Yleistä turinaa, mitä kuuluu tänään?
Hei kaikille!
Kirjoitinkin jo johonkin viestiin, että viihdyin vuosia sitten täällä Tukinetissä ja nyt koin tarpeelliseksi tulla takaisin. Keskustelut ovat nykyään täällä erilaisia. Minua ilahdutti huomata, kuinka paljon täällä on kirjoittajia, mutta samalla ahdisti huomata kuinka paljon ja vaikeita ongelmia monilla on. Yritän kommentoida aina silloin tällöin teidän omiin ketjuihinne, mutta minun on tunnustettava etten voi lukea niitä kauheasti, etten itse ahdistuisi lisää.
Ajattelin, että onnistuisikohan avata tällainen uusi ketju, johon kaikki saavat kirjoittaa vaikka kuulumisiaan. Saa kirjoittaa, vaikka olisi paha olo, mutta olisi mukava lukea positiivisistakin asioista.
Toivon kaikille hyvää, tai edes siedettävää, tätä päivää! 🙂🌻
Kyllä on toivoton olo, tuntuu et kukaan ei halua puhua mulle ja jotenkinn semmonen olo, et selän takankin puhutaan pahaa. Haluisin itkee, mut se ei vaan tuu ulos.
Tyttönen vaan kirjoitti 4.3.2016 11:50
Kyllä on toivoton olo, tuntuu et kukaan ei halua puhua mulle ja jotenkinn semmonen olo, et selän takankin puhutaan pahaa. Haluisin itkee, mut se ei vaan tuu ulos.
Täällä ei taida tänään olla kirjoittelemassa muita kuin me... Missä sulle tulee tuo olo, ettei kukaan halua puhua sulle tai että selän takana puhutaan? Mulla on sama juttu tuon itkun kanssa, ei tuu itkua vaikka toivoisi. On kuitenkin pari henkilöä, joille jos puhun niin itken kuin vesiputous koko ajan.
On vaan semmonen tunne, et selän takana puhutaan pahaa. Tai sit mä vaan kuvittelen.
Tyttönen vaan kirjoitti 4.3.2016 12:14
On vaan semmonen tunne, et selän takana puhutaan pahaa. Tai sit mä vaan kuvittelen.
Voihan tuo selän takana pahan puhuminen olla totta tai kuvitelmaa, mutta pahan puhumiseen ei ole kai vielä kukaan kuollut. Eli yritän sanoa, että älä välitä, mutta ymmärrän että se voi olla vaikeaa. Mitä sä olet tehnyt tänään? Mä olen neulonut ja katsonut televisiota. Pitäisi tiskata. Olo on mitäänsanomaton, ei oikein tunnu miltään, mutta ihan hyvä ettei ahdistakaan.
En oo oikein saanu mitään aikaseks, kävin hoitsulla hoiattaa tota kättä. Se on onneks paranemassa. Mut muuten oon maannu enimmäkseen sängyssä ja ruokaa saan lämmitettyä jopa. Loppupäivästä en tiiä mitä teen.
Tyttönen vaan, kannattaa ainakin kirjoitella tänne (voimien mukaan). Siitä irtoaa pieniä tavoitteita, jotta jaksaa seuraavaan hetkeen. Lukossa; tuossa aiemmin määrittelit toipumista. Tuumailin, että toipuminen on myös sitä, että hallitsee jotenkuten masennusta ja ahdistusta eikä toisinpäin . Kyllähän sitä joutuu hallinnasta huolimatta antamaan välillä pitkää siimaa niin, että suuri masennushauki vetää jo toisella puolella järveä. Kalastaja tietää kuitenkin siiman katkeavan ellei moista otusta väsytä hiljaa ja kärsivällisesti. Katkennut siima taas tietäisi, että masennus pääsisi mellastamaan aivan holtittomast ja hallitsemattomasti. Mutta asiaan😀. Sain käytyä parin tunnin kävelyllä. Eiköhän mun rusina-aivot taas saaneet pari hermoyhteyttä lisää, kun aerobisen liikunnan pitäisi sitä tehdä. Mä muutenkin pureskelen tätä sairautta osiin ja viipaleiksi niin että koko persoonallisuus on kohta magneettikuvattu. Ainoa vain, että alkaa maistua vanhalta purkalta tämä analysoiminen. Konstit selviytyä on kuitenkin monet, ja mitä vikaa on hyvissä selviytymiskeinoissa? Kaikki keinot ovat sallittuja lukuunottamatta itsensä ja toisten vahingoittamista. Hyviä illanjatkoja niinkuin Mette Meteorologi tapasi sanoa!
Aamupäivä oli ihan p*ska, mut sit iltapäivä ja ilta olikin hauskaa, ku olin yhen kaverin kaa. Sitä kaveria tulee ikävä, ku se muuttaa poikaystävänsä luo 130 km päähän. Mut onneks voi pitää yhteyttä facebookin kautta.
Rina kirjoitti 4.3.2016 15:9
Lukossa; tuossa aiemmin määrittelit toipumista. Tuumailin, että toipuminen on myös sitä, että hallitsee jotenkuten masennusta ja ahdistusta eikä toisinpäin . Kyllähän sitä joutuu hallinnasta huolimatta antamaan välillä pitkää siimaa niin, että suuri masennushauki vetää jo toisella puolella järveä. Kalastaja tietää kuitenkin siiman katkeavan ellei moista otusta väsytä hiljaa ja kärsivällisesti. Katkennut siima taas tietäisi, että masennus pääsisi mellastamaan aivan holtittomast ja hallitsemattomasti.
Sulla on Rina kyllä mahtava kyky tuottaa näitä hienoja kieli- ja mielikuvia! Musta tuntuu, että mä olen vähän etenemässä peppu edellä puuhun miettimällä toipumisasioita vaiheessa, jossa mulla on mielialalääkitys vasta aloitettu. Eli oikeastaan mä olen vasta tulossa kalastuspaikalle varmaankin, mutta haaveilen jo uunista otetun hauen kantamisesta ruokapöytään. Olen kerran aikaisemmin kokenut masennuksen ja sikäli mulla on vahva tunne siitä, että paranen tälläkin kerralla. Samalla mulla on erityinen taakka siitä, että tämä toistui sittenkin vaikka olin ajatellut ettei masennuksen uusiutuminen ole minun kohdalla mahdollista.
Rina kirjoitti 4.3.2016 15:9
Mutta asiaan😀. Sain käytyä parin tunnin kävelyllä. Eiköhän mun rusina-aivot taas saaneet pari hermoyhteyttä lisää, kun aerobisen liikunnan pitäisi sitä tehdä. Mä muutenkin pureskelen tätä sairautta osiin ja viipaleiksi niin että koko persoonallisuus on kohta magneettikuvattu. Ainoa vain, että alkaa maistua vanhalta purkalta tämä analysoiminen. Konstit selviytyä on kuitenkin monet, ja mitä vikaa on hyvissä selviytymiskeinoissa? Kaikki keinot ovat sallittuja lukuunottamatta itsensä ja toisten vahingoittamista.
Ihailen sun energistä ja neuvokasta suhtautumista masennukseen. Paljon puhutaan itsehoidon tärkeydestä ja keinoista. Mäkin haluaisin saada itseni liikkumaan enemmän ja ulkoilemaan. Ne ovat mulla vielä tulevaisuuden tavoitteita. Mutta miten sä tarkalleen pureskelet tätä sairautta osiin? Mä uskon, että selviytymistä auttaa ja ehkä nopeuttaa sellainen monikärkilähestyminen eli se, että pyrkii selättämään sairautta mahdollisimman monin eri keinoin (esim. lääkkeet, liikunta, ravitsemus, vertaistuki, terapia).
Tyttönen vaan kirjoitti 4.3.2016 23:51
Aamupäivä oli ihan p*ska, mut sit iltapäivä ja ilta olikin hauskaa, ku olin yhen kaverin kaa. Sitä kaveria tulee ikävä, ku se muuttaa poikaystävänsä luo 130 km päähän. Mut onneks voi pitää yhteyttä facebookin kautta.
Hyvä että sulla oli hauskaa kaverin kanssa. Sellaiset jutut tuovat vaihtelua masennuspäiviin ja saa muistutuksia siitä, että elämässä voi olla joskus taas hauskaakin. Minäkin tapasin illalla ystävää ja meilläkin oli aika hauskaa.
Mutta nyt on taas uus päivä ja sitä ei tiiä mitä sitä tänää sitten tehään. Ens viikolla saisin ton kaverin kissankin hoitoon pariks päivää.
Heipä hei .🙂
Kiva lukea kuulumisia, ja että muillakkin on vuoristorataa tämä elämä tällä hetkellä... Mukavaa tietää että en ole ainoa tässä maailmassa painimassa näiden asioiden kanssa. Tämä viestittelyä tuo toivoa paremmasta.
Minulla on kaksi päivää ollut nyt niin että itkettää niin pirusti ja mikään ei tunnu miltään 😭. En jaksa tavata ketään, en jaksa tehdä mitään ja sosiaaliset tilanteet joudun hoitamaan rauhoittavien kanssa.Tuntuu että tämä masennus vain syvenee ? Tai sitten tämä kuuluu tähän sairauteen, en tiedä 😐. Mutta toivon kuitenkin kaikille teille mukavaa viikonloppua 🙂🌻
Pixa kirjoitti 5.3.2016 13:7
Heipä hei .🙂
Kiva lukea kuulumisia, ja että muillakkin on vuoristorataa tämä elämä tällä hetkellä... Mukavaa tietää että en ole ainoa tässä maailmassa painimassa näiden asioiden kanssa. Tämä viestittelyä tuo toivoa paremmasta.
Minulla on kaksi päivää ollut nyt niin että itkettää niin pirusti ja mikään ei tunnu miltään 😭. En jaksa tavata ketään, en jaksa tehdä mitään ja sosiaaliset tilanteet joudun hoitamaan rauhoittavien kanssa.Tuntuu että tämä masennus vain syvenee ? Tai sitten tämä kuuluu tähän sairauteen, en tiedä 😐. Mutta toivon kuitenkin kaikille teille mukavaa viikonloppua 🙂🌻
Jaan samankaltaiset tunnelmat pixan kanssa. Toisinaan on päiviä ettei jaksa sängystä nousta ja toisena onnistuu käymään jopa ulkona. Mieliala heittelee melko paljon. Mulle HUS:in nettiterapiasta on ollut hyötyä ja varsinkin puuhapäiväkirjan pitämisestä. Kirjaan siis kalenteriin päivän tapahtumat ja laitan numerolla mielialan silloin. Mä aloin löytää siitä pian tiettyä johdonmukaisuutta.
BDI-21:n mielestä lievä tai keskivaikea masis. Tulos vaihtelee aika paljon. Onneksi te ootte täällä kuuntelemassa harmainakin päivinä ja tiedätte millasta masennus on oikeasti ja kokemuksena.
kiitos teille ja hyvää viikonloppua 🙂🌻
Tyttönen vaan kirjoitti 5.3.2016 11:4
Mutta nyt on taas uus päivä ja sitä ei tiiä mitä sitä tänää sitten tehään. Ens viikolla saisin ton kaverin kissankin hoitoon pariks päivää.
Kuulostaapa mukavalta, että saisit kissan hoitoosi. Tassuterapiaa! Toivottavasti se toteutuu.
Pixa kirjoitti 5.3.2016 13:7
Heipä hei .🙂
Kiva lukea kuulumisia, ja että muillakkin on vuoristorataa tämä elämä tällä hetkellä... Mukavaa tietää että en ole ainoa tässä maailmassa painimassa näiden asioiden kanssa. Tämä viestittelyä tuo toivoa paremmasta.
Minulla on kaksi päivää ollut nyt niin että itkettää niin pirusti ja mikään ei tunnu miltään 😭. En jaksa tavata ketään, en jaksa tehdä mitään ja sosiaaliset tilanteet joudun hoitamaan rauhoittavien kanssa.Tuntuu että tämä masennus vain syvenee ? Tai sitten tämä kuuluu tähän sairauteen, en tiedä 😐. Mutta toivon kuitenkin kaikille teille mukavaa viikonloppua 🙂🌻
Voi Pixa... Sinusta ei ollut hetkeen kuulunutkaan mitään. Olisi kiva kuulla sinusta enemmän - vaikka silloin kun vuoristorata kiitää äkkijyrkästi alaspäin. Tässä Tukinetissä on sekin hyvä juttu, että osallistua voi itkut silmissäkin ja sosiaalisiin tilanteisiin ei välttämättä tarvitse rauhoittavia 🙂 Toivon junasi nousevan ainakin sen verran ylöspäin, että ahdistus helpottaisi ja olosi olisi kohtuullinen. Tuo sinun olotilasi saattaa olla ihan normaalia masennukseen kuuluvaa olotilan vaihtelua eikä sen tarvitse olla merkki mistään pahemmasta. Onkohan sinulla ollut jotain erityistä stressin aihetta viime päivinä?
satoshi kirjoitti 5.3.2016 15:13
Jaan samankaltaiset tunnelmat pixan kanssa. Toisinaan on päiviä ettei jaksa sängystä nousta ja toisena onnistuu käymään jopa ulkona. Mieliala heittelee melko paljon. Mulle HUS:in nettiterapiasta on ollut hyötyä ja varsinkin puuhapäiväkirjan pitämisestä. Kirjaan siis kalenteriin päivän tapahtumat ja laitan numerolla mielialan silloin. Mä aloin löytää siitä pian tiettyä johdonmukaisuutta.BDI-21:n mielestä lievä tai keskivaikea masis. Tulos vaihtelee aika paljon. Onneksi te ootte täällä kuuntelemassa harmainakin päivinä ja tiedätte millasta masennus on oikeasti ja kokemuksena.
kiitos teille ja hyvää viikonloppua 🙂🌻
Kiva kuulla sinun tilanteestasi satoshi! Minulla myös olotila vaihtelee, kuten tässä ketjussakin olen vähän valoittanut. Olisi kiva tietää lisää, millaista tuo nettiterapia on. Onko se kirjallista vai käytetäänkö siinä ääni- tai kuvayhteyttä? Puuhapäiväkirjakin kuulostaa mielenkiintoiselta, hyvä että siitä on ollut hyötyä. Olen samaa mieltä siitä, että on helpottavaa kirjoittaa tänne ja lukea näitä viestejä, kun tietää että ollaan samassa veneessä ja ymmärretään toisiamme. Kiitos itsellesi ja hyvää viikonlopun jatkoa.