Tänään on ahdistuspäivä, eilenkin oli 😞 Minullekin on joskus ehdoteltu tuota, voiko joku tulla kanssasi ja se on kuulostanut oudolta. Olenhan aikuinen ja hyvin itsenäinen ihminen. Olen minä tietyissä tilanteissa ottanut jonkun johonkin mukaan. Silloin, kun edes ahdistuslääkkeet eivät ole riittävät.
LonelyWolf kirjoitti 12.6.2016 23:50
Onko teillä selvänä mielessä, mitä ovat omat arvonne?
Itsestä tuntuu, että niitä on vaikea tarkkaan määrittää, kun osa on niin itsestäänselviä asioita (esim. rehellisyys, uskollisuus, aitous, hyvyys jne).
Väitetään kuitenkin, että masentunut ei eläisi arvojensa mukaista elämää ("Ilman arvoja elämä on arvotonta"). Ehkä niitä pitäisi osata määrittää vähän konkreettisemmin.
Kyllä omat arvot on aika selvät. Vaikkakin esim. aitous muuttuu sen mukaan, onko vastapuoli aito. Hyvyys on niin laaja käsite. Se voi merkitä niin suuria ääripäitä itse kullekin, että en lukisi sitä arvoksi. Se pitäisi terminä olla enemmän avattu. Mitä tarkoittaa minulle hyvyys?
Lukossa lähtikin syvemmin pohtimaan arvoja ja monia eri arvokysymyksiksikin luokiteltuja. Sekä aukaisi tuota masentuneen mielenmaisemaa.
Rehellisyyteen perustuu myös iso osa hyvyyttä, minun mielestäni. Uskollisuuskin, kuten rakkaus tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Pinta raapaisuja kaikki, enkä haluakaan niitä sen kummemmin lähteä pohtimaan. Kasvokkain asia on eri.
Uskaltaisikohan tästä kahvia keittää, vai heittääkö ahdistusta lisää pintaan 😠 Suihkussa täytyy muistaa edes käydä. Sen merkitys on paljon suurempi, kuin yleensä edes muistaa.
Arvot myös elävät omaa elämäänsä, oman kasvun ja kokemuksen kautta. Ne ovat muuttuvia, eivätkä sido ihmistä mihinkään. Koska elämänarvot muokkautuvat elämän ja tilanteiden mukaan.
Pähkinä: muokkaavatko arvot ihmistä, vai ihminen arvoja? 😋 😋 Tulipa tästäkin sekava sepustus.