Hei!

Onpa hyvä, että vaikka sanat eivät tule suusta, pystyt ilmaisemaan itseäsi kirjoittamalla.

Ymmärränkö oikein, että olet henkisesti loppu siksi, että kaveri piti/pitää sinua avustajana? Onneksi olet sen nyt estänyt. Se on jo sitä itsen ajattelemista, josta sairaanhoitaja on puhunut. Ihmisen ei kuulu suostua kaverisuhteissa sellaiseen, mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Mikähän on se todellinen syy, mitä hoitaja ei vielä tiedä. Sen kertominen hoitajalle on tärkeää, mutta haluaisitko ensin kertoa siitä täällä minulle? Kirjoita siitä lisää.

Joo kiva kun vastasit, on asia jo purkautunut silleen kun kerroin hoitajalle vaikka pelotti. Kun kaikki kysyi mikä on menin omaan maailmaan, mieli suojeli minua luulin aluksi että se oli psykoosi. Mutta joku muu asia se oli en muista tarkalleen. Hoitaja antoi paperia että saan kirjoittaa asiaita paperille, niin olen kuulut että muutkin ovat osastolla tehneet. Ja tajusin kans etten pääse täältä pois jos en avaudu asioista. Mutta minun pitää miettiä itseään, eikä kaveria kun netistä luin kaikki diagnoosit mitä tiedän hänestä.

Eilen uskalsin tosin hoitajalle siitä sanoo, pala kerrallaan siitä se lähtee...

Minulle neuottiin päivystyksessä että nyt täytyy estää se kaveri, ja niinhän tein, kauheeta estää diagnoosin takia mutta oma hyvinvointi on nyt varmaan kaikkein tärkein kun olen täällä jotain pitää keksii, mietin miten sen syömishäiriö kestää, mutta eipä taas ole minun ongelmani.

Hienoa, että olet puhunut asiastasi. Usein sekin jo helpottaa.

Nyt toivotan sinulle rohkeutta ja voimia ottaa itsellesi apua vastaan sekä tehdä rajat sellaisille asioille, jotka vievät voimiasi!

No tuntuu turhalta olla täällä kun täällä  ei mitään tapahdu, no toisaalta, mulle sanottiin että minut riiretään toiselle osastolle, onkohan sekin pakkohoito, missä joudun olemaan..😬 pakkohoito ei ole kivaa, jotain pitää kehitellä, mä vähän luulen että sinnekin on pakkohoitoa kun olen lääkärin määräyksellä ollut pakkohoidossa jo aika pitkään.. no näkee eripaikkoja ja erilaisiin ihmisiä. Vähän jännittää mitä mulle tapahtuu. Mutta erivaihto ehtoja pitää kehitellä. Eiköhän se selvi..

Hei

Ei tietysti ole kivaa olla sairaalassa tahdosta riippumattomassa hoidossa, ei ehkä missään. Mutta jospa siellä kuitenkin olisi jotakin, mistä voisit ottaa hyödyn itselleesi, vaikka keskustelut hoitajien kanssa tai vertaistuki muilta potilailta.

Toivon vointisi vahvistuvan niin, että voit palata aikanaan kotiin ja elää hyvää elämää. Luulen, etten minä tässä vaiheessa pysty oikein enmpää jelppaamaan.  Siispä toivotan vain paranevaa vointia sinulle!

Juttelin siis äidin kanssa minun hoito oli pakko hoitoa koko ajan, luulin vain että se meni noin. Kun en reagoinut mihinkään. Ensin vedin puukolla käteen ison haavan pelästyi, tai tykkäsin syvän ei tarvinnut onneksi tikata sitten minut tuotiin tänne psykoosin takia luultiin että olin psykoosissa, sitten lääkäri sanoi että se oli sulkutila jossa olin. No on sekin vaarallinen tila sen takia olen täällä. Nyt olen vähän paremmassa kunnossa niin korjailen virheitä joita kirjoitin. Tahdosta riippumaton hoito ei ole kivaa, tosin ohjaajat puhuivat osastosta enemmän minulle. Koko ajan olen ollut pakko hoidossa.

Kiitos lisätiedosta ja hyvää syksyn jatkoa!

🍁🍂🍁🍂

Tänään kotilommille arvostaa enemmän pieniä yhteistä hetkiä äidin kanssa vaikka äiti tunkeutui mun ystävyyssuhteisiin on ennenkin tunkeutunut, mutta nyt tuntuu että arvostaa kotia ja perhettä. On myös tullut mieleen muutto lähemmäs perhettä ja sukulaisii. ❣️

Yksi yö kotona ja se meni hyvin, nyt odotan että pääsen täältä pois, vertaistukea sain yhdeltä tyypiltä täältä hoidosta kun oli samanlaiset melkein asiat jotka pyörivät mielessäni. Minä en tiedä teinkö oikein ton kaverin kanssa mutta alkaa miettii sitä uudella tavalla kun satutin itseäni. Pitää ajatella itseään. Minä lauloin laulun hoitajalle laulun. Kun laulamisella tuon asioita esille. Sanoin sen äidillekin niin äiti sanoi että TosiHyvä! Kun sanoit mikä painaa mieltä!

Tänään alkaa viikko, vähän unettomilla öillä, mutta kyllä se siitä, esitin että nukuin kun en halua että minua pilataan vain lääkkeillä. Laulu on laulettu ja eilen vai toissapäivänä, laitettiin kuviot pianoon ( soitan kuvionuoteilla) ihan kiva että semmoinen mahis on. Ja (en kuulemma pilannut pianooa, tuli semmoinenkin asia jostain mieleen) mukavaa viikkoa kaikille!

Toivottavasti unet paranevat viikon edetessä. Jos sen huonounisuuden takana on jokin asia, jonka tiedät, niin kannattanee jutella hoitajalle. Minkä ene,män avaat pulmiasi hoitajalle, sen paremmin hän ymmärtää sinua ja osaa auttaa.

Mietin tuota äidin tunkeutumista ystävyyssuhteisiin. Miksi arvelet hänen niin tehneen? Voisiko sen takana olla jokin yritys suojata sinua?

Kotiloma taisi mennä hyvin, onnittelut siitä!

Oikein hyvää alkanutta viikkoa myös sinulle!

Hei! Kun kysyin äidiltä miksi se puuttuu mun asioihin, eikä mun veljen. Hän ei tiennyt vastausta, mutta mun kaveri kertoi sen, kun hän on niin suojelevainen minua kohtaan. Juttelin kaverin Kaa tästä ja pitää jutella hoitajien, tai voisin tehdä uuden biisin taas, kun tuon vaikeita asioita esille sillä lailla, en hoksannutkaan tuota asiaa että se voi täällä purkaa, kun kävin terapiassa sen läpi, ja omassa päässäni. Tämäkin saattaa johtua kun äiti on niin suojelevainen ja huolehtivainen ja ymmärtäväinen, niin minä kans olen joillekin kavereille semmoinen, minun vanha kaveri oli sokea ja siitä kaikki alkoi (yritin ymmärtää häntä eritavalla kun itselläni on aivovamma ja minua kiusattiin siitä), niin yritin diaksoonin takia ymmärtää ja olla hänen tukena) minun pitää avata asiaa enemmän täällä, tai sitten tuolla toisella osastolla kun siellä ehkäpä ymmärretään minua enemmän. Osastosta toiseen..