Pompula kirjoitti 7.6.2016 23:27
🙂👍 ...sinne meni piiiitkä teksti. No tulipahan kerrankin kirjoitettua ja enkös painanut väärästä kohtaa ☹️ Ensimmäinen asia oli kuitenkin, että jännittää saanko tänä yönä nukuttua.

Voi harmi Pompula ☹️. Tuo LonelyWolfin neuvo kirjoittaa viesti tekstinkäsittelyohjelmalla ja kopioida sieltä tänne Tukinetiin, on hyvä. Mutta ei sitä jotenkin malta useinkaan tehdä niin ja puhelimesta viestitellessä se ei tietenkään ole mahdollistakaan. Saitkohan nukuttua? Minun unia haittaa valoisuus, mutta sain ihan hyvin nukuttua viime yönä.

Liiza2 kirjoitti 8.6.2016 6:31
Hejsan! Lukossa mainitsi Alli-lääkkeestä. Luultavasti saat reseptilääkkeenä Orlistat Sandoz tai mikä se olikaan, mutta sama vaikuttava aine kuin Allissa mutta vahvempana ja lääkäri samalla katsoo, että sulla ei ole sen lääkkeen käyttöön vasta-aiheita. Mutta jos et ole kovinkaan ylipainoinen, niin ei ehkä kirjoita sitä sinulle ollenkaan. Ehkä. Minulle ei juurikaan ollut vaikutusta sillä lääkkeellä. Ja kalliskin on. Toisaalta Allillahan voisit kokeilla ensin.

Kiitos kun kommentoit! En tiennyt, että orlistaatista on reseptilääkekin. Tarkastin Allin tiedoista, että nykyisellä painollani voisin ko. tuotetta käyttää, vaikkei ylipainoa nyt aivan kamalasti ole. Minua vaan huolestuttaa, kun painonnousu ei meinaa pysähtyä ja minulla on tosi korkea II-tyypin diabetesriski. Pitkäaikaissairauksia on mulla jo niin monta, etten haluaisi yhtään lisää. Muistatko yhtään, kuinka kallis tuo reseptilääke on? Allin hintaakaan en ole löytänyt netistä. Sehän tuossa orlistaatissa toki on "vikana", että ei se mikään ihmelääke ole eikä siitä välttämättä ole hyötyä.

Rina kirjoitti 8.6.2016 9:58
Tuosta tavaran ostelusta tulee mieleen, että jossakin vaiheessa pyrin hallitsemaan ahdistusta ostamalla harkitsemattomasti vaatteita, jotka sitten ovat jääneet liki käyttämättömänä vaatekaappiin mytyiksi. Vaatekaappini on muutenkin pelkkä mytty, eikä sieltä löydä yhtään mitään. Se vaatteiden osto toimi ohjelmanumerona, kun yritti karistaa ahdistusta. Kotoa lähteminen tuntui muutenkin helpottavan minua (joka ei ehkä ole yleistä, koska monille juuri astuminen pois kotoa ahdistaa). Minua on ahdistanut tämä kotona olo, siihen on varmaan syynsäkin.

Minä olen tätä tavaramerta setviessä miettinyt, mitä tarvetta ostelu on minulle palvellut. Minullekin ostelu oli ohjelmanumero. Varmaankin ahdistuksen hillitsemistä nimenomaan. Ja yksinäisyyden! Suurin osa tavarasta on ostettu kirppareilta yms., joten sinänsä ei ole kyse mielettömistä rahasummista. Kirppareiden kiertäminen oli harrastus ja varmaankin jonkinlainen tapa liikkua ihmisten ilmoilla. Olen paljon ostellut sillä ajatuksella, että lahjoitan ko. tavarat eräälle kolmannen sektorin taholle heidän toimintaansa varten. Idea ei ole ihan huono tänä päivänäkään tarkasteltuna, mutta melkoisen urakan olen itselleni haalinut aivan turhaan.

Setviminen, siivoaminen ja materian läpikäyminen ahdistaa ja helpottaa samanaikaisesti. Ahdistusta aiheuttaa tavaran suuri määrä ja työn edistymisen hitaus. Uskon että urakan jälkeen lopputuloksena on helpotus. Siksi uskallan varovaisesti suositella sinullekin, Rina, myttyihin tarttumista. Ehkä niistä mytyistä löytyisi sittenkin jotain päällepantavaa. Tai ehkä kaappisi voisi kohentua sellaiseen järjestykseen, että sieltä jatkossa löytyisikin jotain. Muistelen että sinullakin oli samaa vikaa kuin minulla, että käytössä on vain muutama hassu vaate, vaikka kaapeista niitä löytyisi vaikka kuinka. Minulle tosin painonnousu, vaikka vain sellainen 5-6kg, aiheuttaa ongelmia vaatteiden sopimisen suhteen. Muistan kyllä, että suosittelit ulkoilua meille kaikille. Se on järkipuhetta. Mutta ehkä vaikka sadepäivinä...

Yhden oivalluksen tein eilen. Nimittäin muistin roskalaatikon olemassaolon. Tavaraa voi viedä myös roskiin. Kaikkea ei tarvitse kierrättää, eikä kaikelle edes löydy "uutta kotia". Meidän roskat menevät poltettavaksi joten niistä syntyy energiaa. Taidankin siis lisätä lajitteluuni roskislinjan. Se helpottaisi huomattavasti urakkaani 🙂👍.

Tehän olette kirjoitelleet jo melkein kaiken mitä eilen oli mielessä, joten eihän mun tarttekaan kirjoittaa mitään 😋 Nukuin hyvin 🙂 Sain eilen siivottua sitä röykkiötä. Tänään ei tee vielä mieli tehdä mitään, kun ei tartte kastella edes noita kukkia. Jos saisi itsensä hilattua edes ruokakauppaan.

Kiva, kun mainitsit Lukossa työväenopiston! En minä taas tajunnut, että se noin aikaisin tulee. Siis ohjelma. Pitää laittaa johonkin itselle ylös, muuten unohdan.

Toinen lonkankoukistaja reistaa, selässä jokin lihas ja mikähän vatsaa vaivaa. Muistan, että sanoit Rina, että voihan olla, että se ei ole lonkankoukistaja. Mitä arvelit muuta sen olevan?

Mailis taisi jo tätä hieman sivuta, mutta eilen tuli mieleen, että ennen vastenmielisiltä tuntuneet asiat tuntuvat hyviltä. Koska on ihan oma rytmi ja tahti elämässä. Tiskaaminen ja vaatteiden viikkaus tuntuukin yllättäen hyvältä. Voi tuntea veden virtauksen, saippuan, veden lämpötilan, astian pinnan ja muodon. Vaatteissa materian ja vaatteen muodon.

Pompula kirjoitti 8.6.2016 13:49
Kiva, kun mainitsit Lukossa työväenopiston! En minä taas tajunnut, että se noin aikaisin tulee. Siis ohjelma. Pitää laittaa johonkin itselle ylös, muuten unohdan.

Varsinainen kurssiohjelma tulee vasta muistaakseni elokuussa, mutta kesäkuussa (olikohan 16. päivä pk-seudulla) julkaistaan ennakkotietoina tulevan syksyn kurssit. Silloin ei vielä kerrota tarkkoja tietoja (kellonaikoja, opettajia yms.), vaan pelkät kurssien nimet. Olen niin hidas ja perinpohjainen harkitsija, että ajattelin aloittaa pohdinnan ajoissa. Jollekin kurssille tai joillekin kursseille mun olisi hyvä syksyllä itseni saada. (Jee, kevättalvella en olisi vielä voinut kuvitellakaan osallistuvani kurssille eli edistystä on tapahtunut.)

Melkein jo ehdin edellisen saada haihtumaan taivaan tuuliin, joten kirjoitetaan osissa.

Tuli mieleen, että useinkaan ihmiset joilla on perhe, ystäviä jne. Eli näennäisesti kaikki hyvin ja kuvittelisi, että ovat onnellisia, eivät sitä kuitenkaan ole. Onnellisuus koostuu hetkistä. Hyvin pienistä hetkistä, ainakin itselläni.

Tämä "minulla ei ole mitään päälle pantavaa" on itselläni ainakin sitä näemmä, että kaikki vaatteet on niin sekaisin, että mitään ei löydä, vaikka olisi. Tuli Lukossa hamstrauksesta mieleen kaikki löytämäni vaatteet jotka ovat joko tehty niin huonosta materiaalista, että rikkoutuivat heti, tai värit on pesussa haipuneet pois. Tuli siis mieleen syystä, että olen viho viimeinen kangashamsteri, joka tajusi eilen, että ei voi heittää niitä huonoksi menneitä vaatteita pois, koska joissakin on niin hyvä malli! Pitää säästää, että voi samalla mallilla tehdä uuden vaatteen.

Epävakaudesta piti kirjoittaa, että ei se mitään herkkua ole. Mieliala heittää kahdessa minuutissa onnellisesta, murheen aallokkoon ja kaikki tunteet tunnet x 100. Mikä tahansa tunne voi siis äkkiyllättäen vaihtua toiseksi. Jokin tunne saattaa jäädä rassaamaan useaksi päiväksi. Minua on ärsyttänyt täällä tukinetissa (ei tässä ketjussa) miten ihmiset liittävät epävakauteen asioita joita siihen ei kuulu. Yleensä se vastaus löytyy jostain toisesta persoonallisuushäiriöstä. Piti vaan saada mainita, menemättä sen enempää asiaan. Epävakaiden piirteet näyttäytyvät myös eri henkilöissä kovin eri tavoin.

Saattaa olla, että uneton yöni johtui juurikin valoisuudesta. Otin toissa iltana lääkkeet ja aloin katsomaan areenaa. Kuvittelin, että silmä alkaa lurppaamaan siihen tahtiin, että en kuitenkaan jaksa kauaa katsoa. No katsoin yhden sarjan kaikki ilmestyneet jaksot ja sitten kun piti nukkua, taisi jo aamu aurinko paistella. En tokikaan nuku ilman pimennysverhoja silmällistäkään, mutta valo alkoi varmaankin kajastamaan toisesta huoneesta.

Joko se tosiaan on keskiviikko. Haipakkaan mennyt tämä alkuviikko, vaikka ei ole missään käynyt. Nyt tuli paha olo, ne pari päivää sitten syödyt määrättömät herkut yrittävät jotain reittiä ylös 😠

Rina olet ihan oikeassa, että kun suuntaa niihin asioihin mitkä tuovat mielihyvää, kivut eivät ole niin hallitsevia. Toisaalta liika suuntautuminenkaan ei tee hyvää 😀 Väsyttää itsensä, eikä pääse seuraavana päivänä sängystä ylös.

Lukossa auttaako ajatus, että sinun ei nyt tarvitse mennä osastolle? Ja auttaisiko, jos juttelisit noista asioista missä on toimittu väärin, hoitotahon kanssa? On kyllä syvältä, että potilastiedot leviää. Välillähän niitä on löytynyt roskista. Joissa ne on kaikkien saatavilla.

Pelkkä suihkussa käynti kohentaa oloa. Sen kun muistaisi.

Pompula kirjoitti 8.6.2016 14:36
Lukossa auttaako ajatus, että sinun ei nyt tarvitse mennä osastolle? Ja auttaisiko, jos juttelisit noista asioista missä on toimittu väärin, hoitotahon kanssa? On kyllä syvältä, että potilastiedot leviää. Välillähän niitä on löytynyt roskista. Joissa ne on kaikkien saatavilla.

Kiitos Pompula tämän aiheen huomioimisesta. Kyllähän se vähän helpottaa, että voi ajatella että nyt olen kotona ja osastohoito on historiaa. Olen jonkin verran jutellut aiheesta avohoidon työntekijöiden kanssa ja he kyllä ymmärtävät minua. Heidän mukaan osastohoidossani tapahtui hoitovirhe, josta olen samaa mieltä. Jopa parikin virhettä. Asia eteni ylemmälle taholle selvittelyyn, jossa minä olen vain pelinappula - en aktiivinen osapuoli. Tuo härdelli ahdistaa aina kun se tulee mieleen. Psykiatrisen hoidon osalta on ollut mediassakin (Kupittaan ylilääkintä, Jorvin seks.hyväksikäyttö, Pitkäniemen eristyshoito, Auroran ikkunasta hyppy jne.) niin paljon ikäviä tapauksia esillä, että ne ovat ainakin minussa herättäneet tietynlaista pelkoa koko hoitoa kohtaan. Ja siis nimenomaan sairaalahoitoa kohtaan.

Pompula kirjoitti 8.6.2016 14:36
Pelkkä suihkussa käynti kohentaa oloa. Sen kun muistaisi.

Totta! Taidankin tästä mennä suihkuun välillä. Nimenomaan virkistyssuihkuun. Vesi on ihana elementti. Tiskatessa en oikein saa kiinni niistä fiiliksistä, joita olet Pompula kuvannut, mutta suihkussa rentoudun aina hyvin ja saan hetkestä kiinni.

Vaatekaapin siivous on kyllä ollut mielessäkin 🙂, en tiedä, miksi olen jättänyt sen tehtävälistan häntäpäähän. Kai se on ollut se ajatus, että piha ja tupa muutoin ovat näkyvämpiä, ja niihin on ollut pakko satsata vieraita varten. Mutta kyllä minä ne vielä -sadepäivänä 😉 Lukossa.
Jotain sellaista taisin selkäasioista sulle vihjata, Pompula, että yläselän jäykkyys aiheuttaa alaselkäkipuja. Kiertojahan suositellaan yläselän liikkuvuuden parantamiseksi esim. Istutaan tukevalla tuolilla selkä ryhdikkäänä, nostetaan sormet olkapäille niin, että kyynärvarret ovat samassa linjassa ylävartalon kanssa. Ylävartaloa lähdetään kiertämään (ensin vaikka oikealle muutama toisto, sitten vasemmalle). Kipeällä selällä en kuitenkaan tekisi mitään voimakkaita kiertoja, itselleni liike sopii kiikun kaakun. Huono liikkuvuus kehossa niitä kipuja suureksi osaksi aiheuttaa (ja tietysti vaikkapa varsinaiset selkäsairaudet), lihasepätasapaino on yleistä istuvalle ihmiselle, siksi olisi hyvä vahvistaa heikkoja lihaksia (johon yleisesti vatsalihakset ja selkälihakset kuuluvat, niin myös pakaralihakset. Sitten kun aikansa istuu, niin ylävartalo kääntyy kohti lattiaa, lavat kääntyvät sisäänpäin ja lonkankoukistajat kiristyvät). No, mulla on näin käynyt, enkä saa enää nostettua käsiäni suoraan ylöspäin seinää vasten niin, että kämmenselät osuisivat seinään. Nähkääs, on näitä ongelmia liikkuvuudessa 😋. Mutta tilannetta voi myös yrittää korjata tai ainakin estää, ettei se pahenisi.
Pompula, ei se epävakaus itsessään mikään pahe, eikä ihmisiä voi niputtaa yhteen kategoriaan pelkän termin alle. Jokainen on oma persoonallisuuteensa! Ehkä meille tekisi hyvää ajatella niitä hyviä puolia, joita kuhunkin persoonallisuustyyppiin kuuluu. Voisin kuvitella, että olet luova ja värikäs (hyvällä tavalla) kaikkien tunteittesi kanssa, Pompula. Vaikka voimakkaat tunteet voivat olla itsellesi rasite, niin toisaalta tunteiden kokeminen on mielestäni hyvä juttu. Masennuksessa tunteet ovat tyystin kateissa, vaikka onhan masennuskin kai tunne, vaikka eipä siltä juuri ole tuntunut.
Vähän olen tänään voimaton, mutta siihen on syynsä. Mamman draamankaari iski ilkeällä tavalla, kun hän sanoi peruvansa oman lääkäriaikansa (seuranta muistiongelmien vuoksi), kun hänessä ei kuulemma ole mitään vikaa (vaikka edelliset testit aivan muuta todistivat. Yritin maanitella, että hänen ei ehkä kannattaisi tipauttaa itseään järjestelmästä ulos, kun hän on siihen päässyt. Koska olin siis asiasta eri mieltä kuin hän, niin sain taas kuulla haukkuja. Yritin sanoa, etten minä sitä seurantaa keksinyt, vaan erikoislääkäri, mutta yhtä kaikki minun vikani. Joskus tuntuu, että mulla ei ole enää mitään työkaluja, jolla selvitä hänen kanssaan.
Nyt täytyy yrittää sinne lenkille. Siellä olen vapaa.

Luin (toistaiseksi) vain aloitusviestin, itsekin olen jo muutama vuosi sitten kirjautunut tänne, mutta ollut välillä poissa aika pitkäänkin. Nyt ajattelin, että jospa koittaisin täällä kirjoitella vähän enemmän kun ei muutakaan juttelukanavaa ole 🙂
Toivottavasti opin "tuntemaan" täällä ihmisiä paremmin satunnaisilla vierailuilla toisten "blogeissa". Aika harvoin vastailen muiden kirjoituksiin, ihan vaan koska en yleensä keksi mitään fiksua sanottavaa, mutta luen kyllä paljon muiden ajatuksia 🙂

Itse en halua mitään negatiivista tänään kertoa, vaikka yksi asia vähän onkin tältä päivää jäänyt ärsyttämään. Mutta onnen hetkiä olen kokenut tänään siitä, että vajaa 9 kk pentukoirani on alkanut pikkuhiljaa lopettaa autossa kuolaamisen. Hän on ihan pikkupennusta asti kuolannut kovasti autossa ja voinut pahoinkin, mutta nyt kuolaaminen on ainakin kolmella viimeisellä autoilukerralla jäänyt pois oikeastaan kokonaan! Olen niin iloinen, ehkäpä kyse oli vain kehittyvästä tasapainoelimestä eikä autoilupelosta! Itsellekin tulee parempi mieli kun tietäää, ettei toistakaan ainakaan pelota niin kovasti <3

Ei todellakaan ole mennyt kuten strömsössä tänään! Kaikkea muuta. Jotain sain sentään tehtyä. Nyt on taas olo niin kuin olisi vasta herännyt, mutta kellopa onkin jo yhdeksän. Toivottavasti uni tulee tänä yönä. Kaikki suurempi suunniteltu juttu jäi tänään tekemättä, kun tuli odottamattomia yllätyksiä.

Tämä viikko on vierähtänyt nopeaan. Jää ensi viikolle jotain tälle viikolle suunniteltua. Minä odotan, että ne sateet ja myrsky alkaa. Ne kun vaikuttaa joihinkin tekemisiin. Ja huomasin tänään taas, että kuljeskelen todella epäsopivissa housuissa. Kaameat! Mutta en raaskisi ostaa uutta ja painoa pitäisi saada alas, että alkaisin sopia mittaamattomaan määrään housuja, jotka nyt odottelevat hyllyllä kaapissa.

Lukossa, se Orlistat Sandoz oli jotain 50 senttiä/kpl hinta ja pitiköhän niitä ottaa muutama/pvä. Unohtuu nuo hinnat minulla nopeasti.

Alavatsa on ollut "tulessa" muutaman päivän, mikä ihme minulla on. Maksimiannos särkylääkkeitä auttaa välillä. Vaikuttaa mielialaankin tämä kipu.

😭

Jokohan se vatsakipu alkaa loppua, vaikuttaa vähän sille🙂

Ollaan reissussa, kylläpä tässä juuri huomattiin tympeää palvelua monen tähden hotellissa; lapset kävivät sanomassa respaan, että kasipallo puuttuu biljardissa niin respan täti vaan totesi, että on jäänyt jumiin jonnekin. Kanarialla saatiin rahat takaisin kun pallo puuttui. Hoh hoijaa tätä palvelukulttuuria täällä ihanassa Suomessa.

Silti, ihan kiva reissu vaikka koskookin välillä joka paekkaan😋

Tervetuloa joukkoon spellcaster! Tämä on tällainen turinaketju, jossa vaihdetaan kuulumisia ja keskustellaan välillä jostain syvällisemminkin. Vakiokirjoittajista Liiza2 on myös koiraihminen.

Rina kirjoitti lempeän kauniisti epävakauden hyvistä puolista. On hienoa, että sekin puoli huomioidaan, kun yleensä vaan keskitytään kaikkeen negatiiviseen.

Pompulalla ja minulla on sama ongelma, jos ymmärsin oikein että vaatteita on jäänyt pieneksi painonnousun vuoksi. Siihen ei kai ole muuta ratkaisua kuin uusia vaatekaappi tai pudottaa painoa. Kumpikin on yllättävän vaikeita hommia. Viime kesänä kyllä onnistuin pudottamaan 4-5 kiloa painoa, enkä edes hirveästi tehnyt sen eteen töitä. Apuna oli ilmeisesti masennus ja masennukseen liittyvä ruokahaluttomuus. Haluaisin kyllä tänäkin kesänä onnistua painon pudottamisessa 😠 Aika taitava Pompula muuten olet, jos osaat itsellesi vaatteita tehdä. Minulta sujuu verhojen ja vastaavien teko, mutta vaatejutut koen liian haastavina.

Rinalle tsemppiä äitidraamaan. Meidän terveydenhuoltosysteemi on tosiaan siinä mielessä jännä, että systeemistä voi pudota tai pudottautua pois itse sairauden vuoksi. Narsismista sanotaan, että se heikkenee vanhemmiten. Mutta jos ihmisessä ei ole ollut mitään vikoja aiemminkaan, niin ei sitä vanhanakaan välttämättä vikoja/puutteita itsessään hyväksy.

Kipuja oli vähän kaikilla nyt. Minun selkä on huomattavasti parempi, mutta edelleen kipua on ja selkä ei kestä olla pitkään samassa asennossa olipa asento mikä tahansa. Toivoa kuitenkin on, että pääsisin normaalitilaan jossain vaiheessa. Kaksi viikkoahan tässä on jo tuhrautunut tähän kipuiluun. Selän takia olen napakasti päässyt kiinni mökkihöperöitymiseen ja siis ihan oikeasti on seinät olleet tosi lähellä kaatua niskaan. Tänään lähden ihmisten ilmoille,
🙂👍. Lisäpainetta henkiselle puolelle on tuottanut tämä kodin sekamelska, joka johtuu siitä että jouduin aloittamaan varastokomeron siivouksen. Koti on siis täynnä tavaraa, jonka kuuluisi olla varastokomerossa - tai sitten kirpparilla/kaatopaikalla... Rina, tämä varaston siivous toiminee hyvänä harjoituksena vaatekaappien siivoukselle, joka täälläkin on edessä vielä.

Eilen ei ollut luvattuja ukkosia, eikä tänäänkään täällä ainakaan myrskyä. Olisin ihan mielellään katsellut salamointia ja Rinan vaatekaapitkin tarvitsevat sadepäiviä 😉😋

Tämä päivä ei lähde liikkeelle. Peruutin menot ja lokoilen sängyssä. Eilen oli niin ylimääräistä härdelliä, joka sitten kuitenkin väsytti.

Hyi, tuosta psykiatrisen hoidon kaltoinkohtelusta tuli myös asioita joita en tiennyt 😞

Tuota liikettä olen Rina tehnyt. Muutoin en oikein saa kiertoja tehdä. Toinen lonkankoukistaja tuntuu kireältä. Tuosta tuli mieleen, kun sanotaan, että masentuneella tunteet häviävät, tai lääkkeet latistavat niitä. Olen monesti ollut ihmeissäni, kun ei minulla vaan niin tee. Nyt selvisi syykin! Epävakaus, se kyllä säätelee tunteet masentuneena, tai ei. Se lääkäri on tietenkin äidillesi pelottavaa myös ja haluaa mielummin unohtaa, kuin kohdata. Käykö hän jonkun sairaanhoitajan luona, joka osaisi maanitella hänet tarkastukseen?

Spellcaster, onneksi olkoon koiranpennusta!

Liisa2, voisiko oireesi johtua jännittämisestä? Mietin niitä aikaisempia ja nyt vatsaa. Jos reagoit herkästi keholla jännittäviin tapahtumiin?

Olen minä Lukossa jotain vaatetta tehnyt, mutta ylipäätään en ota ongelmaa tekemisestä. Teen vaan 😋 Hyvä, että pääset lähtemään ihmisten ilmoille! Rinan vaatekaappi todella tarvitsee sadepäivää 😀 😉