Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito

Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito

Käyttäjä Misery-81 aloittanut aikaan 11.04.2013 klo 18:49 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Misery-81 kirjoittanut 11.04.2013 klo 18:49

Ajattelin kysyä, jos täältä löytyis joku muukin kuin minä, jolla on kyseinen häiriö ja lääkitys päällä.

Mulla on ollut myös keskivaikea masennus muutaman kerran, mutta tämä ahdistuneisuus on pahin oireeni. Olen syönyt nyt Sepramia 30 mg kohta kolmatta vuotta ja se kyllä pidentää pinnaa ja tasoittaa mielialanvaihteluita, mutta ahdistuneisuuteen se ei kauheesti auta. Mulla on unihäiriöitä myös. Elämäntilanne on ollut uuvuttava ja stressaava viimeiset kolme vuotta ja nyt olen saikulla kesäkuun puoliväliin. Kun aloitin Sepramin lihosin lyhyessä ajassa yli 10 kiloa, vaikka ei pitäisi vaikuttaa.

Lääkäri tarjosi pientä annosta Lyricaa nukahtamiseen ja ahdistuksen hoitoon. Ketipinoria olen kokeillut nukahtamiseen, auttoi kyllä, mutta musta tulee ihan zombie ja oon ihan tokkurassa. Atarax kans kokeiltu ja siitä musta tulee ihan flegu.

Oletteko syöneet Lyricaa ahdistuneisuuteen? Auttaako oikeasti? Toinen vaihtoehto on Valdoxan, joku uusi lääke masennukseen. Onko siitä apua? Mulla on reilusti ylipainoa ja pelkään, että lihoan vaan lisää. Vaikuttaako noi lääkkeet ruokahaluun? Oletteko miten lopetelleet Sepramia tai vaihtaneet sen Lyricaan tai Valdoxaan?

Mä käyn nyt kolmatta vuotta terapiassa, on ollut apua, mutta ei ainakaan vielä tarpeeksi.

Käyttäjä Piakristiina kirjoittanut 12.04.2013 klo 20:17

Hei! Itsellä ei ole kokemusta noista lääkkeistä muuten kuin niin että olen lähihoitaja ja olen joutunut niitä jakamaan asiakkailleni. Jonkin verran on tietoa että jotkut lääkkeet todellakin vaikuttavat ruokahaluun. Toisilla vähentävästi ja toisilla taas lisäävästi. Kannattaisi keskustella lääkärin kanssa, koska ei reilu ylipainokaan hyvästä ole. Eikä laihtuminenkaan.

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 13.04.2013 klo 16:56

Hei.Mulla Lyrica käytössä. 150mg aamulla ja 75 illalla. On siitä jotain
apua ollut. Ennen lyricaa elin kuin sumussa. Itkin pahaa olosani ja
kärsin kovista pelkotiloista. Tosin ahdistusta ja pelkoja vieläkin ei täysin
niitä pois vienyt. Ketipinoria 100mg nukahtamiseen. Ei mainittavaa
vaikutusta. Ataraxia syönyt vuosia. Lähinnä sosiaalisten tilanteiden
pelkoon. Ei minusta suurempaa vaikutusta. Yrittänyt saada sitä vaidettua
johonkin muuhun. Jostain syystä psykiatri ei suostu vaihtaan. Uutena
lääkkeenä xanor 1mg. Kaksi päivällä ja illalla tarvittaessa. Olen ottanut
aamuisin ennen töihin lähtöa. Ilman rauhoittavia en pystyisi työtäni
hoitaan. Illalla toisen nukahtamiseen. On varmaan totta että nuo lääkkeet
lihottaa. Itse syön mielestäni kohtuullisen terveellisesti. Ylipainoa kuitenkin
jonkin verran tullut.😟

Käyttäjä titjaana kirjoittanut 14.04.2013 klo 16:42

Hei

Itse olen syönyt lyricaa pian kuukauden päivät ja olen saanut hieman ainakin apua ahdistukseeni. Lääkäri määräsi aloitus annokseksi pienimmän eli 25 mg ja siitä piti lähteä suurentamaan annosta 75 mg, mutta kun yritin suurentaa annosta 50 mg niin sain melko voimakkaita sivuvaikutuksia, olen syönyt siis nyt vain sitä 25 mg ja odottelen tässä juuri että lääkärini palaisi lomalta niin voisin keskustella että mitä pitäisi tehdä lääkeannoksen noston suhteen. uskon että ahdistustani vielä vähentäisi kyseinen lääke enemmänkin jos vain voisin suurentaa annosta.

Olen 24 vuotias nuori nainen joka on nuoresta iästään huolimatta sairastanut vakavaa masennusta,paniikkikohtauksia,sosiaalisten tilanteiden pelko,julkisten paikkojen pelkoa ja nyt uusimpana tuttavuutena on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.. ja eri lääkkeitä on tullut kokeiltuun yhtä sun toista eri merkkiä. Olen koko 8 vuoden aikana lihonnut 30 kiloa. jotkut lääkkeet on laihduttanut ja jotkut taas lisännyt painoa huomattavasti,mutta tällä hetkellä painan ensimmäistä kertaa 8 vuoteen alle 100 kg 🙂

Toivottavasti löydät itsellesi toimivan ja hyvän lääkkeen joka pitää painonkin kurissa.
Aurinkoista kevättä sinulle ja teille kaikille 🙂

Käyttäjä sarrukka kirjoittanut 14.04.2013 klo 19:50

Niin toivoisin että löytyisi sopiva lääkehoito. näiden vaivojen kanssa
ei ole kiva elää. Töissäkin joudun kieltäytyyn koulutuksista ihan
näiden vaivojen vuoksi. En uskalla oudot paikat pelottaa. Jos loppuelämä
on tämmöistä ei kovin ruusuinen tulevaisuus. Kotona oman kämppänsä
vankina. Paljon jää näkemättä ja kokematta. Niin paljon haaveita ja
unelmia. Ei voimia eikä rohkeutta niitä toteuttaa.😭