Lukossa kirjoitti 3.6.2016 12:9
...
Mulla on ahtaanpaikan kammoa ja jotenkin tämä liikuntaesteisyys herätti sellaiset ahdistukset, että olen vankina ahtaassa tilassa, vaikka olin siis vain kodissani. En pysty kotonakaan liikkumaan joka nurkassa, joten tuntuu kuin olisin sängyn, yhden tuolin ja keskilattialla kävelyn vanki.
...
Olo on kyllä melko kauhea, kun haluaisi tehdä vaikka mitä (masislääkkeiden vaikutusta?), mutta ei vaan voi. Tuntuu että käyn psyykkisesti ylikierroksilla. Aloitin villasukkien neulomisenkin taas, että saan jotain apua tähän ahdistukseen ja tekemättömyyteen. Tänään aion kyllä yrittää myös viherkasvien kastelua.

😎😎😎😎😎

Eikö villasukkien neulominen ole vähän liian hankalaa tuossa tilassa? Vaatiihan se mm. aika pitkää oleskelua istuma-asennossa, mikä voi käydä selän päälle. Kannattaisi tosiaan edes yrittää kastella kasveja, näillä helteillä ne tarvitsevat vettä vähän väliä. Ovatko kasvisi enää edes hengissä?

Himskatti, täälläkin on maha kuralla kuin Salokalla ikään. Tee siinä nyt vierailuvalmisteluja. Ei mene kuin Strömsössä😝. Eilen kaupassa tuli kauhea kiire, kun jauhelihatiskiltä rynnin kassan kautta suoraan vessaan. Ei se mikään mahatauti ole, tarvitsisin vain ulosteensiirron (ken lahjoittaa🌻🙂🌻?), jotta saisin paremmat bakteerit. Tämä helle ja stressi sotkee systeemit.
Tein kakkuakin. Liiza2, onneksi ei sentään tarvihe juhlia pitää. Kakku pitäisi siinä tapauksessa teettää muualla😋.
Voikohan tuota tekelettäni ylipäänsä syödä? Ensimmäinen yritykseni kärähti hellalle, kun olin laittanut vahingossa hellan levyn päälle ja uunista ottamani kakkupohjan laitoin levylle "jäähtymään".Olin puhelimessa ja aloin ihmetellä, mikä oikein haisee palaneelta🙄. No, puolitin kakun ja käytin paremman puolen. Haisi kyllä savustetulta. Savustettua kakkua saakin harvoin. Tervetuloa kylään😎.
Löysitkö Pompula sitä kreikkalaista jugurttijäätelöä? Siis se on jäätelö, eikä jugurtti😉. Se on niitä harvoja jäätelöjä, joita mun mahani kestää, osti sitten laktoosilla tai ilman. Jotenkin osaavat pilata maidon sillä homogenisoinnilla.
En ole nyt pariin päivään ehtinyt lenkille, kun olen raapinut pihaa edustuskuntoon. Tänään joutui jo kastelemaan. Pitäis päästä lomalle tältä iäislomalta.
Koska sulla oli edellisen kerran paniikkikohtaus, Lukossa? Varmasti pakkopysäytys (selän vuoksi) vaikuttaa psyykeeseen, just sen vuoksikin, että joutuu tinkimään suunnitelmistaan, ja että tulee epävarmuuden tunne. Tajuan omalta osaltani, että sitä on sen verran hauras näennäisestä hyväolosta huolimatta, että helposti vastoinkäymiset suistaisivat pelon ja epävarmuuden inhottavaan tilaan. Se on se varhaislapsuuden saldo sellainen, ettei luota, että elämä kantaa. Vaikka se 75 %:sti on kantanut, niin pessimistin perätilassa vastoinkäyminen on odottavinaan joka hetki kulman takana.
Nyt tarvihee jatkaa hommia. Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku.

Apua... Nyt tämä arjen harmaus pääsi puraisemaan minua ihan tosissaan. On sellainen olo kuin olisi betoniporsaat nilkkoihin sidottuina. Tarvisin nyt itselleni niitä hyviä ideoita kuten toki myös parempaa terveyttäkin.

Olen Rinan viestejä lukiessani ollut huomaavinani edistystä tapahtuneen. Sekin oli terve merkki, kun harmitti käyttää aurinkoinen päivä sisällä siivoamiseen. Minua kyllä myös harmitti kauniiden päivien sisällä möllöttäminen. Ja esiinnyin tällä viikolla ensimmäistä kertaa ties kuinka pitkään aikaan muissa kuin mustissa vaatteissa. Rinakin oli pukenut punaista. Epäilemättä olen itsekin mennyt eteenpäin.

Mutta tämä selkäsairastuminen on kyllä myös osoittanut, miten herkillä tässä mennään. Ahdistusta, paniikkikohtaus ja päivittäistä itkua on ollut tällä viikolla. Pompulallakin taisi olla jonkinlainen masennushetki. On kurjaa saada huonompaa oloa niskaan, kun on jo mennyt vähän paremmin.

Yritän viikonloppuna päästä kauppaan ja ostan sieltä uutta kahvimerkkiä sekä vaikka jotain jugurttia, jota en ole maistanut. Lidlille asti en vielä jaksa kulkea eli jugurttijäätelön maistaminen on vasta tulevaisuuden tavoite. Painoni on noussut tämän kevään aikana - ei hyvä. Katselin hieman liikuntaharrastusta, johon voisin liittyä. Ja omatoimisestikin pitäisi saada pyöräily, patikointi, lenkkeily ja lihaskuntoharjoittelu käyntiin.

Rina: Kun olet tehnyt päiväpatikan, niin paljon se on suurin piirtein kilometreissä ja tunneissa? Kuljetko valmiita reittejä pitkin vai menetkö omia polkujasi pitkin (sinähän olit suunnistustaitoinen)? Olen hieman katsellut karttoja ja suunnitellut itselleni sopivia reittejä. Mietityttää mikä olisi hyvä päivämatkan pituus.

Mitäs tänne kuuluu?

Itselläni tänään (3.6) loppui työkokeilu. Maanantaina (30.5) oli pieni juttutuokio myymäläpäälikön kanssa, joka oli ns. vastuu henkilö työpaikan puolesta tässä työkokeilussa.
Maanantaina tultiin sitten myymäläpäälikön kanssa siihen päätökseen, että toistaiseksi jatkoa ei tule. (Sanoin itse, jotain että "ei se jatko niin pakko ole, jos se menee hankalaksi").

Kesälle se jatko olisi kuulemman vaikea järjestää, koska en oppisi mitään uutta ja samat hommat alkoi jo vähän tympimään.

Keskiviikkona oli sitten työkokeilupalaveri, jossa oli tämä myymäläpäälikkö ja te-toimistosta yksi henkilö. Silloin sain sitten palautetta työkokeilusta ja ihan ok palautetta tuli.

Tänään (3.6) kun oli vika päivä, niin myymäläpäälikkö antoi mulle muiston (muistikirja, lahjakortti ja kortti) ja kiitteli vielä avusta.
Iha hyvä fiilis jäi vikasta päivästä.

Nyt pitäisi vaan sitten keksiä jotain tekemistä viikonlopusta eteenpäin, että pysyis edes joku rytmi päivässä.

Maanantaina on kyllä illalla alkeiskurssi nuoremman koiran kanssa.
Tiistaina on iltapäivällä yksi tapaaminen ja illalla sitten ratsastustunti.

Mutta muut päivät tulee varmasti oleen vähän pitkiä ja tylsiä, koska ei ole kavereita.
Yks päivä kun kävin pyöräilemässä, niin tuli vähän semmonen ahdistus itku, kun tuli muutamia kaveruksia vastaan ja lisäksi kun näin yhen kerrostalon pihalla lapsia, niin tuli mieleen vanhat hyvät ajat...

Desper kirjoitti 3.6.2016 13:58

😎😎😎😎😎

Eikö villasukkien neulominen ole vähän liian hankalaa tuossa tilassa? Vaatiihan se mm. aika pitkää oleskelua istuma-asennossa, mikä voi käydä selän päälle. Kannattaisi tosiaan edes yrittää kastella kasveja, näillä helteillä ne tarvitsevat vettä vähän väliä. Ovatko kasvisi enää edes hengissä?

Mun viherkasvit voivat hyvin. Asuntoni ei ole erityisen helteinen, eivätkä kasvit altistu kovalle porotukselle. Välillä niitä täytyy toki kastella ja tänään sain sen homman tehtyä. Neulomista olen harrastanut makuuasennossa
😀. Aika hullu asento, joka käy käsien päälle, mutta ihan hyvin yksi sukka on noinkin lähtenyt käyntiin. Istumista en voi oikein harrastaa ja sohvalle jos erehdyn, niin en pääse sieltä ylös. Mutta kyllä mun selkäkin on jo vähän parempi taas. Lääkärin määräämät lääkkeet vaikuttavat purevan. Ihana ylläri oli, kun löysin kaapista askillisen Eucalyptus-pastilleja. Niiden imeskely on kivaa "tekemistä" tässä tekemisen puutteisessa tilanteessa.

Lukossa kirjoitti 3.6.2016 21:31
...
Neulomista olen harrastanut makuuasennossa
😀. Aika hullu asento, joka käy käsien päälle, mutta ihan hyvin yksi sukka on noinkin lähtenyt käyntiin. Istumista en voi oikein harrastaa ja sohvalle jos erehdyn, niin en pääse sieltä ylös. ...

😎😎😎
Nyt meni jo vähän överiks...

Desper kirjoitti 4.6.2016 11:27

Lukossa kirjoitti 3.6.2016 21:31
...
Neulomista olen harrastanut makuuasennossa
😀. Aika hullu asento, joka käy käsien päälle, mutta ihan hyvin yksi sukka on noinkin lähtenyt käyntiin. Istumista en voi oikein harrastaa ja sohvalle jos erehdyn, niin en pääse sieltä ylös. ...

😎😎😎
Nyt meni jo vähän överiks...

Hätä keinot keksii 😀!!!

Rina kirjoitti 3.6.2016 19:13
Koska sulla oli edellisen kerran paniikkikohtaus, Lukossa? Varmasti pakkopysäytys (selän vuoksi) vaikuttaa psyykeeseen, just sen vuoksikin, että joutuu tinkimään suunnitelmistaan, ja että tulee epävarmuuden tunne.

En muista tarkkaan, mutta se oli noin 3-4 viikkoa sitten. En enää muista aihettakaan. Sitä edellisen kerran aiheen muistan - olin ystäväni seurassa. Selkäkipu on todella aiheuttanut mulle ahdistusta. Olen tuntenut itseni tosi avuttomaksi ja toisten avusta riippuvaiseksi. Ja huomaan myös nyt, kuinka riippuvainen olen sellaisista ahdistuksen hallintakeinoista kuin neulominen ja puuhaileminen. Olisi tosi hyvä, jos oppisin hillitsemään/hallitsemaan ahdistusta hengitys- ja mindfulnesskonsteilla, joita voisi käyttää myös esimerkiksi julkisissa tiloissa ns. näkymättömästi.

Rina kirjoitti 3.6.2016 19:13
Tajuan omalta osaltani, että sitä on sen verran hauras näennäisestä hyväolosta huolimatta, että helposti vastoinkäymiset suistaisivat pelon ja epävarmuuden inhottavaan tilaan. Se on se varhaislapsuuden saldo sellainen, ettei luota, että elämä kantaa. Vaikka se 75 %:sti on kantanut, niin pessimistin perätilassa vastoinkäyminen on odottavinaan joka hetki kulman takana.

Juuri näin! Olen itkenyt nyt joka päivä tämän selkäkivun aikana. Itkujen aiheena on ollut toivottomuus, avuttomuus, huonoudentunne, masentuneisuus, "aina minulle sattuu", "tämä selkä ei koskaan parane" jne. Eli vastoinkäyminen todellakin suisti minua takaisin sinne masennuksen alueelle, josta olin jo hieman päässyt pois.

Eilen tuli myös jälleen ahdistuskohtaus, mikä oli kuitenkin jännä. Eli koska en pysty kipeänäkään olla tekemättä mitään, olen käynyt läpi aiemmin mainitsemaani "hamstrausmateriaalia", jota olin kantanut varastosta asuntooni juuri ennen selän kipeytymistä. Laatikoita on paljon ja niistä paljastui loputon määrä materiaalia. Sain ahdistuskohtauksen materiaalin määrästä ja päässäni pyöri joitain absurdeja ajatuksia kuten "hukun tähän materiaan", "en koskaan selviä tästä". Tällä kerralla kuitenkin onnistuin sammuttamaan ahdistuskohtauksen toteamalla itselleni, että oikeasti materian määrä on rajallinen ja olin tuolloin jo loppusuoralla. Ahdistus laimeni ihanasti ja olin ylpeä siitä, että sain sen taltutettua. Ja kun olen saanut materiaa järjesteltyä epämääräisistä röykkiöistä siisteihin pinoihin, sen määräkin on vaikuttanut vähentyneen siedettäviin määriin. Ja olen pystynyt tekemään päätöksiä, mitä sille materialle tulen tekemään. Jos selkäni olisi terve, olisin jo pistänyt hösseliksi, mutta tällä selällä ei vielä voi muuta kuin vähän lajitella.

Tänä aamuna huomasin selkeästi paremman voinnin selässä! Kyllä tämä tästä. Tänään yritän ainakin vaihtaa lakanat ja kaupassa olisi ihana päästä käymään.

Uteliaisuus Rinan vieraiden kestitsemisen onnistumisesta on kova. Kelpasiko savustettu kakku? Entä läpäisivätkö koti ja puutarha vieraiden arvioivat katseet? Rina haikaili ainaislomaltaan lomalle. Voin kuvitella, ainaislomalaiselle syntyy tavallista korkeammat paineet huushollin ja puutarhan hoitamisesta, kun elämässä ei ole "mitään muuta". Siis tällaisia paineita voi tulla toistenkin suunnista, mutta ihan oman päänkin sisältä varmasti ihan riittävästi.

Rästisynttärit kääntyi täällä Lukossa rättiylläreihin 😀

En ole vielä jäätelöaltaasta etsinyt sitä jäätelöä Rina. Ainoastaan sieltä jogurtti hyllystä 😋

Lomaa lomasta toivottaisiin täälläkin aika ajoin. Tällä hetkellä enemmän aivolobotomiaa. Saako tollaista edes toivoa, että ei piruvie oikeasti toteudu 😠 Olen ollut murheen aallokossa. Oikein mikään ei huvita. Sain yhden asian hoidettua minkä ajattelin auttavan olotilaa. Ehkä se vähensi hiukan ahdistusta, mutta murheessa räpiköidään.

Ulosteen siirto Rina, yöks 😋 hyiiiiiiiiii

Ei täällä järjestetä mitään isoja juhlia. Ei minulla edes olisi ketä pyytää, niin että juhlat olisi isot 😎

En keksi edes mitä kirjoittaa. Sää veti tosi paljon kylmemmäksi. Mitäs nyt pitäisi tehdä jo parvekkeelle siirrettyjen taimien ja kukkien kanssa, etteivät kylmety? Täytyykö niitä alkaa kuletella sisään-ulos? Ei kyllä yhtään nappaa!

Huomaan myös omassa olossani, että aamupäivät ovat taas paljon vaikeampia, kun vähän aikaa sitten. Illalla saan edes jotain aikaiseksi, ainakin luulen niin. Tänään piti tehdä jotain. En vaan yhtään muista mitä se oli. Riittäishän tuota tekemistä, ei vaan saa tehtyä.

Säätiedotus lupaa viilenevää, suojelkaahan kasvinne kasvattajat🌻🙂🌻 Ja kesämyrskyjäkin..
Olo on myös hieman frozen, ahdistaa jnkv kunhan asiat taas järjestyisi kivuttomasti.

Mahdollisimman hyvää alkavaa viikkoa kaikille
🙂👍

Pompula kirjoitti 5.6.2016 14:26
Rästisynttärit kääntyi täällä Lukossa rättiylläreihin 😀

Joo, varsinkin kun puhelimella kirjoittelen, laite ehdottaa ja joskus vaihtaa sanoja. Välillä on ollut tosi hassuja. Aika monia olen korjaillut takaisin oikeisiin muotoihin, mutta on niitä päässyt läpikin.

Mua ahdistaa! Mikään ei nyt meinaa helpottaa. Olen puuhaillut kotona sen mitä olen voinut, mutta aika vähäistä se on ja sekavaa, kun täytyy vain valikoida jotain selälle sopivia pikkupuuhia. Kodissa on tosi likaista ja sekaista ☹️. Sain lakanat sentään vaihdettua. Ruokakin on ykstoikkoista, mutta en vielä tänään sittenkään yritä kauppaan. Siis selän vuoksi. Huomenna loppuu kahvi. Ahdistaa olla samoissa paikoissa ja asennoissa päivästä toiseen. Ahdistaa kun ei saa siivottua, kuin pikkiriikkisen. Ahdistaa kun seinät tuntuu kaatuvan niskaan. Meinasin äsken soittaa kriisipuhelimeen, mutta päätin kirjoittaa mieluummin tänne. Anteeksi näistä ahdistusviesteistäni 😳. Täytyy varmaan syödä ja juoda lisää. Olen vähän huonosti syönyt ja juonut jo monen päivän ajan.

Pompulalle jaksamista! Onko sulla oikeasti noin huono/lyhyt/hatara muisti, että unohtelet kaikkia asioita noin paljon? Sun viesteissä lukee usein, että et muista. Toivottavasti ilta on sulle tänäänkin aamupäivää parempi ja toivottavasti saat jotain tehtyä, jos et muuta niin vaikka rentouduttua.

Ps. Ulosteen siirto järkytti täälläkin päässä.

Lukossa kirjoitti 5.6.2016 16:44

Pompula kirjoitti 5.6.2016 14:26
Rästisynttärit kääntyi täällä Lukossa rättiylläreihin 😀

Joo, varsinkin kun puhelimella kirjoittelen, laite ehdottaa ja joskus vaihtaa sanoja. Välillä on ollut tosi hassuja. Aika monia olen korjaillut takaisin oikeisiin muotoihin, mutta on niitä päässyt läpikin.

Pompulalle jaksamista! Onko sulla oikeasti noin huono/lyhyt/hatara muisti, että unohtelet kaikkia asioita noin paljon? Sun viesteissä lukee usein, että et muista. Toivottavasti ilta on sulle tänäänkin aamupäivää parempi ja toivottavasti saat jotain tehtyä, jos et muuta niin vaikka rentouduttua.

Ei! 😀 Kun luin sen väärin 😋

😯🗯️ Mitä mä olen nyt unohtanut?? 😑❓ 😯🗯️

Pompula kirjoitti 5.6.2016 14:26

Tänään piti tehdä jotain. En vaan yhtään muista mitä se oli. Riittäishän tuota tekemistä, ei vaan saa tehtyä.

Ai sä tartuit Lukossa tähän? No tää nyt oli jokin homma minkä mielummin unohtaa, kun tekee. Eli jokin siivous/järjestely joka on odottanut kauan tekemistään. Ei inspiroi! Muistin sen päivällä ja epäilen sen olleen jokin kasa, mutta varma en ole 😉 Pitäisi todella tuulettaa tätä korvien väliä välillä ulkona.

Pompula, kun kysyit mut olet taas unohtanut, nappasin sinulle yhden esimerkin tältä päivältä.

Pompula kirjoitti 5.6.2016 14:26
Tänään piti tehdä jotain. En vaan yhtään muista mitä se oli.

Tosi usein sun viesteissä on, että et muista tai olet unohtanut. Esimerkiksi joskus kirjoitit, että on pitänyt mennä Ikeaan, mutta et enää muista miksi. Ihan äsken oli jotain kahvimaidon ostamisen unohtelua. Välillä kirjoitat, ettet enää kirjoittaessasi muista, mihin sinun piti kommentoida. Olen vaan kiinnittänyt huomiota näihin ja ihmetellyt, kun sulla vaikuttaa olevan niin usein. Masennushan aiheuttaa muistiongelmia ja ollaanhan me ihmiset muutenkin erilaisia keskenämme myös muistin suhteen. Toivottavasti et siis loukkaannu huomautuksestani. Lähinnä ajattelin, että oletko itse huomannut asiaa. Minäkin olen melkoinen lahopää ja se on neuropsykologisissakin testeissä todettu.

kunto alkaa pettää pikku hiljaa...