Tänää oli jotenki aamusta apea fiilis.

Mut nyt fiilis on iha ok.
Yksilövalmentaja kävi tänää aamupäivästä Pesulalla ja oli iha hyvä palaveri ja melko pitkäkin, noin 35 min.

Lisäksi sain tänää käytyä varaamassa ajan fysioterapeutille 🙂

Lisäksi tuon jälkeen olisin halunnut käydä kasvotusten ilmoittamassa yksilövalmentajalle että sain fysioterapeutille ajan varattua, mut toimistotilat on lukkojen ja summerin takana, joten ei sitä kehtaa summeria painaa ku ei oo eriksee sovittu mitää tapaamista.

Niinpä laitoin tuon asian sitten viestillä, saa nähä vastaako mitään viestiin.

Mut joo..tänää onkin illasta tunti, saas nähä millanen tunti on tänää ja meneekö sitä samalla hepalla kuin meni maanantaina vaiko jollain muulla..

Delffi, Onko lastenvaatepuolelta ostetut farkut muuten edullisempia kuin aikuisten s-koot? Löysitkös farkut?
Mulla on päivä 1 B12 vitamiiniboostiostoksen jälkeen. Eilen illalla koin olevani pirteämpi kuin pitkään aikaan, kävin iltalenkilläkin. Sitten selasin B12 vaikutuksia toivorikkaana. Nukuin kuitenkin huonosti ja hyvä mieliala oli pyyhkiytynyt aamuun mennessä. Nyt on sama vanha harmaa ja uupunut olo. Tammikuussa voin huonommin kuin joulukuussa. Tavaranvähennyskampanja ehkä piti pirteyttä yllä. Viikon sairasjakson jälkeen ei mieliala ole hirveästi kohentunut. Säiden harmaus myös vaikuttanee asiaan.
Soitin terveyskeskuksen e-reseptin uusintaan, kun eivät apteekista uusineet. Ystävällinen sairaanhoitaja kertoi, että voisin pyytää uusintaa myös netissä. Itse olisin ehkä toivonut, että hän olisi kysynyt vointiani 😋 ja että olisiko esim. Lääkärin konsultaatio tässä vaiheessa aiheellista, kun edellisestä lääkärireissusta on jo 7 vuotta.

Delffi kirjoitti 2.2.2017 14:52
Lisäksi sain tänää käytyä varaamassa ajan fysioterapeutille 🙂

Ihanaa, Delffi ihanaa!!!!! 🙂🌻🙂🌻🙂👍🙂🎂
Aivan mahtava juttu, että sait ajan varattua!!!! Paljon onnea uskaltamisesta!
Mikä sai sinut uskaltamaan? Miten varasit ajan?

Rina: Minulle tuli ihan fyysinen pahan mielen humahdus, kun luin ettet ole seitsemään vuoteen käynyt lääkärissä, eikä lääkärikäynnin tarpeellisuutta nytkään kysytty 😞. En oikein osaa mitään lohduttavaa tuohon sanoa. Ymmärrän hyvin, ettei mielesi ollut puhelun jälkeen korkealla. Mitä sitten taas mielialaasi muuten tulee, niin parempaan päin ollaan menossa, kun kohta on jo siementen istutusaika ja aurinkoiset ajat edessä. Minusta tuo sinun B12-kokeilu on järkevä juttu. Toivottavasti jaksat raportoida siitä meille, sillä minuakin oikeastaan kiinnostaisi ehkä jopa kokeilla sitä. Syön kyllä monivitamiinitabletin ja D-vitamiinitabletin joka päivä. Monivitamiinissa saattaa olla B12 mukana, joskaan ei tietenkään nenäsuihkeena. Jos sinua kiinnostaa, niin ryhdy taas kaveriksi tavaranvähentämiseen, vaikka meillä onkin niin eri tahti siinä hommassa. Vein muuten tänään kaksi pussillista kirjoja kierrätykseen. Lisäksi vein sekajätteitä (joissa poistettuja tavaroita), lasia ja metallia. Viiteen eri osoitteeseen on nytkin kirjoja pussitettuna ja lehtikasa kuudenteen. Tahtini on hidas, mutta yritän olla sitäkin sitkeämpi 😉. Olen myös ajatellut, että haluaisin sisustaa seiniäni valokuvilla. Niinpä olen joutohetkinäni alkanut pohtia sopivia kuvia ja sopivia kehyksiä. Se on piristänyt minua hieman viime aikoina. Olen myös hieman päässyt noihin kansioihini käsiksi ja tiedostan, että edessä on todellinen kansiorumba karsimisen merkeissä. Siihen työhön valmistautuessa ajattelen sitä (vääräksi osoittautunutta) mielikuvaa sinusta oloasu päällä kansioita tehotyöstämässä. Jos mielesi onkin siis harmaa ja apea, niin ainakin minulle olet kansiosiivoamisen suuri esikuva 😳.

Pompula: Sinua odotellaan takaisin tänne! Mitä mahdatkaan olla puuhannut näinä viikkoina ja miten ole pärjännyt kipujesi kanssa. Kukkia sinullekin 🌻🙂🌻!!

😋Lukossa, ajatus keväästä ja kasveista piristi heti! 🙂🌻Kyllä se tästä, kun kesää kohden mennään, matkakin on tiedossa pääsiäisen aikaan. Taas heitin B12 suihketta naamaan, se on suusuihke, mikä on miellyttävämpää kuin nenään ruikittavat. Järkevä ihminen olisi käynyt mittauttamassa tasot, ennen kuin koekaniiniksi ryhtyy, mutta järkevyys suhteessa lääkäreihin ei ole mun vahvimpia puoliani. Taidan olla vähän pettynyt systeemiin😋, vaikka kaipa he parhaansa yrittävät.
Vaatepuolella mulla on vielä raivattavaa. Sitten tietysti raivausta voisi jatkaa mamman huusholliin 🙄, joka on tavarapesä ja arvokkaiden/joutilaiden tavaroiden kaatopaikka. Mamma levittelee tavaroita pitkin ison talonsa käyttämättömiä huoneita ja huokailee, josko toimittaisin rojut jonnekin. Joukossa on kyllä antiikkia, jonka arvosta en ymmärrä paljoakaan. Kaupungilla on kirppis, jonka toiminta perustuu 50/50 systeemiin, jos vien tavaroita sinne, niin he hinnoittelevat ja myyvät. Saisin puolet tulosta (tai mamma siis saisi). Onkohan moinen kannattava kauppa?
Eilen sorruin menemään kirppikselle😠, kun surkean mielialan vuoksi piti vain lähteä jonnekin. Sorruin ostamaan kaksi lautasta, uskomatonta. Eipä tuo hamstraus mitenkään parantanut mielialaa, päinvastoin.
Kiva, kun Delffi pääsee fysioterapeutille🙂. Ja rohkenit varata ajan🙂. On siitä selän kannalta hyötyä, mutta mukavaa on myös se, että saa olla hierottavana. Siitä nauttii keho että mieli.
Pompulan poissaolo mietityttää. Toivon, että voit hyvin ja paksusti😉🙂🌻. Ei haittaa(....), vaikka kirjoittaisit muutaman sanan☺️❤️.

Piti vielä sanoman, että valokuvat seinillä on hieno juttu. Itse haaveilen omista luontovalokuvista tehdyistä canvas tauluista. Canvastaulussa kuva pääsee oikeuksiin, kun paperi ei kiillä niin kuin valokuvissa. Taulun pitäisi olla myös iso😐, jotta katsoja voisi kokea luontoelämyksen omassa olkkarissaan. Tekeeköhän valokuvausliikkeet näitä canvastauluja ja mihin hintaan?

Sain eilen hoitotaholta sellaista palautetta, että tavaranvähennykseni ja siivoukseni etenevät liian hitaasti 😞. Pyrin kuulemma täydellisyyteen. Tuli myös sellainen tunne, että kyseinen projekti ei edes ole järjellistä tekemistä. Kuulemma muidenkin kodit ovat täynnä tavaraa ja sekaisia.

Kritiikki pitänee paikkaansa ainakin tuon hitaan tahdin osalta, mutta en tiedä, miten voisin tahtia nopeuttaa. Siis minusta tuntuu, etten yksinkertaisesti pysty nopeampaan tahtiin. Sitä paitsi erityisesti viime viikkoina tuloksia on vihdoin alkanut näkyä oikein kunnolla, kun olen päässyt eroon muutamista isommista asioista ja kodista on virrannut ulospäin tosi monia kasseja ja laatikoita. Toissapäivänä juuri suunnittelin, että kohta on ns. kirpparikasassakin taas niin paljon tavaraa, että voisin tilata Kierrätyskeskuksesta noutopalvelun.

Tuli harmillinen olo, kun itse olin juuri alkanut olemaan tyytyväinen urakkaani ja sitten se toiselta taholta ikäänkuin lytättiin. Eikö projekti ole järkevä, jos se tuottaa minulle mielihyvää? Mikä olisi järkevämpää tekemistä? Muutenkin keskustelun jälkeen oli aika lailla sellainen tunne, että en enää taida puhuakaan siellä avoimesti asioistani, vaan taidan pyrkiä pysyttelemään heidän kanssaan jollain kapealla ja itse suunnittelemallani alueella. Olen kyllä ihmetellytkin, miten minä en tunnu siellä ihmisiä juuri kiinnostavan. Tuntuu siltä, että minussa heitä kiinnostaa vain muutama tarkkarajainen asia. Lisäksi tulee aivan hirveä olo, kun joudun olemaan työterveyshuollon ja psykiatrian polin välissä. Tuntuu kuin ne kaksi tahoa pyrkisivät ihan eri tavoitteisiin. Koko ajan saan informaatiota, joka sitten heti perään kumotaan toisten toimesta. Olen tähän asti jaksanut olla aika jaksavainen ja positiivinen, mutta eilen illalla olin ihan maani myynyt.

Siivosin 😉 tässä kotonani ja mietin eilen saamaani siivoamiskritiikkiä. Muistin yhtäkkiä, että ystävätkin aikoinaan ihmettelivät miksi siivoan niin paljon. Kun silloin selitin heille tilannetta vähän tarkemmin, niin tajusimme yhdessä, että minä käytän vähän kaikenlaisista kotipuuhista nimeä 'siivoaminen'.

Päivän aikana saatan vaikka tuulettaa petivaatteet aamupalan aikana (=siivous), lukea lehtiä (jotka laitan lukemisen jälkeen jätepaperiin = siivous), tehdä ruokaa (tyhjennän jääkaappia/pakastinta = siivous), kastella kukkia, pestä pyykkiä tai tiskiä samalla kun osallistun nettikeskusteluihin tai teen käsitöitä, maksaa laskuja (heittää ne maksamisen jälkeen pois = siivous), pyyhkiä pölyt samalla kun kuuntelen A-studiota, käydä kaupassa (tyhjien pullojen vienti = siivous, jääkaapin järjestely kotiin tullessa = siivous), poistaa tietokoneelta turhia tiedostoja tai järjestää tiedostokansioita (=siivous) jne. Kaikesta tällaisesta touhuamisesta käytän sanaa siivous. Mitä sitä nyt tarkemmin päivän puuhiaan muille selittämään 😀. Nyt kyllä mietin, pitäisikö minun alkaa käyttää tuollaisesta tekemisestä vaikka sanaa 'kotipuuhailu' 🙄...

Rina, on ne farkut ehkä vähän halvemmat lastenpuolella, kuin aikuisten. Vähän se riippuu myös merkistä.

Paria farkkuja kokeilin kun kävin Tokmannilla ja toiset farkut olis ollut todella mukavat jalassa, rennon oloiset ja lahkeetkin melko sopivan pituset (koko 158cm), mutta vyötäröstä ne oli ihan liian isot.
Sitten taas toiset mitä kokeilin, niin ne oli vähän siinä ja siinä. Ne oli hieman tiukemmat jalassa ja istui vyötäröstä paremmin, mut lahkeet oli aivan liian pitkät :/

Molemmat farkut mitä kokeilin, niin oli itseasiassa poikien farkkuja (tyttöjen farkut tuppaa oleen aina pillifarkkuja).

Vielä olis ollut Tokmannilla yhet farkut, mutten niiä vielä jaksanut kokeilla. Lisäksi aattelin Prismassa käydä tänään katomassa, että löytyiskö sieltä minkälaisia farkkuja. Luultavasti poikien puolelta saattaa löytyä, jos löytyy.

Mut kaitpa se on sama ostaako tyttöjen vaiko poikien farkut, jos ne vaan on sopivat ja mukavat päällä.

Mutta siis tosiaan, vielä en farkuja ostanut, ku ei oikein löytynyt semmosia mitkä ois istunut kunnolla vyötäröstä ja jotka olis vielä mukavat jalassa.

Lukossa, eilen kun oli ns. palaveri yksilövalmentajan kanssa. Niin yksilövalmentaja toivoi että saisin käytyä kysymässä fysioterapeutille aikaa ennen verkostokokousta (joka on noin 2 viikon päästä). Niimpä sit vaan päivän päätteeksi mietin, ett käviskö nyt kysymässä ja niimpä sit kävelin hissukseen keskustaan pienessä lumipyryssä.

Lopulta sit kun olin ko. paikan kohdalla mistä kävin ajan varamaassa, niin kasasin rohkeutta siinä ulkopuolella ja sain sit mentyä sisälle kysymään aikaa.
Hetki piti aulassa odotella, kun siinä ei ollut ketään paikalla.. Mutta tulihan siihen sit lopulta (kilautin vähän ovessa olevaa kelloa).

Eli paikan päällä käymällä varasin ajan ja ehkä se yksilövalmentajan kans juttelu sai vähän semmoista rohkeutta, että jospa sitä nyt kävis kysymäsä ja niin sitten kävin.
Eikä se sitten lopulta vaikeaa ollutkaan, kun uskalsi vaan mennä sisälle ja kysyä asiasta.

Vähän kyllä se tiistai nyt jännittää..

-----------

Mutta joo, tänään olin taas Pesulalla ja koko päivä pussitin yhden firman tuotteita (matkamuistoja).

Lisäksi näin myös yksilövalmentajan Pesulalla, ja ruokatunnin lopulla kysäsin viestistä, ku eilen hälle laitoin viestiä. Ja oli saanut ja sanoi jotain hyvä homma tai jotain vastaavaa, en muista tarkalleen..
Koska yks henkilö tuli keskeyttään sen juttutuokion, joten se vähän jäi ärsyttämään..

Mutta onneksi nyt kun kävin tuos kahen aikaan nuoremman koiran kans lenkillä, niin näin yksilövalmentajan Pesulan pihalla ja ehdin käydä pikaisesti juttelemassa siitä fyssari ajasta ja että se vähän jännittää, ja sain myös toivotettua hyvät viikonloput.
Joten nyt on ihan hyvä fiilis kyllä, kun sai pikaisesti käytyä jututtamassa yksilövalmentajaa 🙂

2. päivän B12 tunnelmat. Tänään on ollut parempi pv. Nukuin kyllä kohtuullisesti, mikä vaikuttaa asiaan. Kohtuullinen nukkuminen tarkoittaa 4-5 krt heräämistä yössä, kuitenkin nopeasti uudelleen nukahtaen.
Kävin salilla, pesetin autoni, siinä päivän saldo. Pirteydestä kertoo se, että oma-aloitteisesti juttelin kolmelle uudelle, mulle vieraalle salikävijälle. Se työkkärikin tuli mieleen niin kuin pirteinä päivinä yleensä.
Nyt menen laittamaan väriä tukkaan, tulee vähän pastellia😋. Ei siis pastilli Sisua, vaikka vähän sitäkin🙂🌻.

Lukossa, mies joskus arvosteli mun tekemisiä "järjettömiksi", mutta sittemmin muuttanut mieltään. Se, mikä tuottaa mielihyvää ja merkityksellisyyttä ihmiselämään ei ole järjetöntä. Laajassa mittakaavassa kaikki on yhtä järjetöntä tai järjellistä. Esim. Miksi ihmeessä ihmiset touhuavat olemattoman parissa, kun jonakin kauniina päivänä aurinko räjähtää. Tai mitä hyödyttää elää, kun kumminkin lopulta joutuu kuoppaan.
Siispä..jos nautit järjestyksen hakemisesta, sisustamisesta, ratsastuksesta, neulomisesta jne. niin älä hyvä ihminen jätä iloa väliin. Jotenkin se elämä on kulutettava ja mieluiten niiden asioiden parissa, jotka tuottavat mielihyvää. jos hoitotiimiäsi ei samat asiat kiinnosta, ei se tee järjettömäksi sinun touhujasi. Eri asia, jos täydellisyyden tavoittelu alkaa ahdistaa- sitten kannattaa miettiä, miten voisi ottaa urakat vähän rennommin.🙂🌻

Tulipa täs mieleen, ett eilen kun oli Pesulalla ruokatunti, niin jotenkin siellä Pesulan keittiössä/ruokalassa alkoi vähän ahdistaan..tai jotenkin tuntui oudolta.

Kun en eka oikein tiennyt, ett mihin sitä istuutuis syömään ja sit ku lopulta päätin istua yhden pöydän ääreen, jossa ei ollut ketään..
Niin tietysti sitten hetken päästä siihen tulee kaks tyyppiä, toinen istuu toiseen päähän pöytää ja toinen tuli viereen..
Ja nämä ko. henkilöt ei ollut Pesulalla hommissa vaan ne oli joitain ryhmäläisiä.

Mut tosiaan mietin vaan itekseen, ett "tääl on kyl nyt liikaa porukkaa syömässä.."

En tiiä pitäiskö tuosta asiasta mainita yksilövalmentajalle, vaikka toisaalta yksilövalmentaja kyllä tietää etten tykkää oiken olla ryhmässä..

Mut ainakin seuraavalla tapaamsella pitää yrittää muistaa kysyä, ett miten verkostokokouksen jälkeen, ett vaihtuuko yksilövalmentaja sit sen verkostokokouksen jälkeen..

-------

Mutta joo.. vois lähteä käymään koirien kans lenkillä, kun näyttäis olevan iha hyvä keli ulkona. Pilvistä kyllä, mut lauhaa.

Delffi: Olitpa kirjoittanut ihanan pitkän viestin 🙂🌻! Minäkin muuten usein niin sanotusti kerään rohkeutta oven ulkopuolella, kun olen menossa johonkin jännään paikkaan. Ja kävelymatkan aikana saatan miettiä, mitä sanon. Eli käyttämäsi keinot ovat ihan tavallisia varmaan meille useimmille. Viestisi perusteella vaikuttaa siltä, että yksilövalmennus tukee sinua tosi paljon. Toivottavasti valmennuksen teho jatkuu yhtä hyvänä, vaikka yksilövalmentaja vaihtuukin. Oikeastaanhan voisit ottaa yksilövalmentajan vaihtumisen haasteena ja yrittää omalta osaltasi hyötyä uuden valmentajan valmennuksesta yhtä paljon kuin tämän nykyisenkin. Vähän niinkuin ratsastuksenopettajatkin ovat erilaisia, mutta kaikkien opetuksessa voi kehittyä, jos haluaa. Kannustavatko muuten vanhempasi sinua sellaisissa asioissa kuten esimerkiksi fysioterapeutin ajan varaaminen? Vai kerrotko heille edes tällaisista ongelmista? On tosi hyvä, että pääset nyt sitten sinne fyssarin vastaanotolle. Luin juuri Ylen nettisivuilta, että huomattavan monet saavat fysioterapeutin hoidosta enemmän apua selkävaivoihinsa kuin lääkärin vastaanotolta. Toivon, että sinunkin selkävaivasi saadaan kuriin. Toivottavasti myös löydät ne etsimäsi hyvät farkut! Oli myös kiva kuulla, että teillä siellä Pesulassa on erilaisia työtehtäviä. Mielessäni kuvittelin sinut pussittamaan matkamuistoja 🙂

Rina: Kiitos kannustuksesta tavaran vähentämistä kohtaan. Siis kiitos tosi paljon! Sanasi olivat minulle merkitykselliset. Niinhän se on, että hoitotaho heijastaa omia asenteitaan potilaisiinsa. Esimerkiksi kun olen puhunut joistain luopumisista sairaanhoitajalleni, niin hän on puhunut vähän siihen malliin, että eikö minun kannattaisi kuitenkin säästää se tavara. En ole sen jälkeen hänelle paljon uskaltanut puhua tavaran vähentämisestäni. Me ollaan kaikki erilaisia. Minä vaan vahvasti koen, että tavarasta eroon pääseminen on asia, jota minun täytyy joka tapauksessa tehdä kannustettiinpa minua siihen tai ei. Sinä totesit tosi tärkeän pointin eli jos tekemisestä saa mielihyvää, niin se on järkevää ja jos tekeminen ahdistaa vaikkapa täydellisyyden tavoittelun vuoksi, niin se ei ole järkevää. Oli mukava kuulla, että sinulla oli eilen aktiivinen päivä ja että nukuitkin aika hyvin. Mahtavaa, että jaksat vuodesta toiseen käydä kuntosalilla ja lenkkeillä, vaikka ei aina huvittaisikaan lähteä. Minä muuten tykkään olla autopesussa 🙂.

Taidan tänäänkin hieman urakoida tavarasirkukseni eteen. Ihanaa tehdä hommia nyt, kun edistymistä on jo näkyvissä.

Pompula: Viikonlopputerveisiä Sinulle 🙂🌻!

Elossa ollaan. Olen vaan niin vihainen, että en voi kirjoittaa tänne mitään.

Pompula kirjoitti 5.2.2017 1:25

Elossa ollaan. Olen vaan niin vihainen, että en voi kirjoittaa tänne mitään.

Pompula kirjoitti meille!!!! Pompula on elossa!!!! 🙂🙂🌻🙂👍☺️🙂🎂
Tiesin missä olit ja miksi, koska mulle kävi sama juttu. Olen kuitenkin niin lyhytvihainen, että taisin selvitä vähemmällä. Mahtavaa, että olet taas täällä 🌻🙂🌻!! Onko sinulle tapahtunut tällä välin jotain mainittavaa? Toivottavasti ihmisiä tainnuttanut flunssa on kiertänyt sinut kaukaa. Sinun kirjoituksia on ollut ikävä.

Lukossa kirjoitti 5.2.2017 17:3

Pompula kirjoitti 5.2.2017 1:25

Elossa ollaan. Olen vaan niin vihainen, että en voi kirjoittaa tänne mitään.

Pompula kirjoitti meille!!!! Pompula on elossa!!!! 🙂🙂🌻🙂👍☺️🙂🎂
Tiesin missä olit ja miksi, koska mulle kävi sama juttu. Olen kuitenkin niin lyhytvihainen, että taisin selvitä vähemmällä. Mahtavaa, että olet taas täällä 🌻🙂🌻!! Onko sinulle tapahtunut tällä välin jotain mainittavaa? Toivottavasti ihmisiä tainnuttanut flunssa on kiertänyt sinut kaukaa. Sinun kirjoituksia on ollut ikävä.

Voi ei, Lukossa! 😎 Mulla käy useasti niin, että en unohda koskaan. Tai no, ei nyt useasti, mutta kuitenkin.

Olen siivonnut, saanut (paljon) tavaraa pois ja eilen sitten tulin hirmu lastin kanssa kotiin. Tässä välissä ehdin ajatella sitä sinun sanomaasi, että miten vaivalloista on saada ylimääräinen tavara pois. Sitten tuli ostovimma 😑❓ 😳 Mutta asiat etenee. Suunnitelmia on. Tänään piti olla lepopäivä, mutta täällä netissä mä seikkailen. Vie muuten tämäkin paljon voimia, joita ei niin kauheasti ole.

Flunssaa ei ole, mutta jotain terveydellisiä ongelmia, joita näyttää olevan muillakin. Lääkäriinkään en ole saanut itseäni käymään. Toisarvoista...