Olen taas julkisissa menossa tapaamiseen. Tänään minun ei pitäisi myöhästyä. Ihmettelen mihin aika katoaa. Se kuluu kauhean nopeasti. Olen mielestäni tehnyt eilenkin tuntikaupalla töitä. Teen pienissä pätkissä töitä ja väleissä annan itseni surffata netissä. Nyt olen surffannut paljon nettikauppojen vaatetarjontaa. En ole edes ostamassa mitään, teen lähinnä jonkinlaista aivotyötä vaatteiden osalta. Yritän selvittää, miksi lempi- ja luottovaatteeni ovat tulleet niin tärkeiksi. Olen myös jonkinlaisessa kulutustottumuksia ja niiden muutoksia kartoittavassa tutkimuksessa. Tänään minulla on pari tapaamista ja lopuksi yritän käydä ostamassa pari kukkaruukkua. Suunnitelmissa on ollut multien vaihtaminen, mutta se on viivästynyt vaan. Äsken sain yhden puhelun, että sentään yksi pieni asiani on hieman nytkähtänyt eteenpäin. Hyvä niin. Välillä tuntuu, ettei mikään meinaa edetä. Eilen sain kyllä ihan hyvin töitä aikaiseksi. Hitsi painoin nappia väärällä pysäkillä 😀!

Tsemppiä Delffille!

Minäkin toivon Pompulalta kuulumisia!

Harmillista. Kävin kolmessa kaupassa etsimässä haluamiani kukkaruukkuja, mutta ne olivat loppu. Multaa sain kuitenkin ostettua, joten voin aloittaa multien vaihdon niille kasveille, jotka eivät tarvitse uutta ruukkua. Oottekos te muut jo vaihtaneet mullat tai meinaatteko vaihtaa? Taidan laittaa myös kesäkukkia itämään, vaikka jo vähän ajattelin, etten tänä vuonna sitä tekisi. Mites Rina ja Pompula?

Kerroin tosiaan olevani tuollaisessa kuluttamistutkimuksessa. On pitänyt moneen kertaan ja eri tavoin miettiä itseään kuluttajana. Yllättävän vaikea juttu! En ole hirveästi miettinyt omaa kulutustyyliäni tai -tottumuksiani. On ollut helpompi vastata selkeästi rajattuihin kysymyksiin kuin avoimiin ja laajoihin kysymyksiin. Nyt pohdin kotini kymmentä tärkeintä käyttöesinettä ja sitä miksi ne ovat tärkeimmät, kuten mitä hyviä ominaisuuksia niissä on jne. Ihmeellisiin juttuihin sitä tuleekin lähteneeksi mukaan 😀.

Kiitos Lukossa.

Saapa nähä miten menee huominen Pesulalla ja muutenkin. Ja miten sitä jaksaa viikkoa odottaa, että pääsis jutteleen yksilövalmentajan kanssa kahden kesken.. Ois niin tehnyt mieli jutella jo tällä viikolla, kun olis ollut aika paljon asiaa.. Saa nähä oonko viikon päästä jo unohtanut ne asiat, mistä haluaisin jutella..

Mut joo.. nyt on nuoremman koiran rokotustodistus asia selvitetty, ja perjantaina tai viimeistään maanantaina pitäis tulla uus rokotustodistus nuoremmalle koiralle.
Joten vois sitten päästä niihin 9.4 oleviin mätsäreihinkin..

Delffi: Onko se sun kuntouttava työ loppumassa pian? Vai miksi kirjoitit, että täytyy vielä niin ja niin monta (oliko yhdeksän?) päivää vielä kestää? Mitä sulla on sen jälkeen tiedossa? Minkälaisista asioista haluaisit jutella yksilövalmentajan kanssa? Harmi ettei sun selkäkipuun ole vieläkään löytynyt ratkaisua.

Tänään on ollut tylsä päivä 😝

Hei taas, pitkästä aikaa.

Elämääni myllätään taas rankalla kädellä. Hain tammi-helmikuun vaihteessa Maisteriopintoihin Tampereen Yliopistoon. No, tänään sitten tuli sähköposti jossa kerrottiin hyväksynnästä opiskelemaan hakemaani ainetta.

Otin uutisen vastaan pelonsekaisin tuntein, sillä tiedän että tulossa on äärimmäisen raskas ja stressaava ruljanssi. Suurin huolen ja stressin aihe on muutto Tampereelle. Lisäksi joudun taas elämään syvällä köyhyysrajan alapuolella opiskellessani. Nykyisen taloustilanteen vallitessa en edes uskalla luottaa maisterinopintojen hyödyttävän minua millään tavalla. Kovasti kun kuulostaa siltä, että korkeakoulujen käymisestä on enemmän haittaa kuin hyötyä työllistymisen kannalta.

Onneksi tämän hetken ja maisteriopintojen välissä on irroittautuminen arjesta. Taisinkin jossain välissä mainita meneväni toukokuussa neljäksi viikoksi Japaniin. Japaninreissu stressaa myöskin. En nimittäin ole sitten vuoden 2000 jälkeen reissannut pohjoismaita kauemmas.

En tässä oikein itsekään tiedä mitä ajatella. Toisaalta tulevaisuus melkein innostaa, mutta suurimmalta osin tuleva pelottaa.😑❓

Siivoilen edelleen jossain tahdissa nurkkiani, joskin vauhti ei päätä huimaa. Löysin viime viikolla yhdestä kaapista hyvin epämääräisen ja ison pinon aikakauslehtiä. Pinossa on todella monia eri lehtiä tietelehdistä naistenlehtiin. Yksi vanha pornolehtikin!!! En tiedä, mistä ne ovat tulleet, joskin aavistus minulla on. Se ei tässä nyt kuitenkaan ole oleellista. Tämä "siivoiluni" on usean päivän ajan tarkoittanut noiden lehtien pois heittämistä. Niitä on vaan vaikea heittää pois ilman selaamista. Ja kun selaan lehden, juutun lukemaan useamman jutun 😳. No, näillä mennään.

Pinossa oli Käsikädessä-lehti 1/2011. Siinä on neljän sivun haastattelu kirjailija Ilkka Kylävaarasta otsikolla: Narsisti on itsekin uhri. Jutussa Kylävaara kertoo olevansa narsisti. Hän sanoo mm. näin: "Narsistien lapsista tulee vääjäämättä narsisteja." Kylävaara on tiedostanut olevansa narsisti "oman pitkällisen itsetutkiskelun, elämänkokemusten ja psykologian tuntemuksensa kautta". Valitettavasti en löytänyt tätä juttua googlaamalla. Jutun mukaan Kylävaara on käsitellut narsismia kirjallisessa tuotannossaan. En osaa oikein nyt muuta sanoa, mutta ajatuksia tuo juttu herätti. Jotenkin tuo, että kaikista narsistien lapsista tulisi narsisteja, ei mahdu minun ajatuksiini. Lisäksi mietin, voiko narsisti itse tiedostaa oman narsisminsa.

Huomenta! Heräsin jo heti kuuden jälkeen, kun aurinko paistoi makuuhuoneeseen. Nukun verhot auki, mutta kohta niitä on varmaan alettava sulkemaan, kun en halua liian aikaisin herätä. Olen tässä juonut kahvia ja lukenut netistä uutisia.

Monissa uutisissa on kerrottu, että Suomessakin olisi vihdoin tapahtunut positiivinen käänne taloudessa ja mm. työllisyyden pitäisi vähitellen alkaa parantua. Uskotteko te tähän? Luin nyt aamulla useamman uutisen noin kolmekymppisten huonosta työmarkkinatilanteesta. Töitä saa kuulemma vain hyvillä suhteilla, jos on työkokemustakin onnistunut saamaan. Tilanne on varmasti haastava, mutta jotkut kirjoitukset vaikuttavat mielestäni naiiveilta. Ihan kuin ennen vanhaan töitä olisi saanut tuosta vain. Kyllä ennenkin on jouduttu muuttamaan työnperässä, tekemään koulutusta vastaamatonta työtä ja työharjoitteluita jne. Historiaa on niin helppo idyllisoida. Sorrun siihen itsekin. Pohdin esimerkiksi älillä vähän katkerana isoäitieni yksinkertaisia elämiä. Etenkin nuorempana mietin linnunlaulun ja kirkkaan tähtitaivaan paratiisia, missä mummoni saivat elää. Yhden vanhan talon kanssa puljatessa on kuitenkin konkretisoitunut, miten alkeellisesti sitä ennen elettiin. Oli vain ulkovessa ja -sauna, vesi haettiin kaivosta ja sähkötkin saatiin aika myöhään. Niissä "yksinkertaisissa" oloissa kasvatettiin iso lauma lapsia. Valokuvien perusteella lapsilla on kuitenkin ollut siistit ja ehjät vaatteet sekä kotikin on ollut kodikas ja siisti. Kummankaan mummoni koulutuskaan ei ollut hääppöinen, mutta ei sitäkään meinaa nostalgian vallassa muistaa. Täällä minä juon cappuccinon ja tabletin takaa surffaan netissä miettien kuinka kaikki oli muka aiemmin helpompaa ja ihanampaa 😳.

Lukossa: Noo, työpäiviä on jäljellä vielä 8 päivää. Ellei työkkärissä sitten mietitä jatkoa..ku 10.4 on työkkäri, ja tällä hetkellä ei ole mitään tietoa, että mistä siellä puhutaan.. Mut luultavasti ainakin tuosta selästä, ku se on kipeä.

Noo.. oon nyt kännykkään yrittänyt laittaa asioita ylös, mistä mahdolliseesti haluaisin jutella yksilövalmentajan kanssa.

Tosiaan se on harmi kyllä, ettei oikein muu tuohon selkäkipuun ole auttanut, kuin käveleminen.

Fysioterapeutti kyllä suositteli, että se kuntosalilla käyminen olis hyväksi. Mut en oikein tiiä, ku yksin kuntosalille meneminen on vähän niin ja näin.
Lisäksi se maksaa aikapaljon, jos haluais kuntosaliohjaajan, että oppis käyttämään niitä laitteita, jotka olis hyväksi selän lihasten vahvistamiseen.

Niin, ja onhan mulla kyllä noita jumppaohjeita fysioterapeutilta, mut niitten tekeminen välillä meinaa unohtua, ja ne pitäis olla hyväksi selälle, mut joko teen niitä väärin, koska osa liikkeistä ei tunnu kovin hyvältä selälle.

Kuitenkin käveleminen on toistaiseksi yleensä helpottanut selkäkipuun.

Tänäänkin kävin aamulenkin nuoremman koiran kanssa, kun selkä oli herätessä kipeä ja kyllähän se kävely helpotti. Mutta tämä istuminen ei ole kyllä hyväksi selälle. Onhan mulla kyllä satulatuoli, mut ei siinä kauaa jaksa istua, koska se on kova, vaikka siihen onkin nyt väliaikainen vaahtomuovipehmuste kyllä laitetu.

Mut joo.. pitää katsoa mitä sitä tänään sit tekis. Varmaan käyn iltapäivästä tai illemmasta molempien tai toisen koiran kans lenkillä, ja mahdollisesti myös kaupassa. On sen verran hyvä keli ulkona nyt.

Saa myös nähä miten sitä viikonloppu menee, varmaan taas vain koirien kans lenkkeilessä. Paitsi että veli tulee huomenna illalla käymään tyttöystävänsä kanssa.
Mutta muuten taitaa mennä viikonloppu pääasiassa lenkkeilessä koirien kanssa, koska ei sitä kauaa viitti koneellakaan istua, ku se ei ole selälle hyväksi.

Saas myös nähä miten sitä jaksaa odottaa siihen (keskiviikkon tai torstaihin) asti, että pääsee jutteleen yksilövalmentajan kanssa. Toivottavasti saisi sitten sanottua ne asiat mitä oon miettinyt, etten menis ns. lukkoon. En sitten tiiä, ett jos tapaaminen olis pitempi, että olisko silloin helpompi jutella, kun siinä ehkä ehtis sitten se ns. jännittäminen/lukkoon meneminen mennä ohi.
Tietysti sekin jotenkin vähän vaikuttaa, että mistä asioista sitä aloitetaan juttelu. Jos eläimistä puhutaan heti, niin yleensä niistä mun on melko helppo jutella.

Mut joo.. saas muuten nähdä että käydäänkö sunnuntaina mm. Kärkkäisellä. Siellähän on nyt ne Sikapäivät eli paljon tarjouksia.

Lukossa kirjoitti 24.3.2017 8:22

Monissa uutisissa on kerrottu, että Suomessakin olisi vihdoin tapahtunut positiivinen käänne taloudessa ja mm. työllisyyden pitäisi vähitellen alkaa parantua. Uskotteko te tähän? Luin nyt aamulla useamman uutisen noin kolmekymppisten huonosta työmarkkinatilanteesta. Töitä saa kuulemma vain hyvillä suhteilla, jos on työkokemustakin onnistunut saamaan. Tilanne on varmasti haastava, mutta jotkut kirjoitukset vaikuttavat mielestäni naiiveilta.

Itse en pysty uskomaan, vaikka kovin haluaisin. Näen tämän vaan jonkilaisena "median rauhoitteluna". Lamakausia tulee ja menee, suomi ei päässyt nousuun mukaan ja uusi kolkuttelee jo horisontissa(ko) ?

Mitä muut ajattelee?

Mustakin tuntuu, että töitä saa nykyään vain hyvillä suhteilla (tai noh, poikkeuksiakin on.. nimittäin tallikaveri on saanut töitä sijaisena, mutta hän onkin opiskellut sairaanhoitajaksi).

Mutta en tosiaan usko tuohon, että työllisyys alkaisi muka parantua.

Mutta joo..
Tänään on ollut kyllä hyvä keli. Oon tälle päivälle käynyt kaks lenkkiä, aamulla kävn nuoremman koiran kans lenkillä ja iltapäivästä kävin molempien koirien kanssa lenkillä. Lisäksi iltapäivällä jäin vielä lenkin jälkeen kierteleen kaupunkiin.

Huomasin myös nyt tänään kun kävin yhdessä isommassa kaupassa, että alkoi aika paljon ahdistaan kassajonossa, kun tuntui ettei se liiku mihinkään. Niimpä oli pakko sitten lähteä kassajonosta pois ja takas kierteleen kaupan hyllyjä. Tai alunperin oli tarkoitus, että vien limukkapullon takaisin paikalleen ja lähden tyhjin käsin kaupasta pois. Mutta sitten näinkin erään ihanan ihmisen kaupassa, niin se ahdistus jotenkin laantui ja sain ostettua muutakin kuin vain limukkapullon, eikä tosiaan enään sitten toisella kerralla ahdistanut kassajonossa.

Delffi: Mikä tekee kaupassa näkemästäsi ihmisestä ihanan? Siis millaisia ominaisuuksia tässä ihanassa ihmisessä on?

Minä kyllä uskon, että pieni koheneminen Suomen talous- ja työllisyystilanteeseen on tapahtunut. En usko, että kyseessä olisi pelkkä median rauhoitteluyritys. Minusta media pelottelee yhtä paljon kuin rauhoitteleekin. Masentuneena sitä vaan helpommin huomaa ja ottaa vakavasti ne ikävämmät uutiset. Myönnän kuitenkin, että Suomen taloustilanne on jo niin pitkään ollut heikko, että kyllä ottaa vielä aikaa päästä selvästi parempaan tilanteeseen. On kuitenkin todella hyvä juttu, että edes jotain hyvää on nyt vihdoin tapahtunut.

Minä säikähdin tänään, kun huomasin että on jo maaliskuun 25. päivä. Tämä kuukausi on sujahtanut aivan todella nopeasti. Ihan ihmeellistä, miten nopeasti aika voi kulua 😮!!!

Kiitos Rina! Joku edes ikävöi. Mietin olenko edes olemassa? Mulla on vähemmän sosiaalisia suhteita, kun Delfillä ja yleisesti ottaen masentaa aika kympillä. Tosi ikävää Lukossa tuo sairaudenhoito, jos ei ole pakko, kuten nähtävästi sinun on, lukea sairauskertomuksia, niin en suosittele.

Tänään olin laittanut herätyskellon soimaan klo 10, mutta masensi liikaa. Nousin vähän aikaa sitten ylös. Peruutin yhden asian, kun en olisi ehtinyt. Nyt istun, juon kahvia ja suuuunnittelen meneväni lenkille. Lonkankoukistajat kyllä huutaa ihan muuta. En ole ollut pariin päivään ulkona ja seinät kaatuu päälle.

Aamiainen on hiutalepaketissa, eikä houkuttele.

Täällä sitä ollaan lenkillä ja itkettää. Mitä sen linkin alta (Katsomo) piti Delffi aueta? Taisin katsoa sitä aiemmin ja tänään, kun katsoin niin ei auennut. Minä olen ollut aina se joka on mennyt ja tehnyt ja edellisen viestin lähettämisen jälkeen muistin, että olisi minulla pari "kerhoa" johon mennä, mutta menemisestä on tullut haaste.

Siitä Saarasta tuli mieleen ne samat mitä hän kertoi, että ei ole helppoa olla minä. Ei ole helppoa päästää ketään lähelle. Eikä osallistua mihinkään. Tämä jälkimmäinen ei tainnut olla hänellä ongelma. Mariasta en edelleenkään tykkää yhtään. Hänellä on liian monta defenssiä päällä koko ajan. Tunsin kerran samantyyppisen ihmisen. Onneksi pääsin hänestä eroon. Auttaja ja suojelija ja emo -vaisto lähtee päälle ja elän toisten kautta. En itselleni. En edelleenkään. En tiedä kuka olen.

Täällä on aika kylmä. Sataa ehkä kohta.

http://yle.fi/uutiset/3-9522618

Mun huoli todellinen. Muutkin heräilee tähän. Nyt vaan enemmän ja enemmän pelkään milloin meidän vedet myydään tai kilpailutetaan😭

Ei näytä hyvältä tulevaisuus😭

Ahdistaa hirveästi nyt😭 mitä teen?
😭

Todellisuus kun on se kohta täälläkin mitä mun pelot sanoo😭

En edes nuku ja päätä särkee kun mietin tuota asiaa. Riskit ja realislmi totta😭

Pelkään että ne myydään ulkomaille tai jtain kun paine hyödyntämiseen kasvaa jne.

Hyvästi hetkeksi tullut rauhallinen olo😭

Paluuta ei ole😭

Ahdistaa niin... ( noloa) ahdistaako muita yhtä paljon tämä? Jos ei, miksi?