Oon pyöritellyt tosi ikäviä ajatuksia tänään päässäni. Sellasia että olen huono/kelvoton sitten menneitä juttuja. En tiedä mistä johtuu. Lauantaina oli tosi huippufiilis. Menimme kaverin kanssa juoksemaan. Siitä tuli tosi hyvä olo. Ei huolen häivää! Voiko olla se se kun mun selkä ja niska on niin jumissa ja kipeinä. Vai se että olen yksinkertaisesti liian paljon yksin tekemättä mitään. Teen myös huonossa asennossa töitä. Sen lisäksi jännitän todella paljon julkisilla paikoilla yksin liikkumista yms. Olen yrittänyt lihaksia säännöllisesti jumpata mutta lipsun. Omatunto kolkuttaa kun olen alle kolmekymppinen ja melkein "rampa". Psykologille aika torstaina. En tiedä mistä puhua. Tunnen kuin olisin sanonut jo kaiken. Nyt hän on alkanut tyrkyttää mulle uusia masennuslääkkeitä. En halua😞 Haluaisin vaan perua koko ajan ja lopettaa kokonaan käynnit. Ei niistä ole mulle ollut apua enää vähään aikaan. Masennuslääkkeet eivät ole mua koskaan ennenkään auttaneet. Pääni on seonnut niistä vaan entisestään.

Tervehdys 🙂 pitkästä aikaa! Ei tahdo löytyä sanoja näin alkuun, kun olen jäänyt jonnekin sivulle jotakin 😉, mutta" jatkanut" palstalla ainakin Lukkiksen ja Pompulan kirjoituksissa😀, kiitos siitä!, että olette muistaneet. En ole lukenut palstaa sitten heinäkuun alkupuolen, joten paljon on kirittävää ja pureskeltavaa syksyn varalle. Miehen loma loppui viikonloppuna, joten on taas rauha 😐 puuhata omia 😋. Hirmu pitkä ketju tästä Lukkiksen aloittamasta on tullutkin!
Tässä käy nyt niin, että sallittu hymiömäärä siis kiintiö täyttyy ennen aikojaan. 😉,joten annostelua pitää muuttaa.
Muutama sivu sitten Pompula mainitsi velvollisuudentunteesta, joka saattaa liittyä tänne kirjoittamiseen. Mutta ei hätää, eihän? Olin unohtanut jo salasanankin tänne, mutta jo tutuksi tulleet "vertaiset", siis jonkin sortin ystävät 🙂 eivät unohdu mielestä. Kun elämä (toivottavasti) vie uusiin suuntiin, kiitollisuus ja palstalta saatu voimavara kulkee mukana. Ällöttävän imelää, eikös😋. Eihän niitä lapsuudenystäviäkään ajatustasolla hylätä, vaikka niihin ei välttämättä pidetä enää yhteyttä, kun elämä on hajauttanut piirin. Hylkääminen on unohtamista, ja pois se meistä, vaikka salasanat unohtuisivatkin!
On muuten järjettömästi keltavahveroita tuolla metsissä. Ajattelin mennä tänäänkin sieneen. Hahaa, muistatteko ötökkäprojektin? Siihen kolmeen kuvaan se sitten jäikin...Mutta kahdella eri lomareissulla tuli oltua 🙂, ja mökillä tietty. On ollut hyvä mieli, ei ole ahdistanut, eikä pahemmin masentanutkaan, joten talvesta on tultu rytinällä ylöspäin. Sitä samaa toivon teille kaikille 🌻🙂🌻, ja jos edes jaksoittain saa elämänmausta kiinni, niin sekin jo kantaa huonojen hetkien yli.
Hirveä tuuli tuolla ulkona. Kunhan eivät kaikki marjat lentäisi pois pensaista. On nimittäin osa niistä vielä poimimatta.
Mutta ne tomaatit! Isoja ja kypsymässä. Syötävän makeita. Krassitkin ja lehtikaalitkin ovat olleet syötävän makoisia, kun reiät lehdissä ovat suurempia kuin jäljelle jäävä osa. Ötökät kiittää.
Nyt on mentävä. Lukijoille Vointeja ja ilonpisaroita voimien ja kunnon mukaan. Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku!

Aeleh, ei se ole niin vaarallista, jos joskus lipsuu.

Minkälaisia vesibusseja tarkoitat, Lukossa?

Minä nukuin huonosti. On ihan liikaa tekemistä, sähläämistä ja kaikessa pitää yrittää olla mukana. Mun touhu on ihan päätöntä. Välillä voisi OIKEASTI hiljentää ja antaa kaiken olla. Mun kesäsuunnitelmiin, toteutumattomiin kuului uudessa kahvilassa käynti, huonekalun kunnostus ja rannalla käyminen. Taitaa tulla syksyn lehdet vastaan, kun alan viettää kesää. Olisi varmaan ollut järjetöntä nähdä, jos olisi merkinnyt ylös kaiken,
touhuamisensa. Jossa ei tunnu olevan päätä, ei häntää.

Minäkin olen odotellut, jos Rina palaisi palstalle, mutta tuntuu siltä, että sitoo itsensä liikaa joihinkin asioihin. Siis, minä itse ja ihmiset. Voisi ottaa iisimmin. Tajuta, en ole terve ja toimia sen mukaan, eikä mennä touhottaa.

Nyt on tuullut paljon. Parvekkeen kasvit odottavat vettä. En ole edes käyttänyt yrttejä juuri ollenkaan 🙂👍 Kuivuvat. Joitakin olen yrittänyt riipiä, että ei tekisi kukkaa, jotta voisi vielä ruokana käyttää. Turha toivo! Ruokaa olen laittanut luvattoman vähän.

Olipa todella ärsyttävää herätä tänää hirveään huutoon, kun äitil oli (ja on edelleen) jotkut housut hukassa.

Välillä tekis niin mieli muuttaa kotoa pois..Mut eipä se muuttaminen niin helppoa ole :/

Toisaalta kuitenkin ehkä enemmän kaipaisin semmoista kaveria, jonka tykö vois mennä kun alkaa ahdistamaan tai ärsyttämään kotona olo.

Ja pakko vielä tuosta eilisestä mainita..että miten voikin ärsyttää joku asia. Kuten se, että kun näkee tuttavan kaupassa ja haluais jutella sen kans, mut sit sitä ei kuitenkaan tuu suusta mitään..
Mikä lie kumma siinä on, että meen välillä, varsinkin kaupassa lukkoon, kun nään tän yhen tuttavan.

Moi!

Mun on pakko kirjoittaa koulukiusaamisesta ja miten se voi aiheuttaa yksinäisyyttä ja sairauksia.
Luen kirjaa yksinäisyydestä. Ylä-aste on kamala paikka, sen nyt tietää jokainen. Jos erotut, niin se on paha. Ihan kauheeta huutelua ja tönimistä ja eristämistä. Kiusata saa ihan rauhassa. Ei se oikein opeja liikuta. Tää on tuttua kaikille.

Sit kun kiusattu rupee jo sairastuun, niin se vasta hauskaa on.

Pikkupaikkakunnalla on turha ettiä seuraa harrastuksista, siellä on samat tyypit.

Sit kun kiusattu traumatisoituu ja tarvii terapiaa, niin hän saa itse maksaa viulut. Vaikka ei oo tehny mitään väärää.

Korostan, että suututtaa opettajat, jotka voisivat jotain tehdä mutta usein eivät tee.

Kyllä sairastuneesta kiusatusta voi tulla yhteiskunnalle kuluja. Kaikki kiusaajat ja opet pääsee kanssa niitä makseleen 🙂

Mailis, kiusaaminen on todellakin typerää.
Nykyäänhän on kyllä niitä KiVa-koulu hankkeita, mutta en tiiä onko niistä mitään apua.

Itsehän olen tosiaan myös kiusaamisesta kärsinyt, ala-asteella kolmannella luokalla oli osittain fyysistä kiusaamista.
Monesti välitunnin/ruokatunnin jälkeen ei päästetty luokkaan, joten monesti jouduin oven ulkopuolella odottaan opettajaa.
Muutaman kerran kun yritin päästä luokkaan sisälle, niin hyvä etten lentänyt selälleni, kun vedin oven auki ja yhtäkkiä ne jotka pietti ovea toiselta puolelta kiinni, niin päästivätkin irti.

Pääasiassa kuitenkin kiusaaminen oli syrjimistä.

Kutosella muistan sen, kun päätin olla rohkea ja mennä mukaan porukkaan, niin yks luokkalaisistani (tyttö) sanoi vaan jotain ett "Mee pois, me ei haluta olla sun kans, kun sä oot niin erinlainen."
Enpä sitten enään tuon jälkeen yrittänyt mennä porukkoihin mukaan, vaan tyytyin sit olemaan yksin.

Lisäksi yks kerta myös kutosella silloinen opettaja haukkui mua koko luokan kuullen tosikoksi (joo..ehkä olen tosikko, mutta ei sitä tarttis koko luokan kuullen olis tarttenut sanoa).

Ylä-asteella sitten kiusaaminen muuttukin syrjimisen lisäksi nimittelyksi (olin mm. kummitus, haamu ja/tai zombi) ja matkimiseksi.
Mutta antoin nuo mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Lisäksi muistan yhenkin päivän, kun muutama luokkalaiseni matki mua välitunnilla, kun itselläni on siis todettu lievä Tourette.

Mutta tosiaan tuon kiusaamisen takia olen aika arka/ujo, ainakin aluksi. Enkä myöskään viihdy porukoissa.

Pitäis varmaan tuosta kiusaamisesta sitten 19 päivä yrittää muistaa tälle tuttavalle mainita asiasta. Mutta saa nähä muistanko..kun välillä vaan saatan mennä lukkoon :/

Sori, pompin taas tähän väliin😀. Kun alkaa lukea ketjun lopusta alkuun päin, niin aika kääntyy väärinpäin- siis nykyisyydestä menneeseen. Olen tuuliajolla tapahtumista. Ulalla siis 😋. Osanotto Lukkikselle. Vaikka kyseessä ei ollutkaan lähivanhempasi ?, niin kuolema koskettaa ja herättää vähintäänkin alitajunnan. En muista olleeni iloisissa hautajaisissa, vaikka taivaan lepoon ja rauhaan vedotaankin. Kuolema on lopullinen ja peruuttamaton, ja mielelle käsittämätön asia. Hautajaisjärjestelyt ovat osa surutyötä. Yhdet hautajaiset olen järjestänyt, ja toisissa ollut osittain suunnittelemassa. Ihmeen paljon siinä riittää hoidettavaa. Mun puolestani minut saa aikanaan laittaa pahvilaatikkoon ja polttaa poroksi. Tai jättää korppikotkille😎. Mutta luulen 😋 myös ymmärtäväni perinteet ja omaisten näkemysten huomioonottamisen. Kuolema on mullekin "pyhä asia", vaikka en uskokaan kuoleman jälkeiseen elämään. Mukavaahan se tietty olisi😀. Ja minua saa vapaasti käännyttää 😉.
Voih, Pompula: kyllä syödä pitää. Minäkään en innostu ruoanlaitosta, mutta syömisestä kyllä. No, tänään ajattelin yrittää laittaa gourmet sapuskaa😋. Ihan vain kokeeksi. En oikein ymmärrä, miten mestarikokit sen tekee. Kerron sitten, miten kävi! Hollandaise? Soosia en kuitenkaan aio tehdä. Vai oliko se joku Bearnause kastike...🙄 tai sinnepäin? Aina voi laittaa voita, sitä ei mikään voita ☺️.

Kyllä, hymiömäärää pitää muuttaa. Sehän on vähän sama, kun ei saisi käyttää kaikkia kakun koristeita 😋 Ei yhtään imelää Rina, jatka vain 🙂 Mitäs ne kolmen kuvan ötökät oli? Sait minut naurahtamaan tänään pitkästä aikaa, kiitos siitä!

Delffi, vähän on myös huvittavaa tuo äitisi keuhkoaminen housujen takia 😋

Nyt väsyttää 😴 Tervetuloa takaisin, Rina!

Parahin Delffi,

Kyllä ei äly loista tuollaisella tyttöpuolisella luokkakaverilla joka noin sano. On ihan helkutin tyhmää kaikki kiusaaminen. Kiusaajat on pikkusieluisia.

Ja kuten sanottua. Ei kiusaaminen ole ilmaista. Se maksaa kiusatun monesti pahojenkin terveysongelmien kautta verovaroja! Myös kiusaajille ja kiusaamisen muuten salliville 🙂 🙂

Kiusaaminen on nolompaa kuin että kiusaaja hakis apua niihin ongelmiinsa.

Tsemppiä Delffi!

Mailis, niimpä..olet oikeassa.

Lisäksi yläasteella jouduin samalle luokalle tän ko. tytön kanssa.

Liikuntatunneillakaan mua ei oikein huolittu joukkueeseen, olin aina viiminen joka valittiin mukaan.

Mut olikohan se kasilla kun liikuntatunnit yhdistyi yhden rinnakkaisluokan kans.
Niin silloin nämä rinnakkaisluokkalaiset otti mut huomioon. Varsinkin eräs tyttö ja oon sille kiitollinen että jaksoin hänen ansiostaan jotenkin nuo liikkatunnit jos oli joukkuepelejä, koska otti mut huomioon joukkue peleissä..vaikka olinkin niissä huono.

En tiiä olisko mulla kavereita nyt täällä kotikaupungissa, jos oisin vaihtanut luokkaa yläasteella, tai jos tämä yks kiusaajatyttö ei olis ollu samalla luokalla.

Lisäksi viimevuonna olis ollu vitosluokan luokkakokous (kyllä..vähä erikoista ett vitosella hankittiin luokkasormukset, mut porukka vähä vaihtui kutoselle mentäessä, ku kutosluokka oli vähän niinkuin yläasteen yhteydessä silloin).

Mutta tosiaan..itse en viimevuonna mennyt luokkakokoukseen, koska siellä olis ollu tämä yks kiusaaja ja lisäks ruokailu olis maksanut liikaa..jotain 35€.
Niin jätin menemättä..vaikka mut ihme ja kumma lisättiin Facebookis luokkakokous ryhmään.

Mut eipä kovin moni muukaan viimevuonna ollut ollut tuolla luokkakokouksessa..

Kiitos tervetuliaistoivotuksesta, Pompula🙂. Olen päässyt sivulle 250 jotain, hankalaa lukea lopusta alkuun- pitänee muuttaa tyyliä 😋, vaan tänään ei kerkiä, kun mamma täyttää pyöreitä. On varmaan jo ihmeissään, etten ole oven takana kukkapuskan kanssa 😋. Ketjuun on ilmaantunut uusia kasvoja🌻🙂🌻, alkaa olla siis värikästä kuin kukkaniityllä, hieno juttu 🙂. Tulikin mieleen se Lukkiksen marketta, jonka Lukkis syötti ötsköille😉. Tuo mäntysuopaliuos tehoaa muuten niihin (jossain määrin, mutta on myrkytön).
Mun ötökkäprojektini koostuu nyt vain kolmesta valokuvasta, vaikka lajeja lienee tuhansittain..eli alkumetreillä olen 😋 ja sinne taidan jäädäkin, vaan sellaista on, kun ei asu Strömsössä!
Aurinko paistaa ja kutsuu ulos. Puutarha on hävityksen kauhistus, kun olen ollut niin paljon muualla. Sade on kuitenkin huolehtinut kastelusta. Raahasin sisäkukatkin ulos "virkistymään", siis pakkoulkoilutusta, mistä eivät tykänneet yhtään kyttyrää.
Mitäs olet puuhannut, Pompula? Mentäiskö sinne kahvilaan- sehän oli sun kesälistalla 😀? Onko Lukkis nyt jossain kesäreissussa?
Olen syntisen hyvällä tuulella, älköön kukaan lukija häiriintykö moisesta😉. Toipuneena ? sekopäänä toivon paranemista ja kaikkea hyvää palstan väelle!🌻🙂🌻

Tänään tuijotellaan maisemia ikkunasta. Äsken lensi puuhun keltainen lintu, näytti ihan undulaatilta. Mietin, että onkohan jollakin päässyt karkuun? Sen verran mielenkiinto heräsi, että oli alettava seurata puuta ja siinä lenteleviä lintuja. Talitiainen keltaisella vatsanpeitteellään onneksi tyynnytti huolen linnusta 😉

Kyllä minä Rina syön, mutta mättöä. Herkkuja, sipsejä ja kaikkea sontaa. Pitäisi löytää taas salaatti ja se, että viitsisi sen itse valmistaa. Tällaisissa asioissa olen todella saamaton. Mc Donald's (sekö sen nimi on? Tuli kaamea muistilukko 😀 ) ja tämä uudempi hampurilaisketju saavat helppoudellaan minut valitettavasti sisään 😞 Käyn muuallakin syömässä terveellisempää, mutta kaiken kaikkiaan pitäisi saada tämä ruoka asia kunnolla hanskaan, eikä sen ulkopuolelle. Ruokailurytmi on myös aivan älytön. Ruokailuvälit ovat aivan liian pitkiä. Olin jo pidemmän ajan, että en käynyt missään hampurilaispaikassa, mutta nyt se on iskenyt taas 😞 Mennä viuhdon, niin menen sitten sieltä missä aita on matalin, ruoan suhteen ☹️

Tänään en tee mitään muuta, mutta jos saisin parvekkeen kukat ja muut kasteltua. Jos ovat edes hengissä. Kylvin uusia siemeniä parvekkeelle. Onkohan niistä mitään jäljellä 🙄 Nousivat kyllä, mutta se kastelu kun on jäänyt.

Eli neuvoja, opastusta (konkreettisia) otetaan vastaan, noissa ruoka asioissa 🙄 Keittiöni on taas kaaoksen vallassa. Se kyllä siistiytyy, kun saan taas tehtyä. Sitä odotellessa! Täällä ei muuten kovinkaan aurinko paista. On sellainen puolipilvinen päivä.

Miten voikin olla jotenkin huono fiilis nyt..
Oon lenkil vanhemman koiran kans ja nyt yhtäkkiä tuli joku ihmeen itku kohtaus.

Tekis niin mieli jutella tän yhen tuttavan kans nyt..Mut pakko vaan yrittää jaksaa vielä nää 9 päivää, että on se tapaaminen..

Mut jotenkin vaan tuntuu ett olis ehkä helpompaa jutella ku koira/koirat olis mukana..

Edistystä, vaiko horjahdus huonompaan.

Kävin tänään tekemässä ammatinvalinnan testit TE-Toimistossa. Perjantaina sitten itse -psykologin puheille. Jospa sieltä löytyisi jokin suunta joka tässä kannattaisi ottaa.

Toiseksi sitten sain varattua ajan psykiatrian poliklinikalle purkamaan päätäni ammattilaisen kanssa. Jokohan sieltä selkiäisi mistä tämä kaikki henkinen kuristaminen oikein johtuu.

Niin, en tiedä johtaako nämä mihinkään ja paljokohan tuo psykiatrian käynti minulle kustantaa. Onkohan minulla varaa lähteä siihen hoitoon.

Palstalla on nyttemmin puhuttu kiusaamisesta, mutta mun tietoni asiasta on niin ohuet, ettei ole oikein mitään sanottavaa asiaan liittyen..En sitten tiedä, oliko vaikkapa koulukiusaaminen ennen vähäisempää vai oliko sitä vain niin sokea, ettei huomannut sitä. Toki luokassa oli omat porukat, muttei mitään isoja kahnauksia ollut niiden välillä? Hmm, vai kultaako aika muistot?
Kyllä mulla , Pompula on samankaltaisia ongelmia ruokailun suhteen. Heikkouteni on pulla, harvemmin Hesburger 😋. Kun en jaksa tehdä sapuskaa, menen lounaspaikkaan, vaikka se ei ihan vieressä olekaan. Lounasruoka ei ole välttis mitään gourmetia, mutta melko tasapainoista salaattia myöten. Kyllä se hampurilainen maistuis mullekin 😉, mutta sen himon olen saanut kitkettyä itsestäni- en tosin tiedä, miten😉.
Mulle helpoin tapa lisätä vihreää, on smoothien teko. Siis juon salaattini. Hyväksi perusraaka-aineeksi käy kypsä avokado. Sen joukkoon sopii lähes mikä tahansa. Salaatti, kurkku, tomaatti, lehtikaali, parsakaali jne. Kauramaidolla ja banaanilla saa makeutta ja pehmeyttä. Marjat tuovat vitamiineja.Yrteilläkin mahtaisi saada vinkeää makua. Mutta lopullinen idea on se, että juotavassa muodossa tuhti annos on hetkessä juotu, vaikka sen maku ei olisikaan ruhtinaalinen. Perussalaatit tahtovat olla ikävää syötävää noin muuten, mä en ainakaan tahdo jaksa pyöritellä niitä haarukassa. Pahin mahdollinen on kuiva, karkeaksi raastettu porkkana. Kestää iät ja ajat pureskella sitä. Juuressalaateista en muutenkaan tiedä mitään, kun en jaksa niitä raastella. Mielummin syön porkkanan sellaisenaan.
Tehosekoittimella tarkoitan sellaista yksinkertaista silppuria, mikähän sen virallinen nimi oli..ei se kuitenkaan maksa maltaita.
Yritän myös laittaa voileivälle ne tylsät tomaatit, jotta edes sitä kautta saisin kasviksia. Mutta ei mulla mitään viisastenkiveä näihin ruokajuttuihin ole😋, samaa kamppailua täälläkin. Ja liian pitkät ruokailuvälit mullakin. Ja jos välipalaksi suositellaan kourallista pähkinöitä,niin helposti menee koko pussi😋. Kyllä tää ruokailu on tietoista toppuuttelua ja ikuista vääntöä. Huonoa omatuntoa myös, kun sattuu sortumaan. Mutta se on ymmärrettävää, sillä ihmisen historiassa pula on ollut etenkin energiasta eli rasvainen tai muuten vain koukuttava ruoka iskee todelliseen luonteeseemme, eikä sille voi hirveästi mitään, että juuri se maistuu😎. Heinänpurijaksi ei synnytä, vaan opitaan.Jos siis opitaan😀😋. Sekasyöjiä kumminkin ollaan, mikä helpottaa asiaa🙂.