tai hakemaan apua. Pitää itsestä lähtee se avun hakeminen. Tai joskus puhuttiin kaverin kanssa että kukaan ei voi pakottaa hakea apua, se pitää lähteä itsestä.

Juuri noin, apua ei voi pakottaa vastaanottamaan. Tarjota voi, mutta pakottaminen ei useinkaan auta.

Kuulostaa kivalta, että äiti patistelee sinua mukavan topakasti.

Huomenna lääkäriaika jännittää. Varmaan jotain siitä siirrosta keskustellaan en tiedä tarkkaan, mutta pelottaa jättää sairaalan seinät taakse. Tänään kävin taas pesulla kun olin käynyt ensin kävelyllä ja sitten söin. Ja tosiaan olen jättämässä sairaalan hoidon. Mutta helpottaa kun kävin kahdesti katsomassa sen paikan minne seuraavana meen., kun muutenkin on hahmottamisonggelma.

Lääkärin kanssa varmaan yhdessä pohditte tilannettasi. Sinä olet tapaamisen päähenkilö. Eikä sinua jätetä tyhjän päälle. Kerropa joskus hiljaa mielessäsi itsellesi, että sinä todennäköisesti pärjäät.

Tänään juttelin aamuhoitajan kanssa että jännittää, kun en yleensä näin aikaisin täällä oo hereillä tossutkin meni väärinpäin, hermostuttaa.. mutta nukuin kuitenkin ihan hyvin muuten..

Eilen kanssa juttelin että jännittää, tää päivä, olin ihan hermona. Kaikki näki että jokin on pielessä ja sitten sanoin että huominen päivä jännittää minua, kun taas uusi asia tulee eteen.

Päätin tänään lähteä teemalliseen keskusteluryhmät mukaan, siellä oli runoiliakin sanoin itse että kirjoitan lauluja, kun sekin tuo on vähän samanlaista on mitä minäkin teen. Heräsin kanssa tänään aikasin loikoilin vaan sängyssä yleensä herään tähän aikaan. Hoitaja kanssa ihmetteli sitä kun olin aikaisin hereillä. Olin melkein kuuntelin roolissa, kun olen huono puhumaan asiasta.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi, 1 kuukausi sitten. Syy: Päätin lauseen jatkaa

Huomenna taas uusi ihminen sosiaalityöntekijän tapaaminen, yhtäkkiä tulee apua vastaan vaikka sitä ei pyydäkkään, kun heräsin sieltä pakkohoidosta, niin tajusin että jotain siitä pitää tehdä. Tiedän että jankutan samaa asiaa tässä, mutta ei tässä oo muutakaan. Kerrankin mua kuunnellaan ja asiat laitetaan järjestykseen.

• Muokattu kirjoittajan toimesta 1 vuosi, 1 kuukausi sitten. Syy: Lisäsin tekstiä