Olen taas kaupunkiretkellä. Toista päivää peräkkäin! Nyt kyllä ikävästi sataa. En ole vielä varma, mitä aion tänään vielä tehdä. Aamuretki tuli tehtyä ja kunhan saan yhden asian hoidettua käyn kotona. Illalla olisi yksi tapahtuma myös tiedossa.

Delffi: Suosittelen sinulle kovasti niitä kursseja. Aikataulun tekeminen on usein vähän haastavaa, mutta ehkä voit siirtää jotain menoasi toiseen päivään tms. Kursseilla kuitenkin oppii aina uutta, on tekemissä ihmisten kanssa jne. Aion itsekin mennä syksyllä kursseille, joten siinä mielessä ollaan samassa tilanteessa.

Lukossa: Pitää miettiä noita kursseja, on tässä vielä ainakin kuukausi aikaa miettiä, että ilmoittautuuko vaiko ei johonkin kurssille.

Mutta joo, hitsi vieköön kun on tylsää. Oon kyl käynyt tänään jo koirien kans pienen kävelylenkin ja lisäksi kävin pyöräilemässä. Pyörälenkillä oli kamera mukana ja kävin rannan suunnalla pyöräilemässä, niin sain napsittua sorsista ja vähän lokeistakin kuvia. Muuta kiinostavaa ei näkynytkään, paitsi että otinhan mä kännykällä pari maisemakuvaa.

Mutta nyt on tosiaan tylsää, tällä hetkellä on semmonen tunne, että oispa kaveri, jonka kanssa viettää aikaa.

Oon tästä aiemminki saattanut mainita, mutta lisäksi on yhtä ihmistä ikävä. Toivottavasti näkisin hänet ennen mökkireissua..

Minäkin olin tänään pyöräilemässä ja kamera oli mukana. Eli samoissa puuhissa ollaan oltu Delffin kanssa. Kuvia kertyy kyllä yhtenäkin päivänä aika paljon, vaikka tänäänkin muistin sitten vasta jälkikäteen monta juttua, joista en tajunnut ottaa kuvaa. Kävin vielä illalla siellä tapahtunassa, mihin olin suunnitellut meneväni ja tapasin yhden ihmisen parin vuoden tauon jälkeen ja ihan keskusteltiinkin. Selvitin tänään loppuun myös isomman sosiaalisen haasteen, minkä vuoksi siivosin ja leivoin viime päivinä kovin.

Tänään koin taas itseni vähän hyväkuntoisemmaksi ja heti kun niin käy, alan tuntea huonoa omaatuntoa sairaslomalla olostani. Eikö ole kuulkaa hullua? Kun en saa itseäni liikkeelle ja kyhjötän sohvannurkassa, niin silloin koen sairasloman jotenkin ihan oikeutetuksi. Mutta heti kun saan itseäni yhtään liikkeelle, alkavat itsesyytökset. Ärsyttää. Minun mieli toimii jonkun ihan oman lakinsa ja lupiensa varassa.

No, rupesin kyllä googlailemaan ulkomaan matkaakin. Lähtisin mielelläni syksyllä hieman jonnekin seikkailemaan eli bussilla/junalla tms. ristiin rastiin kulkemaan. Saa nähdä onko minulla sellaiseen sitten kiinnostusta, energiaa, varaa jne.

Ps. Siivoiluita tehdessä sain Pompulan siivouksien ajattelusta virtaa. Hassu juttu, mutta kiitos Pompula!

Lukossa, mulle on tullut useamman kerran mieleen, että voisiko olla niin, että kärsit epävakaudesta? Kun luin tuosta ahdistuspuuskasta, se tuli taas mieleen. Mietin onko sitä mahdollisuutta kohdallasi mietitty, oletko itse ajatellut sitä? Jotain testejä voi netissä olla. Toki ammattilaisen kanssa pitää sitten asiaa tarkastella.

Minä olen vaan syönyt tänään. Varmaan koko viikon edestä. Tosi tylsä ilma. Kylmä ja paleltaa. Huomasin tänään, että minultahan löytyisi jotain hömppä lukemistakin. Pitäisikö välillä harrastaa sellaista?

Selkä aika huonona taas. Eikä mitään asiaa. Onneksi huomenna on maanantai. Nämä sunnuntait tällaisella ilmalla, on aika pitkäveteisiä. Mutta niin se on kello taas jo vaikka miten paljon.

Huomasin, että LonelyWolf toivotti hyvää kesää, ei viikonloppua 😀 Hyvää kesää! Missä se on!!? Kesä tule pian! Takaisin! Täällä odotellaan jo 🙂👍

Parempaa tulevaa, ehdottoman aurinkoista viikkoa kaikille 🙂🌻 (täältä puuttuu aurinko-hymiö) 😋

Pompula kirjoitti 10.7.2016 22:56
Lukossa, mulle on tullut useamman kerran mieleen, että voisiko olla niin, että kärsit epävakaudesta? Kun luin tuosta ahdistuspuuskasta, se tuli taas mieleen. Mietin onko sitä mahdollisuutta kohdallasi mietitty, oletko itse ajatellut sitä? Jotain testejä voi netissä olla. Toki ammattilaisen kanssa pitää sitten asiaa tarkastella.

Minäkin olen epäillyt, onko Lukossa:lla sittenkään vaativa persoonallisuus, niinkuin hän on kertonut hänelle diagnosoidun; olisiko sittenkin jokin muu?

Pompula kirjoitti 10.7.2016 22:56
Lukossa, mulle on tullut useamman kerran mieleen, että voisiko olla niin, että kärsit epävakaudesta? Kun luin tuosta ahdistuspuuskasta, se tuli taas mieleen. Mietin onko sitä mahdollisuutta kohdallasi mietitty, oletko itse ajatellut sitä? Jotain testejä voi netissä olla. Toki ammattilaisen kanssa pitää sitten asiaa

Enpä tiedä. Kaipa nuo diagnoosit ylipäätäänkin ovat vähän tulkinnanvaraisia. Jollekin tietty diagnoosi osuu kuin nenä päähän, joku toinen taas on ikäänkuin useamman diagnoosin sekoitus. Minulla on käsittääkseni se vaativa persoonallisuushäiriö. Se on kyllä käsittääkseni aika erilainen kuin epävakaus, mutta koska molemmat ovat persoonallisuushäiriöitä, niin niissä on paljon samaakin kuten mm. itsetunto-ongelmat. Vaativuuteenkin kuuluu ahdistuskohtaukset. Esimerkiksi nyt siivotessa kun minulla oli ahdistuspuuska, niin se varmaan ainakin osittain johtui siitä, että minun oli pakko siivota suurpiirteisesti vaikka olisin halunnut jumittua pikkutarkkaan siivoustyyliin. Lisäksi minulla nuo verensokerin vaihtelut ihan oikeasti vaikuttavat ja säännöllisestä syömisestä pitäisi pitää huolta. En vain ota tuota syömisasiaa ihan tosissani. Sitten on vielä tämä masennus. Huomaan olevani edelleen aika vähäenerginen. Minua ahdistaa kaikki ulkopuolelta tulevat pakot kuten nyt oli vieraita, joiden aikataulujen ja tarpeiden mukaan minun täytyi jaksaa.

Pompula kirjoitti 10.7.2016 22:56
Parempaa tulevaa, ehdottoman aurinkoista viikkoa kaikille 🙂🌻 (täältä puuttuu aurinko-hymiö) 😋

Kiitos toivotuksista! Minulla on nyt sellainen olo, että olisi ihan mukava tehdä pieniä retkiä lähiympäristöön. Helpotti, kun sain tuon vierasurakan hoidettua kunnialla. Eikä selän kuntokaan ole enää este liikkumiselle. Ja valokuvaaminen on oikeasti aika hauskaa. Olen myös oppinut pari uuttaa kikkaa (säätöä) kamerastani, joten saan nyt otettua uudenlaisia kuvia. Oli harmittava kuulla, että sinulla Pompula on selkä taas vihoitellut. Toivottavasti kivut helpottaisivat.

Desper kirjoitti 11.7.2016 6:38

Pompula kirjoitti 10.7.2016 22:56
Lukossa, mulle on tullut useamman kerran mieleen, että voisiko olla niin, että kärsit epävakaudesta? Kun luin tuosta ahdistuspuuskasta, se tuli taas mieleen. Mietin onko sitä mahdollisuutta kohdallasi mietitty, oletko itse ajatellut sitä? Jotain testejä voi netissä olla. Toki ammattilaisen kanssa pitää sitten asiaa tarkastella.

Minäkin olen epäillyt, onko Lukossa:lla sittenkään vaativa persoonallisuus, niinkuin hän on kertonut hänelle diagnosoidun; olisiko sittenkin jokin muu?

Kannattanee ottaa myös huomioon, etten minä täällä avoimella nettipalstalla kerro kuitenkaan ihan kaikkea itsestäni enkä varsinkaan niitä salaisimpia (eli usein tärkeimpiä) asioita itsestäni. Se ei tietenkään johdu teistä kanssakeskustelijat, vaan siitä että tämä on kuitenkin kaikille kiinnostuneille avoin foorumi lukea.

Voihan tylsyys, ku on tylsää..
Oon tälle päivälle käynyt kyllä jo pari pyörälenkkiä, mut vielä pitäisi koirien kans käydä lenkki, kun eivät oo tänään lenkillä käyneet, koska liian kuuma. Käytiin kyllä koirapuistossa, jonne menin iskän kans autolla.

Mutta iltalenkki olisi tarkoitus käydä, kuhan tuo ilma tuosta vähän viilenisi.

Lisäksi tuli tässä semmonen mieleen, että ootteko huomanneet itellänne mitään piirrettä, joka välillä ärsyttää?

Itseäni on alkanut ärsyttään itsessäni semmoinen piirre, kuin uteliaisuus..toisaalta se on hyvä asia, ett on utelias, mut toisaalta taas huono asia..

Delffi: Kuule, minä näin eilen naisen, joka ulkoilutti kahta whippettiä. Olin ihan innoissani, koska vasta sinun kautta ja googlen avulla opin tietämään koko koirarodun. Se oli minulle aiemmin ihan tuntematon rotu. Ne tulivat yllättäen yhden kulman takaa vastaan ja tajusin siinä hetkessä, että wau.. ..whippettejä! Jatkossa aion oikein bongailla niitä, jotta oppimani uusi rotu jää mieleen 🙂. Ja minullakin oli eilen tosi tylsä päivä. Säätiedotus lupasi sadetta, joka tuli vasta tuntien päästä, mutta sateen uhkan vuoksi en lähtenyt kauemmas ulkoilemaan. Enpä sitten tarttunut käsitöihin tai muihinkaan töihin.

Delffi kirjoitti 11.7.2016 18:1
Lisäksi tuli tässä semmonen mieleen, että ootteko huomanneet itellänne mitään piirrettä, joka välillä ärsyttää?

Itseäni on alkanut ärsyttään itsessäni semmoinen piirre, kuin uteliaisuus..toisaalta se on hyvä asia, ett on utelias, mut toisaalta taas huono asia..

No, minua ärsyttää perinpohjaisuus/perusteellisuus/pikkutarkkuus. On siinäkin hyviä puolia, mutta useammin se ärsyttää kuin on mukava juttu. Minäkin muuten olen utelias. Uteliaisuus on erityisen hyvä juttu silloin, kun yrittää oppia jotain uutta - sillä oletuksella, että on kiinnostunut opittavasta asiasta.

Tutkin eilen vähän mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille. Yllättävän paljon saa aikaa kulumaan, kun hakee netistä matkalippuja, tutkii kauan juna/bussi kulkee tiettyä etäisyyttä, pohtii potentiaalisia aikatauluja, kirjoittelee mystisiä paikkakuntien nimiä, googlailee mahdollisia vierailukohteita, tutkii hintoja valuuttalaskurin kanssa, katselee hostellien kuvagallerioita jne. Matkakuume vaan pahenee! Haluaisin kyllä käydä edes lyhyellä ja edullisella matkalla. Olen reppureissannut aika paljon, mutta nyt ensimmäistä kertaa mietin omaa terveyttäni. Kaikkein eniten nukkumista. Aiemmilta matkoilta olen oppinut, että nukkumiset menee usein niin ja näin. Unen puute tekee minusta kuitenkin kävelevän zombien enkä oikein haluaisi kokea sitä. Kai ikäkin tekee mukavuudenhaluisemman. Toisaalta olen ennenkin istunut 1,5 vuorokautta putkeen bussissa ja kestänyt monia muita koettelemuksia 🙄... Mutta kamalasti tässä mahdollisen matkan surffailussa oppii uutta eri maista, etäisyyksistä jne.

Olen myös ollut aktiivisempi sosiaalisessa mediassa. Kirjoitin aika pitkän kirjeen eräälle ulkomaiselle tutulle, jonka kotimaahan kiinnostaisi taas matkustaa. Nyt olisin kyllä kiinnostunut eri alueesta, joten esim. yösija ei ollut yhteydenoton motiivina. Eräässä ryhmässä sen sijaan jouduin eräänlaiseen riitaan mukaan. Otan sellaiset aina hyvin raskaasti, joten tuli aika p**kafiilis siitä. No, laitoin kuitenkin jonkinlaisen vastauksen asiasta ja riita tyyntyi jo vissiin muutenkin, mutta silti jäi vähän kaivelemaan. Onneksi sain sitten vähän tukeakin muilta ryhmän jäseniltä, kun kärhämä oli jo rauhoittunut. Se lohdutti yllättävän paljon.

Tänään piti tavata yksi tuttu kahvittelun merkeissä. Hän otti yhteyttä ja suostuin ilomielin, kun on ollut aika vähän mitään aktiviteetteja. Hän kuitenkin joutui perumaan tapaamisen, joten nyt tässä vähän ihmettelen, että mitä tekisi. Johonkin lähden, mutta en vielä tiedä minne. Illalla olisi yksi tilaisuus, johon haluaisin mennä. Tällaista tänne.

Sinne meni... Kuin tuhka tuuleen.

Piti sanomani, että Desper en minä ole mitään tuollaista ajatellut. Yksi persoonallisuushäiriö ei vaan lue toista pois.

Lukossa, saitko virtaa minun tuskasesta "tämä siivoaminen ei lopu koskaan" 😀 😋

Tämä siivoaminen ei tosiaan lopu, yhden röykkiön kun saat tehtyä, toinen ilmaantuu, tai samaan paikkaan alkaa taas kerääntyä. Ei, uusi liina ei ole vieläkään pöydällä.

Minulla ei ole mitään loma suunnitelmia. On niin paljon muita rahanmeno kohteita. Tulisi vaan aurinkoisempia ja lämpimämpiä päiviä. Taas katselin yhtä röykkiötä, mutta on toinen kiireellisempi röykkiö selätettävänä.

Ei kun minä mietin, että mitä minä teen tällä kaikella siivoamisella. No samma saken.

Delffi, uteliaisuushan on vaan hyvästä. Oppii koko ajan uutta, ei tylsisty, aika ei käy pitkäksi. Jos uteliaisuus ei sitten saa epämiellyttäviä piirteitä. Minua ärsyttää tämä vaativuuteni, joka on taas lähtenyt lentoon!

Pompula kirjoitti 12.7.2016 12:11
Lukossa, saitko virtaa minun tuskasesta "tämä siivoaminen ei lopu koskaan" 😀 😋

Nimenomaan! Kodissani on paljon kaikenlaista keskeneräistä ja noita röykkiöitä. Minähän olen siis työntänyt vuosien ajan kaikkea kellarikomeroon ja nyt loppukeväällä tyhjensin sen komeron ja suurin osa tavaroista tuli tänne asuntoon. Olen niitä sen jälkeen pistänyt roskiin ja vienyt kirpputorille, mutta vielä on tavaraa jäljellä ja kierrätyskeskuksenkin pitäisi tulla hakemaan yksi aika iso lasti. Kun Pompula olit puhunut röykkiöistä ja tasoista, joille on kertynyt tavaraa, niin olin kuvitellut jonkinlaisen vahvan mielikuvan kodistasi. Niinpä sain siitä mielikuvasta jonkinlaista vertaistukea. Loppujen lopuksi päädyin siis jälleen heittämään tavaraa roskikseen (12 pussia) ja paperinkeräykseen (2 isoa paperikassillista). Silti jouduin kasaamaan kamaa nurkkiin suurinpiirtein siisteihin kasoihin, mikä kyllä ärsytti itseäni kovasti, mutta vieraitani se ei tuntunut haittaavan.

Vieraista muuten puheen ollen. Tulin taas miettineeksi, että ns. turvallisen ja vakaan lapsuuden kokeneet teinit/nuoret aikuiset saattavat olla varsin pullamössöisiä ja flegmaattisia. Varmaan me kaikki ollaan kuultu vanhusten juttuja siitä, kuinka heidän piti nuorena sitä ja tätä. Minä uskon kyllä, että vaativiin hommiin ja tiukkoihin paikkoihin (esim. sota) joutuminen kasvatti ja kypsytti silloisia nuoria nopeasti ja tehokkaasti. Olen kertonut, ettei oma lapsuuteni ollut kaikkein ruusuisin (oli siinä kyllä paljon hyvääkin), mutta ainakin opin aika paljon oma-aloitteisuutta, työteliäisyyttä ja itsenäisyyttä. Siellä missä asuin, sain jo 11-vuotiaana kesätöitä ja sen jälkeen en koskaan ollut ilman kesätöitä. Ulkomaille sukulaisten luokse matkustin ensimmäistä kertaa yksin 16-vuotiaana ja 19-vuotiaana olin ensimmäistä kertaa vapaaehtoistöissä ulkomailla. En tahdo sillä tavalla vertailla, mikä nyt on oikea elämäntapa tms., mutta kun niin usein pohditaan lapsuusolojen merkitystä, niin uskon monien rankemmista oloista ponnistavien itse asiassa pärjäävän juuri taustansa vuoksi hyvin. Olen mm. seurannut monien maahanmuuttajien kotoutumista ja pärjäämistä ja täytyy sanoa, että osa heistä on uskomattoman neuvokkaita, rohkeita, sisukkaita, ahkeria jne. Silti heillä saattaa olla sellainen tilanne, että Suomessa heillä ei ole yhtään sukulaista ja takana on hyvin rankka lapsuus erilaisine koettelemuksineen. Mietin näitä lähinnä siitäkin näkökulmasta, kun itse valittelen usein yksinäisyyttä ja elämän rankkuutta. Että kaikki on suhteellista. En halua vähätellä esim. masennuksen vaikutuksia elämään, ajattelen noita pärjääjiä vaan eräänlaisina mahdollisina roolimalleina. Ja ihmettelen, mihin oma taistelutahtoni ja pärjäämisvimmani on kadonnut...

Pompula, onhan uteliaisuus joissain asioissa hyvästä. Mutta joissain asioissa se on myös huono piirre.
Ai niin, ja tietysti itseäni ärsyttää myös se, että olen ujo.

Mutta joo, tänään oliskin illasta ratsastustunti, saas nähä miten tunti menee, kun täällä on helle.
Vähän on kyl haikea fiilis, kun nykyiset tuntarit ei enään lokakuussa jatka..
Ois kiva saada videota omasta ratsastuksesta, ku ei oo tälle vuodelle tullut yhtään videota tunneilta, mutta vaikea se on videota saada tunneilta, ku ei ole oikein kavereita täällä kotikaupungissa :/

Jo

Jahas..viesti lähti taas vahingossa etuajassa.

Mutta tosiaan, oon siis joskus miettinyt, että kysyisin yhtä tuttavaa tallille mukaan, mutta en kyllä taida kehdata pyytää.

Tulipa viimeyö nukuttua huonosti, ku oli niin kuuma.
Lisäksi tuli herättyä jo kaheksalta..saas nähä mitä sitä oikein tänään keksisi. Koska päivät tuntuu niin pitkiltä, kun herää aikasten.

Eilen oli kuitenkin mukava ratsastustunti, vaikka olikin todella lämmin.

Lissäksi tuli eilen illalla laitettua yhelle henkilölle sähköpostiviesti, vaikka hän onkin vielä tän päivän lomalla..

Mutta joo..varmaan tulee tänään taas käytyä pyöräilemässä ja lenkillä koirien kanssa, kun ei sitä oikein muutakaan tekemistä ole..paitsi koneella istumista.