Ystävät - kun niitä ei ole
Hei,
Mitä tekisitte minun sijassani?
Olen yli 50-vuotias nainen 🙂👍. Perhe on ja työpaikka, eli siis perusjutut ovat kunnossa. Kaipaan kuitenkin ihmissuhteita. Olemme mieheni kanssa olleet pitkään yhdessä ja jostain syystä sosiaalinen elämämme on täysin loppunut. Hän ei edes kaipaa muita ihmisiä ja ahdistuu sosiaalisissa tilanteissa. Minullekaan hän ei juurikaan puhu mitään. En itsekään ole enää kovin innostunut elämästä☹️, koska koen etten tule kuulluksi parisuhteessa.
Eilen kysyin häneltä, että onko hän tyytyväinen läheisyytemme määrään ja sosiaaliseen elämään. On kuulema, mutta läheisyyttä pitäisi olla enemmän (lue seksiä). Itse kaipaan läheisyydeltä sitä, että puhuisimme toisillemme asioista ja siitä miltä tuntuu. Kun sitä puhetta ei ole, olen tunteissani kuollut ja sillä seurauksella seksiäkään ei oikeastaan ole.😞, Kaipaan niitä aikoja, jolloin meillä oli ihanaa toistemme kanssa.😭
Kaipaan ystäviä, perhetutut ja sukulaiset ovat poissuljettuja. En jaksa enää yksin käydä heidän luonaan ja selitellä, miksi mies ei tullut. Yhteiset ystävätkin olisivat mukavia, mutta mieheni katsoo mieluummin televisiota ja nukkuu. Olen halunnut viedä hänet pariterapiaan, mutta hänen mielestään minä olen se, jolla on ongelma.
Mistä lähtisin etsimään uusia ystäviä? En haluaisi joutua pettymään ja pelottaakin vähän, kun kommunikaatiotaidot on varmaan ihan ruosteessa.😐