Yleistä turinaa, mitä kuuluu tänään?

Yleistä turinaa, mitä kuuluu tänään?

Käyttäjä Lukossa aloittanut aikaan 14.02.2016 klo 23:02 kohteessa Aikuisen elämää
Käyttäjä Lukossa kirjoittanut 14.02.2016 klo 23:02

Hei kaikille!

Kirjoitinkin jo johonkin viestiin, että viihdyin vuosia sitten täällä Tukinetissä ja nyt koin tarpeelliseksi tulla takaisin. Keskustelut ovat nykyään täällä erilaisia. Minua ilahdutti huomata, kuinka paljon täällä on kirjoittajia, mutta samalla ahdisti huomata kuinka paljon ja vaikeita ongelmia monilla on. Yritän kommentoida aina silloin tällöin teidän omiin ketjuihinne, mutta minun on tunnustettava etten voi lukea niitä kauheasti, etten itse ahdistuisi lisää.

Ajattelin, että onnistuisikohan avata tällainen uusi ketju, johon kaikki saavat kirjoittaa vaikka kuulumisiaan. Saa kirjoittaa, vaikka olisi paha olo, mutta olisi mukava lukea positiivisistakin asioista.

Toivon kaikille hyvää, tai edes siedettävää, tätä päivää! 🙂🌻

Käyttäjä Lukossa kirjoittanut 17.01.2017 klo 11:30

Kaupassa pitäisi käydä. Siivota pitäisi. Töitä pitäisi tehdä. Vakuutusyhtiöön pitäisi soittaa kuten myös sähköyhtiöön. Laskuja pitäisi maksaa. Kahvi on loppu, ruoka on vähissä, kevytkolaa on enää tippa. Hermo on mennyt.

Käyttäjä Rina kirjoittanut 17.01.2017 klo 11:56

Ei kun kipaiset kaupassa kahvin haussa, Lukossa😉.
On selvää, että meillä on ajatuksia muista kirjoittajista, sillehän ei mitään voi, että jatkuvasti muodostamme mielikuvia toisistamme, ja jokainen toimii palstalla persoonansa mukaisesti. Siitähän sitten helposti syntyy niitä yhteentörmäyksiä😉. Se, että arvostat saamaasi kritiikkiä, ei ole huono juttu, mutta suorasanaisuus ei välttämättä johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen varsinkin kun tukinetin kirjoittajat ja lukijat kärsivät erilaisista ongelmista. En jaksa uskoa, että Delffi ilahtuu kuvailusta, jonka mukaan hän on lapsekas, vaan määritelmä voi vain masentaa lisää. Useimmilla meistä on itsetunto ongelmia, siksi on erityisen oleellista, että kirjoituksemme ei loukkaa toisia. Jokaisen kynnys loukkaantua on toki erilainen, ja Pompulan kanssa olen samaa mieltä siitä, että vain Delffi itse voi määritellä, mikä häntä milloinkin loukkaa tai masentaa. Tai milloin hän tuntee, jos tuntee olonsa kiusatuksi/kiusaantuneeksi. Maanvaiva kuitenkin loukkaantui omasta puolestaan, ja sen voin ymmärtää, sillä joskus jotkut kirjoitukset sattuvat henkilökohtaisesti, vaikka niitä ei olisikaan kyseiselle henkilölle tarkoitettu. Tunnereaktio kumpuaa automaattisesti, ja voi olla vaikea ymmärtää, mistä moinen hälinä.
En tiedä, osasinko selittää asian. Toivon, että kaikki tukinetin kirjoittajat ovat samalla puolella. Joskus se tosin vaatii melko lailla itsehillintää ja ponnisteluja😉. Kaikki voivat osallistua talkoisiin kykyjensä mukaan. Tahto ja kyky tosin käyvät käsikkäin, eikä keneltäkään voi vaatia enempään kuin pystyy. Eikä kenenkään tarvitse muuksi muuttua tai arvojaan muutella. Riittää, kun hetkeksi yrittää asettua toisen saappaisiin, ja miettiä, miltä hänestä sanani tuntuu.

Käyttäjä Lukossa kirjoittanut 17.01.2017 klo 12:17

maanvaiva kirjoitti 17.1.2017 11:13

Siis ADHD on sellainen hyväksyttävä diagnoosi millä saa töksäytellä???
Mutta autistisuus sitä ei ole.

En ole antanut itselleni enkä kenellekään muullekaan lupaa töksäytellä. Olen omasta mielestäni lähinnä pyrkinyt ehdottamaan selityksiä sille, mistä töksäyttelyt voisivat johtua.

Käyttäjä Rina kirjoittanut 17.01.2017 klo 15:49

Mulla on tähän väliin tarina ukostani ja minusta. Mehän ollaan kotoisin ihan eri universumeista, mikä on aiheuttanut monen monta riitaa😉. Siinä olisi voinut jo eropaperit lennellä puolin ja toisin, mutta hyvä, ettei niin tapahtunut.
Yhteentörmäykset ovat usein johtuneet juuri toisen ihmisen erilaisesta tulkinnasta. Esim. Jos olen tokaissut, että unohtuipa rännit syksyllä puhdistaa, niin miehen tulkinta ja ärähdys voi olla sellainen, että arvostelen häntä, kun hän ei ole ehtinyt tai muistanut niitä puhdistaa. Itse taas tunnen tulleeksi väärinymmärretyksi, (kun sitähän en tarkoittanut) ja sekös kismittää😋. Onko jompi kumpi jotenkin enemmän oikeassa? Ei varmastikaan, koska oikeudenmukaisuuden tunne on suhteellista ja kokijasta riippuvaa.
Se, että koen tulleeksi väärinymmärretyksi, ei kuitenkaan oikeuta mitätöimään toisen tunnetta (miehen loukkaantumista). Toisen erilaisuuden havaitseminen on helppoa, mutta arvostaminen vaikeampaa. Kun toinen saa arvostusta kokemalleen tunteelle, niin riitakin kuihtuu. Sanonkin silloin, että anteeksi, että loukkasin, mutta tarkoitukseni ei todellakaan ollut loukata häntä, vaan harmitella ränniasiaa. Ja olisinhan ne itsekin voinut puhdistaa, jos olisin muistanut.
No nyt kyllä joku tuumii, että esitänpäs minä jaloa😋. Katin kontit, ma mikään jalo ole. Vanha ja väsynyt vain. Riitelykiintiö on täynnä ja pääsen rutkasti helpommalla, kun tulen toista vastaan.
Arvostusta me kaikki kaipaamme.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 17.01.2017 klo 19:07

Aiemmissa viesteissä on puhuttu useinkin narsismista.

Narsistien ominaisuuksia
http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html

Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
Ei katumusta virheiden tai väärintekojen jälkeen.
Epäluotettava, kykenemätön sitoutumaan.
Ei piittaa tekojensa seurauksista.
Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa.
Omatunto vajavainen tai olematon.
Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
Hyvä julkisivu (yksi tai useampia) jolla tehdä vaikutus ja saada valta.
Huono stressinsietokyky. Herkkä suuttumaan ja raivoamaan.
Oikeutettu manipuloimaan ihmisiä täyttääkseen tarpeensa.
Järkiperäistää helposti. Elää järjellä. Vääntää keskustelun omaksi edukseen toisen kustannuksella. Jos joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
Piintynyt valehtelu.
Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä.
Ei todellisia arvoja. Opportunisti. Arvot vaihtuvat tilanteen mukaan.
Antaa itsestään usein empaattisen ja ymmärtäväisen vaikutelman jotta voisi manipuloida muita.
Vihaisia ja ailahtelevia tunnetiloja.
Käyttää seksiä kontrolloimiseen.
Ei jaa omia ajatuksiaan, motiivejaan eikä tunteitaan.
Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana.
Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa.
Salainen elämä. Piilottaa rahansa, ystävänsä ja aktiviteettinsa.
Pitää muiden ärsyttämisestä. Pitää kaaoksen ja hajaannuksen luomisesta ilman syytä.
Ailahtelevat tunteet - muuttuu hetkessä mukavasta vihaiseksi ilman merkittävää syytä.
Epäonnistuu usein taloudellisten asioiden hoitamisessa.
Ilmaisee harvoin arvostusta.
Suureellinen. Vakuuttunut siitä että hän tietää enemmän kuin muut ja tekee kaiken oikein.
Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa.
Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on näyttelemistä tai turhautumista mutta ei surua.
Rikkoo ihmisten sydämet tehdäkseen heistä hänessä riippuvia.
Tarvitsee uhkauksia tai painostusta saadakseen muut pysymään lähellään.
Sabotoi kumppania. Haluaa tämän olevan onnellinen vain itsensä kautta. Ei salli kumppanille ulkopuolisia tuttavia eikä kiinnostuksen kohteita.
Hyvin ristiriitainen.
Vakuuttava. Täytyy vakuuttaa muut tulemaan hänen puolelleen.
Kätkee todellisen itsensä. Aina "päällä".
Ystävällinen vain jos saa sinulta sen mitä hän tahtoo.
Hänen on oltava oikeassa, voitettava ja näytettävä hyvältä.
Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy.
Ei puhu avoimesti. Salaiset motiivit.
Kontrolloi muiden rahoja mutta käyttää itse vapaasti.
Jatkuva "Olen OK ja voin hyvin, eikä minun tarvitse kuunnella sinun näkökantojasi tai ajatuksiasi".
Kokee olevansa aina väärinymmärretty.
Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
Ei kuuntele koska ei välitä.
Hänen tunteistaan puhutaan mutta ei kumppanin.
Ei ole kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta.
Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä.

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 17.01.2017 klo 23:22

Lukossa kirjoitti 16.1.2017 12:10

Löysin eräästä blogista ajatuksen, jota olen joskus kauan sitten itsekin miettinyt mutta sittemmin unohtanut: Säilytettäviä papereita voisi vähentää skannaamalla niitä sähköiseen muotoon. Täytyypä harkita!

Ei kannata. Ne välttämättömät mitkä pitää säilyttää, niitä on todella vähän. Ja ne säilyy melkein parhaiten paperisena. Kaiken muun voi silputa. Muistitikut ja muut tallennusvälineet on paljon haavoittuvaisempia.

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 17.01.2017 klo 23:30

Rina kirjoitti 16.1.2017 11:17

Minäkin olen tosi hartaasti miettinyt, olenko joku piilonarsisti, siksi viittaus susiin lammasten vaatteissa sai minut taas kerran pohdiskelemaan, mitkä kirjoittamiseni vaikuttimet ovat. Ovatko ne itsekkäät? Totta maar? Mikä on saavutettu hyöty? Että minusta pidettäisiin? Minusta yleisesti pidetään elävässä elämässäkin. Mutta jos se on vain huijausta? Että olenkin kaamea, synkkä ja ilkeä ihminen, jota oikeasti kukaan ei voisi sietää tai rakastaa? Eihän äitinikään rakastanut minua. Minussa täytyy olla mahdottomasti vikoja.
Meikällä, jolla on kiisselimäiset rajat, ei todellakaan ole täyttä käsitystä eheästä minuudesta, koska sitä ei yksinkertaisesti ole.

Tässä oli sitä Rinamaista pohdintaa mikä tuntui tutulta ja hymyilytti. Rina, joka tuntee, että kaikki on hänen syytään ja mielummin pyytää anteeksi, vaikka ei olisi edes mitään anteeksi pyydettävää 😉

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 17.01.2017 klo 23:43

Lukossa kirjoitti 16.1.2017 12:3

Rina kirjoitti 16.1.2017 11:17
Joskus kirjoittelin pitkän ajan narsistien uhrien tuen palstalla. Sen koin todelliseksi taiteiluksi. Ihmiset, joita ilmiselvästi oli satutettu, olivat jatkuvasti tuntosarvet pystyssä. Se johti vähän siihenkin, että he alkoivat epäillä narsismia esim. ystävissään ja uusissa seurustelukumppaneissa. Jos joku vinkkasi, että joskus voi olla syytä katsoa hiukan itsekin peiliin ja tutkiskella omia pimeitä puoliaan, tai ainakin huomata, että useimmissa ihmisissä on jossain määrin narsismia, niin siitähän se riemu repesi.

Mäkin kirjoittelin sinne jossain vaiheessa ja mulla on samanlaisia kokemuksia ko. paikasta. Myönnän kyllä itsekin ns. nähneeni narsismia joka paikassa ja olleeni kyvytön näkemään sitä itsessäni. Sittemmin kyllä näin ainakin sitä ns. käänteisnarsismia itsessänikin. Koin että siellä palstalla ei tietyn rajan jälkeen enää voinut pidemmälle toipua. Oli poistuttava. Toisaalta mietin, pääsinkö siitä pisteestä eteenpäin muillakaan avuilla. Vai juutuinko siihen pisteeseen? Missä olen nyt? Pitäisi olla sellainen opaskartta ja punainen pallo: "Olet tässä".

Juuri noista syistä minua ei em.kaltaisissa paikoissa näy. Enkä kestä kuulla niitä tarinoita mitä narsistit on saaneet aikaan. Nousee se viha taas potenssiin ääretön, tai suru. En ole kokenut, että ne palstat millään muotoa hyödyttäisi minua, päinvastoin. Narsismi monissa muodoissaan on lapsuudesta asti tuttua. Kasvua sen hyväksymiseen ja näkemiseen on tarpeeksi. Tiedän siis missä pisteessä olen. Olen tässä. Narsismi on narsismia ja narsisti on narsisti.

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 17.01.2017 klo 23:53

Rina kirjoitti 17.1.2017 10:20

Kokeilepas hunajapomeloa, Lukossa🙂, siitä ainakin lähtee kuoret irti ja lohkot erottuvat hyvin. Tykkäisin syödä niitä enemmänkin, mutta jossain vaiheessa kyseisten hedelmien kohdalla tehtiin jotakin takaisinvetoa liian korkeiden kasvinsuojeluaineiden pitoisuuksien vuoksi. Mutta kai niitäkin tarkastetaan nyttemmin tiuhemmin, kun kerran ongelmia on löytynyt!

Mikä on pomelo 😐 Nyt ei yhtään tule mieleen mikä hedelmä on kyseessä. Täytyypä ensi kerralla kaupassa käydessä tutkia, jos löytyy pomeloita. Ostin niitä hedelmiä, mistä syödään siemenet, joulun alla. Punainen pyöreä. Enhän minä niitä sieltä ulos saanut ja maistuikin ihan karvaalle. Keittiön tasot oli aika punaiset 😀😀

Nyt tuli nälkä 😋 Täytyypä syödä välillä 🙂

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 18.01.2017 klo 00:26

Delffi kirjoitti 17.1.2017 10:35

Lukossa, eipä mulla tosiaan päivässä ole hirveesti ohjelmaa.
Koirien kans käyn näin talvisin päivästä ja kelistä riippuen 1-2 lenkkiä päivässä, koska lenkit on yleensä vähintään 2 km.

Rina, olen ujo ja ehkä vähän epävarma, niin se on varmaan ainakin yks syy, miksi ei tule yksin lähdettyä uimahalliin (tai kuntosalille).
Kaverin kans sitä olisi jotenkin helpompi ja rennompi mennä, kuin yksin.

Mutta joo, eilen oli terveydenhoitajalla käynti ja nyt on sitten tiedossa jo ensviikolle lääkäriaika. Saa nähä mitä sitten sen jälkeen eli tuleeko fysioterapeutille aikaa, vai kuvataanko selkä.. Vähän kyllä tuo ensviikon keskiviikko jännittää.

Mutta jännittän kyllä vähän tämän viikon torstaitakin..

Paljonhan sinä liikut. Tulihan se syykin sieltä, vaikka kyllä tuota uumoilin syyksi miksi et saa yksin mentyä oikein mihinkään. Paitsi lenkille, koirien kanssa. Ujous voi olla sellainen, että se iän myötä katoaa. Ja toisaalta kaikki me ihmiset ollaan epävarmoja itsestämme, paitsi narsistit, jotka peittää sitä pöyhkeyteen, röyhkeyteen, väkivaltaan jne. Kun tiedostaa, että minä en ole ainoa, joka on epävarma itsestään, niin se ehkä jo helpottaa?

Ymmärsinkö oikein, vai väärin, se työtoiminta on jo alkanut? Mitäs torstaina on tiedossa?

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 18.01.2017 klo 00:33

Lukossa kirjoitti 17.1.2017 10:47

Olen ehkä "pahis" tai liian suorasanainen tyyppi. (Adhd-tyypit muuten tapaavat olla liian suorasanaisia, töksäyttelijöitä.) Tämäkin kyllä taitaa vähän riippua siitä, mihin verrataan. Olen huomannut, että Pompulalla ja minulla on usein yhteen käypiä ajatuksia joista kuista muista kirjoittelijoista tai ilmiöistä. Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka arvostavat kriittisenkin palautteen antamista ja saamista. Jos joku kritisoi minua vaikkapa 'suurisuuksi' tai vaikka 'tosikoksi', niin eihän sen vielä tarvitse tarkoittaa, että hän on oikeassa tai että hän on 100% oikeassa. Me kun ollaan erilaisia eri tilanteissakin. Siis käytetään eri rooleja ja eri vuorovaikutustapoja eri tilanteissa. Joku voi siis olla oikeassa vain joltain tietyiltä osin. Saatan esimerkiksi olla 'hiljainen' ja 'syrjäänvetäytyvä' jossain tietyssä tilanteessa ja porukassa, mutta toisissa tilanteissa se ei pidä

Amen 😋 Epävakaat töksäyttelee myös 😀😳😎 Molemmilla adhd ja epävakailla kanssakäymiseen vaikuttaa ruokailu ja vireystila mm.

Minullakin on hommat jäljessä joiltain osin ja tämä viikko on kiireinen, kuten jo aiemmin kerroin.

Käyttäjä Desper kirjoittanut 18.01.2017 klo 00:39

Lukossa kirjoitti 17.1.2017 10:47

Nyt minun on rehellisesti pakko sanoa, että en edes tiedä, mihin sinä Rina viittaat ja keneltä ehdotat minun pyytävän anteeksi. Tämä keskusteluketju etenee niin nopeaan ja joskus joku juttu jää lukematta tai tulee heikommin ymmärrettyä.

Noista Desperin sanoista olin kuitenkin käsittäväni, että tässä viitattiin minun Maanvaivalle osoittamiin sanoihin. Ymmärsinköhän oikein?

Päättelykyky kumminkin aika hyvä.

...
Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka arvostavat kriittisenkin palautteen antamista [...]
...

Paljonpuhuvaa... Vähät siitä, miltä muista tuntuu.

Käyttäjä Pompula kirjoittanut 18.01.2017 klo 01:02

Rina kirjoitti 17.1.2017 11:7

Jos kynnys mennä johonkin paikkaan tuntuu liian suurelta, voi yrittää mennä jonnekin muualle, mikä myös vaatii rohkeutta, mutta joka on toteutettavissa (esim. käydä kahvilla tai shoppailemassa). Tosi mukavaa kuitenkin, että sulla on tuo hevosharrastus. Kyllä se vaatii rohkeutta olla ratsastustunnillakin!

Rinalta hyvin kuvailtu. Kannatetaan 😋 Miten olisi välitavoitteiden teko? Tässä kuussa valitsen suoritettavaksi x-asian. Seuraavalla kuulla se on jotain muuta 🙂

Helmikuussa voisi kasvatella varmaankin jotain. Pitää ottaa siemenpussit esiin ja katsella istutusaikoja ja laitella siemeniä harvaan. Viime vuonna oli vähän liian tiheään, kun siemeniä oli niin paljon ja taisi tulla kiire? Huomenna meinasin ostaa multaa. Olen ostellut kukkia ja yksi tarvitsee uuden mullan ja ruukun. Kiirettä pitää vielä loppuviikko ja täytyy tehdä itselle päivitetty lista kaikesta. Kohta on päivän pituus jo neljään 🙂

Käyttäjä Delffi kirjoittanut 18.01.2017 klo 09:45

Pompula, juu työtoimnta on jo alkanut..alkoi viimeviikolla. En sitä enään niin paljoa jännitä, paitsi ehkä vähän sitä, että mitä sitä huomenna sitten tekee. Mut enemmän ehkä jännitän sitä, että tuleeko yksilövalmentaja huomenna käymään Pesulalla..

Tuosta ujoudesta ja epävarmuudesta, niin en tiiä helpottaako asia itseäni, vaikka tiedostaisin etten ole ainoa ujo ja/tai epävarma.

Nii, ja voihan se olla, että ujous ehkä katoaa ajan kanssa..
Itselläni on kyllä tilanteita, missä en ole niinkään ujo, mutta yleensä uusien ihmisten kanssa tai isoissa ryhmissä olen ujo.

(Yksilövalmentajankin näkemistä/tapaamista kyllä edelleen vähän jännitän, vaikka ollaankin nähty ja juteltu jo monesti..)

------------

Mutta joo..
Eilen olin tallilla ja oli mukava ratsastustunti. Pääsin meneen vaihteeksi hevosella, nimeltä Olli (oikea nimi Odin).

Olli on rotultaan torinhevonen, ja varmaan ehkä joku 155 cm korkea.

Nyt oli toinen kerta kun pääsin meneen Ollilla, ja kyllä sen heti huomaa, että toinen kerta menee yleensä paremmin, kun tietää jo vähän että millainen hevonen on kyseessä.
Olli on kyllä todella mukava hevonen, mukavat ja aika tasaset askellajit. Olli on aika semmonen tasanen, ei reipas, eikä laiska, vaikka onkin ratsastettava.

Oikeastaan kaikki uudet tuntarit on aika pohkeella ratsastettavia, vaikka toiset onkin herkempiä.

Huomenna onkin toinen tunti ja mulla on torstaina aika varmasti tunnilla sitten Martta poni. Onhan Marttakin iha kiva, mut se on vähän liian pieni.
Ehkä joku noin 130 cm poni, joten pieni koko ero Ollilla ja Martalla.

Martta on kyllä hauska poni puomeilla, mut muuten se on vähän tylsähkö. Onhan Martassa kyl etuna se, että se on helpompi varustaa, koska se on pienempi kuin Olli, niin saa satulan paremmin oikeaan kohtaan, kuin Ollilla.

Varsinkin kun itekkin olen pätkä, alle 150 cm..joten pystyn meneen poneilla.

Käyttäjä Rina kirjoittanut 18.01.2017 klo 10:40

Ahaa Pompula, olet tarttunut granaattiomenaan. Niitä löytyy kahdenlaisia, vaikka päältäpäin eroa ei huomaa (pahus). Toisissa on tummanpunaisia, pieniä ja vähän kitkeriä siemeniä, mutta olen syönyt niitäkin, joissa siemenet ovat vaaleampia, makeampia ja isompia. No tietysti ne kitkerät ja pienet olisivat terveellisempiä väriaineidensa vuoksi, mutta maku ennen kaikkea😉. Hunajapomelo on sellainen valtava, kilon painoinen greippiä muistuttava hedelmä, jonka kantaminen kaupasta kotiin käy ihan kuntosalista 😉. Kyllä sitäkin syödessä naama tahmaantuu, mutta eipähän sentään värjäänny.
Delffi, se onkin jännä, miten erilainen ponien ja hevosten askellus voi olla. Toiset ovat epämukavia ratsastaa, meno on töyssyistä ja toiset liikkuvat pehmeästi niin että tuntee olevansa keinutuolissa. Onkohan tuo askellus ihan synnynnäistä ja voikohan siihen koulutuksella vaikuttaa? Olen joskus ratsastanut myös tuolla torinhevosella ja sillä oli ihanan pehmeä askellus. Vähän pienihän tuo heppa mulle kuitenkin oli. On kiva, että olet itse pienikokoinen, niin voit ratsastaa poneilla. Ison hevosen askelväli on niin valtava, että tuntuu, ettei ainakaan pieni kenttä riitä mihinkään, kun jo aitauksen takalaita tulee vastaan.
Pienikokoisuudesta muutenkin : ootteko huomanneet, että esim. huippuhiihtäjänaiset ovat usein pienikokoisia eli tuntuu siltä, että urheilussa siitä on hyötyä, että ylävartalo on kevyt. Ilmankos minä en pärjääkään😋.
Lukeekohan ylen toimittaja näitä sivuja😐? Eilen ylen uutissivuilla pohdittiin tosikkoutta ja pyydettiin ottamaan toimitukseen yhteyttä (siellä oli s-postiosoitekin) , jos asiasta on kokemusta. Aikovatkohan kirjoittaa jonkin laajemman artikkelin?Kerrottiin myös, että tosikkous voi olla etu niissä ammateissa, joissa vaaditaan pikkutarkkuutta ja huolellisuutta. Kerron tämän tässä nyt yleisesti, kun kerran palstalla asiaa on nyt ikävästikin käsitelty. Tuli vaan kumma tunne, että mistähän se toimittaja moisen aiheen keksi.

Voimia kaikille! Jospa jaksaisin tänään salille, kun kauppaankin on mentävä. Kohta tulee kevät! 🙂🌻. Tulkoon valo😉.