tämäkin yö mennyt itkiessä ja miettiessä. Päivällä pitää olla vahva ettei lapset huomaa äidin ikävää tilannetta. Taloudellinen tilanne saa minut sairastumaan, kaikki oljenkorret on käytetty..en pärjää, en saa maksuja maksettua, en jaksa enää, väsyttääkin mutta en pysty nukkua. Pelkään että lapsi tarvitsee uudet kengät ja joudun sanomaan etten vieläkään pysty niitä ostamaan..tai ostan ja jätän taas jonkun laskun maksamatta. Toiset toivoo lottopottia, niin minäkin mutta en tarvitse miljoonia, en satoja tuhansia vaan paljon vähemmän että saisin rästit ja velat pois niin kyllä me sitten pärjätään.. Kurkkua kuristaa ja sydän lyö..paniikkikohtauksia olen alkanut saamaan. En muista koska olisin aidosti hymyillyt, tämä helvetti nakuttaa takarivossa koko ajan. Joskus on fiilis että en mene enää töihinkään mutta tykkään työstäni ja koitan vaan sinnitellä. Elämä on kamalaa, en näe mitään iloa muuta kuin lapseni. Kuinka kauan sitä enää venyy ennenkuin napsahtaa ? :’ (
kello on kohta neljä, itketty on taas paljon, niinkuin viime yönäkin ja sitä edellisen ja sitä edellisenä… 😭
Sinun täytyy olla kirjautuneena, että voit vastata tähän aiheeseen.