Oon mä noita fyssarin antamia tehnyt ainaki välillä. Viimeksi tänään aamupäivästä jumppasin.

Päivällä kävin melko pitkällä lenkillä ja nyt vaan oon laiskotellut.
Mietin kyl ett käviskö vielä pyöräilemässä, mut en taida viittiä.

Jotenki vaan on semmonen masentava olo. Aattelin ett lenkki ois piristänyt, mut eipä piristänyt.

Yksinäisyys on tylsää ja masentavaa.
Nuorempana sitä oli vielä kavereita, mut eipä ole enään (jos ei lasketa niitä paria noin 300 km päässä asuvaa ja tallikaveria, joka asuu noin 30 km päässä ja seurustelee).

Tuntuu että kaikki ns. normaalit mun ikäiset käy nykyään baareissa. Mut itse en ole mikään baareissa kävijä.

Delffi: Hyvä että olet jaksanut jumpata. Minäkin olen jumppaillut hartioitani ja selkää erilaisia liikkeitä muistellen ja itse keksien. Kai siitä on hyötyä ollut, sillä tänään selkä ei ole ollut niin kipeä. Viime yönä se kyllä haittasi ihan nukkumistakin. Minäkin muuten kaipailen uutta sänkyä. En selän takia, vaan sen vuoksi, koska tuo nykyinen on jo vanha ja sängynjalat narisevat ikävästi.

Olen tajunnut tänä viikonloppuna, että minulla on paljon hyviä kirjoja, joita haluaisin lukea. Luinkin jo yhden kirjan. Samoin siivosin dvd-levyni, joita minulla ei kyllä koskaan ole ollut hirveästi, ja löysin mielenkiintoisia elokuvia, joita en ole katsonut. Hassua löytää "uusia" tavaroita omasta kodistaan.

Ihan kuin olisin ollut täällä eilen, vaikka on tainnut mennä useampi päivä. Aika vain hurahtaa. Minullakin on ollut aikamoisia selkä ongelmia, ahdistusta ja paljon tekemistä. Unelmista, varmasti ne liittyvät sujuvaan arkeen, kun koko ajan pyrkii siihen. Minulla on kolme muistutusta kalenterissani päivittäin. Juuri lisäsin sinne: lenkille. Ja samassa tuli mielikuva ahdistuksesta. En halua mennä ahdistumaan lenkille. Haluaisin, että se olisi samanlaista toimintaa, kuin on joskus ollut. Multa jutut ajattelin, että en stressaa niistä, tai siemenistä, taimista yhtään. Kodin laitto on nyt ykkönen. Huomasin, että kun vietin oikein tarkoituksella päiviä kotona, alkoivat seinät kaatua päälle. Eli mikä tahansa: roskien vienti, kaupassa käynti, jos katkaisee päivää, ei seinät kaadu niin nopeaan.

Hyvää viikon alkua! Eilinen tuntui tosin ihan perjantailta.

Lukossa, mullakin on alkanut kramppaamaan tuo keskiselkä. Huomaan sen lenkin loppupuolella. Pakaran yläosan hieronta on tehonnut. Mutta vaikka näitä tylsiä neuvoja irtoaakin, niin taas näkee, etten itse kykene niitä noudattamaan: selkä on tänään erityisen hajalla ja pakko pitää lepopäivä tai useampi, saas näkee ny🙄. Liikuntaa ja vääränlaista repimistä on tullut nyt liiaksi (kun on yrittänyt liikkua "monipuolisesti") ja nyt olen niin kipeä, että linkutan. Ja silti mietin, voisiko vielä tehdä jotakin jumppaa, vaikka heilutella varpaita ja pyöritellä silmiä. Jos Pompula ahdistuu, kun kalenterissa on merkintä lenkistä, niin meikä ahdistuu, kun liikkuminen jää väliin. Tasan ei käy ahdistuksen lahjat😋.
Lukossa hyvä, olen tilannut kolme tomaatin siemenpussia netistä, eri firmoilla on valtava hinnanero- kuka maksaa neljästä siemenestä yli 6 euroa. Voihan olla, ettei yksikään niistä idä tai jos itääkin, niin mikä tomaatti on niin paljon erinomaisempi kuin toinen, että kannattaa maksaa vähintään kaksinkertaisesti kuin jostakin toisesta siemenpussista, jossa siemeniäkin on kaksinkertainen määrä. No se pyytää, joka osaa.
Nettiostosten tekeminen on hauskaa, vaikka ei mitään ostaisikaan. On sitten kyse tomaatinsiemenistä tai monivärisistä kengistä. Nyt olen ollut aivopelien imussa. On niin hauskaa havaita olevansa hidas ja tyhmä, vaikka havainnossa ei mitään uutta olekaan.
Siivousurakat on tyystin jäissä. Odotan kesää, jolloin ikkunat voi avata sepposen selälleen päiväkausiksi. Talon kunnollinen tuulettuminen on yhtä antoisaa kuin pyykin kuivattaminen ulkona.

Iloista Tarvon päivää 🙂🌻!!!

Tukinetin mukaan tänään on Tarvon nimipäivä. Enpä ole koskaan tuntenut ketään Tarvoa, enkä ehkä edes kuullut koko nimeä. Heräsin aamuyöllä ennen neljää ja olin ihan pirteä. Siitä asti olen lueskellut, lähinnä amerikkalaisia lehtiartikkeleita netistä. Kalifornian autiomaissa on nyt villikukkien kukoistuskausi meneillään otollisen sadejakson jäljiltä. Vastaavaa kukkabuumia ei ole ollut pariinkymmeneen vuoteen. Ihailin kuvia Googlen kuvahaulla ("California wildflower 2017"). Kuvat olivat tosi kauniita. Paikan päällä luonnonpuistoissa on ollut niin hirveät autoruuhkat, että monet ovat luovuttaneet monta tuntia jonotettuaan ja kääntyneet pois. Kotisohvalta maisemia ilhaillessa ei ole ruuhkaa, hikeä eikä pakokaasun katkua. Tajusin tässä myös, että minulla ei ole YHTÄÄN pakollista menoa tällä viikolla, jos mitään uutta ei ilmene. Vain yksi lääkärin soittoaika ja loppuviikosta yksi vapaaehtoinen luento. Pitäisi tietenkin tehdä sitä sun tätä ja käydä siellä sun täällä, mutta ajattelin tällä viikolla yrittää nauttia ihan vain oleilusta. Jospa lukisin niitä kirjojani ja katsoisin muutaman elokuva. Nyt on fyysisestikin niin hyvä olo, että tuntuu hyvältä olla oloneuvoksena. Yleensähän minä olen joko huonovointinen tai sitten syyllistynyt "lomailustani" tai molempia. Seitsemän kahdeksan maissa join kahvia ja katselin ulkona liikkuvia erään alan työläisiä, joita olen tässä yli vuoden arkipäivisin katsellut. Tänään tuntui hyvältä olla kotona lämpimässä kahvia hörppimässä.

Pompula & Rina: Minäkin olen vuosikausia lenkkeillyt aktiivisesti eri elämänvaiheissani. Se oli silloin joskus hyvin rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Muistan myös yhden hyvin intensiivisen opiskelun vaiheen (yksi kevätlukukausi), jolloin asuin ystäväni asunnossa ja kiersin joka ikinen päivä tietyn aika pitkänkin lenkin reippaasti kävellen. Muistan ne lenkit tosi hyvin. Tuoksut, kevään etenemisen ja tunteen lenkin jälkeen. Se oli aika vaikeaa aikaa silloin. Taisin joskus itkeäkin lenkillä, mistä tosin saattoi syyttää raakaa merituulta. Asun nyt eri paikassa, mutta niin lähellä, että voisin kiertää samaa lenkkiä ja elää ikäänkuin uudestaan sitä kevään etenemistä. Hmm, kiinnostava ajatus 🙄. Kävellen lenkkeily voisi olla ihan mielenkiintoista. Jalkani ehkä tottuisivat hölkkäänkin vähitellen, mutta aristelen sydäntäni ja hapenottoa, koska en ole fyysisesti ihan kunnossa. Pyöräillen uskallan enemmän hengästyä. Viime keväänä kyllä hullaannuin liikkumaan niin, että unohdin venyttelyt ja sitten rikoin selkäni. Muistatte varmaan. En halua toistaa virhettä. Mutta sitä minun piti sanomani, että nykyään minäkin ahdistun lenkille lähtemisen ajatuksesta kuten Pompula. Se on kummallista, koska joskus aiemmin lenkille lähtö oli mukavaa.

Tuli mieleen, josko se ahdistus lenkille lähtemisestä syntyy siitä, että joskus aiemmin on paennut sitä ahdistusta lähtemällä juuri sinne lenkkeilemään, mutta romahduksen jälkeen pakeneminen ei enää tehonnutkaan. Nyt alitajuinen mieli yhdistää lenkkeilyn toimimattomaan pakoyritykseen, eikä se siis enää toimikaan. Puhtaalta pöydältä alkaa, kun vain lähtee ulos kävelemään, eikä mieti sitä suorituksena, vaan nauttii heräävästä keväästä ilman sen kummempia tavoitteita. Voisiko tuo olla ratkaisu ahdistukseen vai meneekö ylämäkeen tämäkin😐

Kyllähän sitä menee ylä- ja alamäkeä päivittäin, kun liikkuu milloin missäkin. Tänäänkin tuli puolivahinko lenkki, kun en osannut suunnistaa oikein. Näin kaikkea mukavaa, mutta ei ollut lenkkikamat päällä.

Minä taidan etsiä valmiin tomaatin roikkumaan parvekkeelle. Niin huonosti tulee siemenistä. En kyllä edes muista oliko viime vuonna tomaattia. 😳

Mietiskelen tässä mitä pitää muistaa. Ei minulla ole mitään asiaa. Tapani mukaan en ole taas lukenut tekstejänne, vanhempia. Lainasin kirjastosta kirjoja ja jotenkin tuntuu, että kun netistä jotain kirjaa selaa, siis lukee arvosteluja, tai selostuksia, niin saa aivan erilaisen käsityksen kirjasta, kun mitä se sitten on kun saa sen käsiin ja aloittaa lukemaan. Vähän aloitin ja totesin, että taas minua on huiputettu. Sitten ajattelin, että luenpa huvikseni, vaikka aihe ei kosketa minua varsinaisesti, ennen kuin silmät alkaa lurppaamaan. Saapahan unen päästä kiinni.

Niin se on vaan päivä pidentynyt huimasti. Oletteko huomanneet? Aurinkolasejakin on välillä saanut kaivella 😎 Välillä käy aurinko liian kirkkaana ja aiheuttaa pääkipua, varsinkin jos on niska vähänkin jäykkä. Olen huomannut, että paljon paremmassa olotilassa on kroppa, kun ei ylimääräisiä rasita ja olla möllöttää välillä sängynpohjalla 😋 Rentoutumisen taito on varsinaisen hyvä omata. Täällä se on usein aika heikkoa.

Tulipa nyt sit herätttä jo seitsemältä, vaikka olis voinut viel nukkua, ku huomenna on kuitenkin aikainen herätys.

Kumma että silloin kun sais nukkua pitkään, nii kuitenki herää aikasten ja sit ku pitäis herätä aikasten, nii sit vaan haluaiskin jäädä vielä nukkumaan.

Mut joo.. eilen oli kyl mukava tunti ja menin lempipollella eli Keksillä.
On se vaan paras pikku heppa, vaikka olikin vähän laiskahkona eilen.

Saas nähä kellä meen sit torstaina tunnilla.

Nii, ja löysinpä eilen sattumalta jutun kesän uutuus jäätelöistä, jotka olis tässä kuussa tulossa kauppoihin myyntiin.

Siellä oli ainakin kaks semmoista jätskiä mitä pitäis kyl päästä maistaan, kunhan tulevat tänne pohjoiseen Suomeen myymtiin.

http://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/kesan-2017-jaatelouutuudet-julki-patkis-puikko-puffet-suklaa-uusi-kingis-ja-vegaanijaateloa-katso-koko-lista/6330308

Ai niin, perjantaina olis synttärit, mitäköhän sitä toivois synttärilahjaks..
Uus kännykkä ehkä, ku nykyisessä on aivan liian vähän muistia ja meinaa toimia välillä todella hitaasti. Ja ei, muistikortti ei oikein auta mitään.

Piti tutkia Delffin antama linkki 🙂. Vegaaninen Kookos-ananas ja laktoositon mango meloni pitää ainakin kokeilla. Olen avannut jo jäätelökauden. Pakastimessa on tälläkin hetkellä Ingmanin laktoositonta rommi-rusinaa. Ruoka-aiheet on päällimmäisenä mielessä- etenkin, kun ajattelin pitää viikossa pari paastopäivää tuonne toukokuulle asti. Kun kirjoitan asian ylös, niin ehkä tulee pidettyäkin. Helppoahan se on aloituspäivän aamuna. Katsotaan, kuinka asian laita on parin tunnin päästä😋. Vielä voi perua koko paaston😎.
Kirjastossa minäkin kävin eilen, Pompula. Sieltähän tuon paastoidean kannoin kotiin. Onkohan sekin huijausta?
Lenkki kuin lenkki, Pompula. Mitä tekemistä sillä on lenkkivaatteiden kanssa😎?
Annan auringon paistaa valtoimenaan, mulla ei edes ole aurinkolaseja. Saattaapi tulla ryppyjä, lisää siis😋, ja kaihi ja mitä vielä, mutta mun käpylisäke ei moisesta piittaa. Ooo, kesän lapsi ma ooon.
Keksi on hauska hevosen nimi. Yleensähän hevosilla on joku virallinen, vaikeasti muistettava, pitkä ja hieno nimi, ja näin saattaa olla myös Keksillä. Mutta mihin sitä vaikeaa nimeä tarvitaan, kun kukaan ei kuitenkaan muista tai käytä sitä? No, papereihin tietty. Paperilla kaikki näyttää hienommalta. Elämä blogeissakin näyttää erinomaiselta ja täydelliseltä kuvia myöten. Mutta Keksi se on Keksi, eikä muuksi muutu, vaikka kuinka sanoja pyörittelisi. Voihan se Keksi olla kumminkin kiva heppa😉.

Delffi: Hyvää syntymäpäivää! Onnittelen etukäteen, koska muuten usein unohdan tai onnittelen vääränä päivänä. Toivottavasti keksit hyvät synttärilahjan. Minäkin olen miettinyt uuden puhelimen hankkimista. ehkä vielä joku päivä. Tuon nykyisen puhelimen siivoamisella (tehdasasetusten kautta) voisin saada käyttöikää pidennettyä. Jossain vaiheessa puhelimen vaihto tulee väistämättä eteen, mutta voisihan se tapahtua vasta 1-2 vuoden päästä. Katselin jo eilen vähän uusia sänkyjä. Kyllä sellaisenkin tahtoisin.

Minäkin katselin noita jäätelöitä. Olen jo ehtinyt maistaa Pingviini vanilja-puolukka kotipakkausta. Se oli ihan hyvää, mutta puolukan maku olisi voinut olla voimakkaampikin mielestäni. Rakastan raparperia, joten sitä on näköjään tarjolla useamman jäätelöfirman tuotteissa ensi kesänä. Puikoista minua kiinnostaa se tummasuklaapuikko, olihan nyt Magnumin. Myös tuplasuklaa-vadelmapuikko kiinnostaa. Rommirusina on inhokkijäätelöäni enkä kookoksestakaan pidä, joten Rinan kanssa meillä on erilainen maku. Minä kerroin olleeni jäätelötestissä joitakin viikkoja sitten. Noiden uutuuksien listoilta ei kuitenkaan sellaisia makuja löytynyt, joita me maisteltiin. Maisteltavina makuina oli mm. mustikka-orvokkijäätelö sekä mansikka-basilika.

Pompula: Minullakin on usein kirja-arvosteluita luettuani hämmentynyt olo, kun koen kirjat usein ihan eri tavoin. Ostin yhden pokkarin, joka on trilogian ensimmäinen osa, eräälle perheenjäsenelleni joululahjaksi. Olin valinnut kirjan huolella sen aihepiirin ja saamien hyvien arvosteluiden perusteella. Kierrätämme kirjoja perheessä, joten ajattelin lukevani kirjan itse seuraavana. Suunnitelmissa oli lukea koko trilogia. Nyt ensimmäinen lukija on paininut kirjan kanssa pitkään, koska se on kuulemma älyttömän pitkäveteinen ja tapahtumaköyhä. Meidän kirjamaku menee usein yksiin, joten omakin motivaatio kirjan lukemiseen on laskenut. Monien muiden kirjojen kohdalla on käynyt sama juttu. Arvosteluja ei pitäne ottaa liian vakavasti.

Rina: Sinäpä kumma olet, jos ilman aurinkolaseja pärjäät. Minun on ihan pakko pitää laseja varsinkin kevään kirkkailla keleillä. Muuten joudun siristelemään pääni kipeäksi ja silmät vuotavat täyttä virtaa. Minulla on paljon aurinkolaseja. Ostan vain halpoja tai keskihintaisia, koska niitä menee kuitenkin aina rikki, hukkaan ja merenpohjaan. Eipä sitten sureta niin paljon. Tsemppiä paastoon!

Olen tehnyt pieniä yrityksiä kurkistaa oman kuplani ulkopuolelle. Englanninkielisille foorumeille osallistuminen on toki tällaista toimintaa ja se sujuu minulta hyvin. Nyt olen tirkistellyt Instagramia ja miettinyt pitäisikö minun rekisteröityä sinne nähdäkseni enemmän Instan sisältöä. Eräs tyyppi suositteli minulle oman Insta-profiilin tekoa ja instaamisen aloittamista. Enpä siitä tiedä. Yritän myös päästä perille, mitä ovat Whatsup ja Snapchat. Olen myös yrittänyt lukea joidenkin itseäni nuorempien blogeja ja katsoa tubettajien videoita vai ovatko ne vlogeja? Tänään innostuin katsomaan Henry Harjusolan ”SNAPCHAT Q&SLAY:ta” YouTubesta. Henry Harjusola on espoolainen nuori mies, joka ainakin kasvojen osalta näyttää aivan naiselta. Hän työskentelee parturi-kampaajana. Täytyy myöntää, etten ymmärtänyt hänen puheestaan kaikkea. Yritän vielä enemmän tutustua Harjusolan tuotoksiin ja myös löytää joitakin uusia hahmoja, joihin virtuaalisesti voin tutustua. Aikoinaan luin niinikään espoolaisen nuoren somalinaisen, Nimon, blogia Girl With Attitude. Nimo on myös tehnyt videoblogeja eli vlogeja joita löytynee Youtubesta. Nimo ei käsittääkseni enää päivitä blogiaan, mutta niitä vanhoja juttuja voi lukea. Tavallisempia some-julkkiksia ovat olleet Pupulandia-blogin Jenni Rotonen ja eri alustoilla (mm. YouTube) videoita julkaiseva Sonja ”Soikku” Hämäläinen, jolla on myös blogi nimeltään I can match you. Jos teillä on suositella minulle jotain muita noin 18-30 –vuotiaita julkisesti somea käyttäviä mielenkiintoisia tyyppejä, niin vihjatkaa.

En seuraa blogeja, mulle tuntuu suorastaan vieraalta olla kiinnostunut yksittäisten ihmisten elämän kuvauksesta. Yhden blogin luin kokonaisuudessaan, se kertoi muistisairaasta omaisesta, joka lopulta otti ja kuoli vuosien kommellusten jälkeen. Siinäkin kiinnosti itse asia, en siis muista, kuka oli blogin kirjoittanut.
En tiedä julkisuuden henkilöitä, kun en heitä seuraa. En tiedä, kuka on kenenkin kanssa naimisissa tai eronnut. Enemmän kiinnostaa asiat- syyt ja seuraukset. Nyt kiinnostaa, viekö päivän paasto kuinka paljon lihasta kintuistani. Mikä olisi ikääntyvälle paras tapa laihduttaa. Toisaalta maksimaalinen hapenottokyky riippuu massasta, joten kompensoiko hyödyt nuo haitat.
Kestävyysurheilusta löytyy kyllä valtava määrä tietoa, mutta lähinnä nuoria varten. Cooperin testin taulukkokin päättyy himpun verran yli viiskymppisiin. Tai siis ei kai 51-vuotiaalla voi olla samat esim. Erinomaisen kunnon kriteerit kuin seitsemänkymppisellä. Ikäsyrjintää😠!
En siis osaa auttaa blogi-asiassa.
Jännää tämä nälässä olo. En muista, milloin viimeksi olisin nähnyt nälkää. Pitkä aika siitä kuitenkin on.

Minulla on jäätelökausi 365 päivää vuodessa 😋 Sä puhut Rina itsestäsi jotenkin negatiiviseen sävyyn. Lukossa, Pupulandian tyyppi on teennäinen. En tykkää yhtään. Oletko kuullut Iinasta "MouMou", tai Annasta "Mungolife"? Mungolifen sateenkaaren (jos hän siellä vielä on) alta löytyy monia hyviä blogeja. Nyt en muista nimiä.

Aika herkut jätskit jätski-tastingissä! 😋

Söin tänään paketillisen Lidlin tuutteja. Siinä vaiheessa, kun pääsin kotiin, ne olivat melko sulia. Tänään oli tosi väsyttävä ja raskas päivä. Kaupoilla ei meinannut tassu taipua eteenpäin. Huomennakin on menoa. Sitten ei kai ole. Ehdin kyllä kehittämään jotain 😀 Väsynyt olo. On pitänyt monena päivänä laittaa herätyskello soittamaan. Jotenkin se saa voimat vähiin. Taidanpa kehitellä siis herätyskellottomia päiviä välillä.

Rina: Mäkin olen aiemmin lukenut vain kymmenkunta blogia ja mua on kiinnostanut nimenomaan aihe, ei kirjoittajan persoona tai mikään muu. Nyt mä kuitenkin ihan tarkoituksella ja tietoisella päätöksellä otin askeleen ennestään vieraalle maaperälle. Aikoinaan - yli kymmenen vuotta sitten - luin Jussi Halla-ahon Scripta-blogin kommenttilaatikkoa, koska halusin ymmärtää jotain maahanmuuttokritiikistä. Jussi Halla-aho oli silloin täysin tuntematon tyyppi. Myöhemmin luin jossain vaiheessa Hommafoorumia samasta syystä. Jossain vaiheessa katselin tuon Soikun vlogeja, koska halusin tietää, mikä on vlogi ja ihmettelin mistä asioista kymmenien tuhansien teinien fanittama suomalaistyttö oikein puhuu. Samasta syystä katselin Ninon vlogeja. Mun hyvä ystävä(mies) seuraa silkasta uteliaisuudesta feministien keskustelupalstaa. Mä en ole pidempään aikaan seurannut mitään keskustelua, blogia tai tubettajaa. Nyt ajattelin, että olis taas aika. Halusin nyt taas katsoa jotain itseäni nuorempien juttua.

Tuo Henry Harjusola kiinnostaa monestakin eri syystä. Katsoin tänään kaksi hänen meikkausvideotaan YouTubesta. En ole koskaan ennen katsonut yhtään kenenkään meikkausvideoita, eikä ole erityisen kiinnostunut meikkauksesta. Nuo videot olivat kuitenkin juuri niin mieltä avartavia kuin toivoin. Ensinnäkin hän meikkasi tosi ammattitaitoisen oloisesti tuotteita samalla esitellen. Hän osasi tehdä kaksi ihan erilaista meikkiä ja kaiken lisäksi hän on tosiaan mies. Hän esimerkiksi laittoi parran ja viiksien kohtiin erityistä peittävää väriä, koska ne alueet tummuvat päivän myötä parran kasvaessa. Kiinnostavaa oli myös nähdä hänet pestyillä kasvoilla ja sitten täydessä meikissä. Koko ajan mun päässä pyörii myös se, että ei siitä ole niin kauaakaan kuin Suomessa ihan yleisesti vältettiin kaikenlaista itseen kohdistuvaa huomiota ja esillä oloa. Ja nyt meillä on sitten tällaista. Ja tuossa Nimon (somali) tapauksessa minua kiinnosti mm. hänen kertomukset lapsuudestaan, kun hänen isänsä oli pakottanut hänet leikkimään suomalaislasten sijasta somalityttöjen kanssa. Kouluakin hänen piti vaihtaa tästä syystä. Teini-iässä hän kuitenkin luopui huivin käytöstä ja ainakin blogin kirjoittamisen aikaan hän seurusteli kantasuomalaisen Jonin kanssa. Eli ei muakaan nämä ihmiset ihmisinä niinkään kiinnosta, vaan olen kiinnostunut tästä maailmanmenosta ja itselleni vieraista ilmiöistä. Tuollaiset bloggaajat ja tubettajat muokkaavat maailmaa. On myös kiinnostavaa lukea niitä kommentteja. Esimerkiksi tälle Henrylle tulee paljon paljon ihailijapostia ja varmaan kuraakin. Aika paljon häneltä sellaiset varhaisteinityttöjen oloiset kommentoijat (osa tuli videolta) kysyivät meikkaamisesta ja he kaikki kehuivat Henryä kauniiksi.

En minäkään tunne julkkiksia tai heidän puolisoitaan tai perheitään. Enkä ole kiinnostunut.

Rina kirjoitti 14.3.2017 19:24
Cooperin testin taulukkokin päättyy himpun verran yli viiskymppisiin. Tai siis ei kai 51-vuotiaalla voi olla samat esim. Erinomaisen kunnon kriteerit kuin seitsemänkymppisellä. Ikäsyrjintää😠!

Mä ihmettelen, miten hitaasti meidän yhteiskunta päivittyy eliniän nousuun. Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten Veripalvelu nosti verenluovutuksen yläikärajaa. Tiedän myös, että ikäihmisten on ollut mm. vaikea saada matkavakuutuksia korkean ikänsä vuoksi. Muitakin ongelmia varmaan on ollut ja tulee olemaan. Hitaasti muuttuu maailmassa tällaiset asiat. Tuolla YouTubessa ja blogeissa sitten huomaa, miten nopeasti toiset asiat muuttuvat.

Jep, Pompula, negatiivit kannattaa säilyttää, jos haluaa tarkastella vanhoja kuvia. Kun pitää matalaa profiilia, voi joskus ylittää ja yllättää itsensä.
Vieraalle maaperälle on hyvä mennä silloin tällöin. Ainakin, kun asia kiinnostaa. Ilman kiinnostustakin. Sellaistakin on sattunut, että elämä on lähtenyt ihan uusille urille vierailusta johtuen. Tuntuu, että meikänkin pitäisi kokeilla jotakin uutta. Voisin pitää vlogia, jossa vanharouva pyllistää trikoissaan🙄? Sitä ennen pitää kyllä pitää muutama paastopäivä 😋.
Tarttee tästä mennä. Liityin muuten kiloklubiin, siis maksutta vertaispuolelle. Kaikista mökkeilyistä, töistä ja perheestä siellä puhutaan, ja ehkä pikkuriikkisen itse asiasta. Mahdun (huom. sana "mahtua") sinne siis hyvin?
Voikaa taas, ma meen.