Tänään on ollut jotenkin tylsähkö päivä.

Ei oo tullut tälle päivälle pahemmin liikuttua, mitä nyt käynyt vähän pyöräilemässä ja katsomassa, että pääseekö koirapuistoon. Mutta eipä tänään tullut käytyä koirapuistossa, koska siellä oli kaivinkone puoliltapäivin keskellä koirapuistoa ja lisäksi tänään on ollut todella kylmä keli, - 12 astetta pakkasta, joten koiria ei oo saanut lenkillekkään näin kylmällä kelillä.

No, illasta on ratsastustunti..Vähän jännittää mennä tallille.. Mutta hyväähän harjoitusta tämä on, että menee tallille, vaikkei olisikaan tuttuja paikalla.

Mutta joo..saas nähä pääseekö sitä huomenna koirien kanssa puistoon.
Koirapuistoon nimittäin aletaan rakentaa rivitaloja, mutta saaren pohjoispää olisi kuulemman tarkoitus aidata toistaiseks koirapuistoksi. Mutta eipä sitä aitaa oltu vielä tänään tehty. Toivottavasti tekisivät sen aidan ennenkuin alkavat rakennustöihin.

Delffi: Miten sinun hampaallesi nyt kuuluu? Onko tuo nastahammas sellainen lopullinen juttu, joka jää siihen? Onko se vielä kipeä? Joudutko vielä käymään hammaslääkärissä? Hyvä että olet nyt uskaltanut käymään hammaslääkärissä. Harmillista, että menetätte sen koirapuiston, josta niin paljon olet tykännyt. Korvikekoirapuisto kuulostaa toki ihan hyvältä ratkaisulta sekin. Tsemppiä ratsastustunnille. Hyvä, että asennoidut vieraiden tuntilaisten kohtaamiseen tuolla tavalla harjoituksena.

Rina on varmaan tämänkin viikon matkalla. Pompula lienee talvihorroksessa.

Lukossa: Onhan tuo hammas vähän arka, vaikka siinä ei olekkaan juurta. Mutta koska sitä on sörkitty ja meniköhän se nasta ikeneen asti (en ole ihan varma, vaikka kyllä hammaslääkäri selitti koko ajan mitä tekevät ja vielä lopuksikin selitti mitä tekivät), niin senkin takia on varmasti vähän arka.

Tuon nastahampaan pitäis kestä ihan normaalia elämää ja syömistä, mutta sanottiin, että siinä on takuu, jos lyhyen ajan sisällä lähtee.
Mutta jos pitemmän ajan päästä lähtee, niin sit se on omakustannus.

Kuitenkin pitäis kestää, koska valokovettivat aika paljon tuota hammasta tehdessä. Joten toivotaan että kestäis ja ettei olis kovin pitkään kipeä/arka tuo nastahammas, ja ikenet.

Uutta aikaa en hammaslääkärille nyt saanut. Joten eipä kait sitä tartte nyt käydä hammaslääkärissä taas hetkeen.
Ellei sitten ala särkeen jotain hammasta tai lähde taas joku hammas irti..

Niimpä, tuo koirapuiston menettäminen on kyllä ikävää ja kun ei vielä ainakaan tänään oltu mitään aitaa sinne pystytetty. Eihän sinne nyt uskalla mennä, jos siellä konet jyllää ja vaikkei jylläiskään, niin jos kuoppia jää puistoon, eikä niitä peitetä, niin koirathan voi loukkaantua, kun juostessaan yhtäkkiä esim. tippuvat kuoppaan (riippuen tietysti kuinka syviä kuoppia on kaivettu).

-------

Mutta joo..eipä näytä koulutuskokeilu toteutuvan..ainakaan tälle vuodelle enään (tuskin sitä enään joulukuussaa järjestetään, kun on sitten kaikki jouluhässäkät varmasti päällä kouluissa). Ei nimittäin vieläkää ole työkkäristä mitään kuulunut. No, ensviikolla on yksilövalmentajan kans tapaaminen..vähän se kyllä jännittää.

Ai niin, pakko vielä mainita, että nuorempi koira on välillä aika mahdoton/erikoinen. Se nimittäin on muutaman kerran hypänyt pöydälle (ei toistaiseks onneks pitkään aikaan), joka on ns. 80 cm korkea. Äsken se hyppäs sängylle, jossa on 2 paksua patjaa päällekkäin ja korkeutta on noin 75 cm, lisäksi liukas lattia.

Mutta sitten kun pitäis hypätä autoon, joka on ehkä noin 50 cm korkea, niin sinne ei millään hypätä..paitsi jos sataa vettä, niin sitten kyllä voi autoonkin hypätä.

Mut tosiaan..jos huomennakaan ei koirapuistoon pääse, niin toivotaan, että pääsis edes viikonlopun aikana koirapuistoon.

Mä niin pystyn näkemään Delffi ton sun koiran pyörimässä siinä auton vieressä... hyppään en hyppää, en hyppää... HYPPÄÄN! 😀 Illan piristys, kiitos siitä.

Täällä on kylmä, - 18 astetta pakkasta ja piti olla vain -7 astetta. Taitaa jäädä tänään lenkkeilyt koirien kanssa kokonaan, koska eivät ne näin kylmällä kelillä lähde lenkille.

Huomiseksi ois pitänyt olla + 1, mutta eipä se ehdi niin paljon lauhtua ja tän hetkisen forecan sään mukaan huomiseks ois luvassa lämpimillään - 5 astetta.

Harmittaa kyllä, että tänään jää lenkkeilyt välistä tuon aivan liian kovan pakkasen takia.
Ellei sitten tuo keli tuosta lauhdu iltapäivästä, että pääsis edes pikkulenkille koirien kanssa.

Ai niin, eipä kissan vointi ole yhtää kohentunut tuon lääkekuurin myötä. Nyt on lääkekuuri ohi ja pitää nyt katsoa, ett mitä tässä tehdään. Pitääkö kolli kissalle varata aikaa Ouluun, vaikka äiti kyllä epäilee, että mitä ne eläinlääkärit muka vois tehdä sen kummemmin sielläkään.
No, onhan nyt Oulussa röntgen- ja ultraääni mahdollisuus..
Mutta no, veli tulee tänään katsoon kissoja ja kissat kun on veljen, niin hän saa päättää, että mitä tämän kolli kissan kans tehdään.

Ikävää kuulla Delffi, että kolli voi huonosti.

Lukossa, miten pitsineuleet edistyy? Mä aloitin pari viikkoa sitten pipon palmikkoneuleella, mutta stressaan siitä tuleeko se pyörimään päässä, kun en oikein osaa aina arvioida paljonko aloitussilmukoita pitää tehdä 🙄 Katson yleensä Kutomosta ohjeita, ja niissä lukee vaan että "tee mallitilkku". Yleensä sen kiltisti teen, mutta ehkä sitä tilkkua kannattaisi venyttää vähän, niin tulisi "istuvampi" pipo.

Mulle tuli myös hauska olo Delffin nuoremmasta koirasta. Se taitaa välillä vähän passauttaa itseään 😉

Delffin kissimirrillä puolestaan kuulostaa menevän harmillisen huonosti. Samastun siinä mielessä kyseiseen kolliin, että minullekin on nyt alkanut tulla kaikenlaisia ikäviä oireita ja haittoja. Tänään esiintyi ekan kerran eräs oire, jota minun on pitänyt tarkkailla, mutta sitä ei ikinä ole esiintynyt. Koko alkuvuosi meni pikku hiljaa parempaan suuntaan ja nyt sitten syksy on ollut ihan pepusta. Ongelmat johtuvat ilmeisesti yhdestä somaattisesta lääkkeestä. Olen käyttänyt sitä vuosia takaperin ja uudestaan tammikuusta lähtien. Jostain syystä keväällä sivuvaikutuksia ei ollut, mutta nyt syksyllä veriarvot ovat lähteneet huonompaan suuntaan ja oireita on ilmestynyt. Koko lääkitys saatetaan joutua muuttamaan ja se taas on iso urakka, jos siihen lähdetään ja se saatettaisiin joutua tekemään osastolla tai jonkin erityisklinikan toimesta. Eli nykyiset lääkärini eivät siihen kuulemma ryhdy, koska heillä ei ole osaamista asiassa. Toisaalta aiemmin minun lähetteitäni ei edes ole hyväksytty sinne erityisklinikalle. Huono juttu tilanteessa on se, että minulle on jo mielestäni kokeiltu yhtä lääkettä lukuunottamatta kaikki mahdolliset lääkkeet eikä mikään niistä ole sopinut minulle erityisen hyvin. Ilman lääkitystäkään en voi olla. Myös leikkaushoitoa on väläytelty, sillä sen jälkeen lääkitys saattaisi ehkä mahdollisesti olla helpompaa. Lääkäreillä tuntuu vaan mielipiteet vaihtelevan. Ei ole yhtään kiva olo ja tulevaisuuskin on alkanut taas näyttämään sekavammalta. Paranemistoivotuksia kollille täältä.

Olen viime päivinä neulonut hirveästi. Tänään tein yhtä työtä, josta tuli todella ruma. Ärsyttää. Huono päivä kaiken kaikkiaan 😞🤕😠🙄😭😝

Lukossalle tsempiä.

Huoh..ois joskus niin mukavaa viettää aikaa vanhempien, veljen ja sen tyttöystävän kanssa, koska ne käy niin harvoin. Ovat nytkin käymässä, mutta isä ainaa pilaa kaiken ryyppäämisellään. Velikään ei koskaan tajua, että isälle menee aina juominen överiksi.

Niimpä oli nyt pakko tulla omaan huoneeseen, kun ei jaksa kuunnella känniläistä puhetta.

Välillä oon myös toivonut, että nuo mun koirat ei viihtyisi känniläisten seurassa, mutta valitettavasti niitä ei häiritse viinan/alkoholin haju.

En oikeesti ymmärrä, että miksi aina kun lämmitetään sauna tai on vieraita kylässä, niin pitää ottaa alkoholia..miksi ei voi vaikka tyytyä limukkaan (itse tyydyn limukkaan, koska en hirveämmin pidä alkoholin mausta).

Mutta joo..tuli sitä tänään käytyä vähän lenkillä. Eka kävin 1,5 km lenkin molempien koirien kanssa. Sitten vanhemmat vei mut ja nuoremman koiran koirapuistoon, kun itse lähtivät Tornioon katsoon teatteriesitystä.

Koirapuistosta sitten kävelin tämän nuoremman koiran kanssa kotia Mustin & Mirrin kautta. Siinä tuli n. 2 km lenkki.

Loppupäivä onkin tullut oltua kotona ja äsken laitoin muutaman täkin tuulettumaan ulos, kun haisivat tunkkaiselta.

Saas nähä millainen keli sitä on huomenna, kun tämän hetkinen säätiedotus näyttää, että vasta iltapäivästä kolmen jälkeen lauhtuis +1. Mutta aamupäivästä näyttäis olevan yli -10 astetta pakkasta.

Joten voi olla, että huomenna tulee käytä pimeällä lenkillä. No, onneks on lunta maassa (ainakin toistaiseks), niin lumi vähän heijastaa valoa.

Ai niin, ja tosiaan, nuorempi koira on kyllä tuon auton hyppäämisen kanssa semmonen, että se pitää nostaa sinne. Eli on kyllä ainakin tuossa tapauksessa passautettava, vaikka se kyllä osaa hypätä autoon, koska vesisateella on monesti hypännyt.

Muutos lukemalla? Hengennostatusta tarjoilee Eini Neve kirjassaan "Parasta jälkeen- ihmisyyden perusoppimäärä". Voiko lukuterapialla parantua masennuksesta- Neve väittää, että voi, ja tarjoaa lääkkeeksi kognitiivista terapiaa, jossa huonommuuden ja kurjuuden ajatuksia muutetaan uuteen uskoon. Ajatukset muokkaavat aivokemiaa ja tunteet lähtevät ajatuksista. Kuullostaako utopistiselta? No, ainakin kannattaa yrittää. Kirja pureutuu vääristyneisiin ajatusmalleihin ja omiin hiljaisiin oletuksiin, joiden muuttaminen on mahdollista järkiperäisellä ajattelulla. Tuntuuko, ettei mikään ikinä muutu? No, tuo on vääristyneisyyden huipentuma ja kantaäiti. No mikään ei muutukaan ilman tiedostamista tai työskentelyä. Laitan tähän nyt tuon kirjasuosituksen, mielestäni se kannattaisi jokaisen masentuneen lukea, oli sitten kirjan luettuaan siitä mitä mieltä tahansa😉.
Loma oli mukava. Heräsin auringon noustessa ja jaksoin touhuta koko päivän. Ikävää mielialaa en nähnytkään 🙂 ja maailma tuntui paikalta täynnä lukuisia mahdollisuuksia ja kiinnostavia elämyksiä. Heitin ainakin hetkeksi romukoppaan sen ajatuksen, että masennus seuraisi minua maailman ääriin. Päinvastoin -ehkä masennukseni on sidottu tiettyyn paikkaan ja tiettyihin olosuhteisiin, ja minun tulisikin pyrkiä tekemään muutoksia. Ainakin ajatusteni suhteen näin aluksi.
Missä Pompula? Tule takaisin🙂. Pärjäämistä sulle, Lukossa tuon somaattisen sairauden kanssa! Epävarmuus ei ole kivaa, mutta jospa lääkärit osaavat asiansa. Milloin Delffi tapaat taas yksilövalmentajan, ja miten jatkatte nyt, kun koulutuskokeilu ei toistaiseksi onnistunutkaan?

Delffi: Pahoitteluni isäsi kännäämisestä. Minä tiedän monia koiria, jotka eivät pidä humalaisista, mutta toisaalta monilla laitapuolen kulkijoilla on koiria. Eli koirissa on eroja. Harmi etteivät sinun koirat ole oppineet inhoamaan viinan hajua ja humalaisten olemusta. Mitä siihen passauttamiseen tulee, niin koirilla on omia vinkeyksiään. Koirat ovat monesti tosi fiksuja ja osaavat kyllä hankkia itselleen mieleisiä asioita oli se sitten makupaloja, rapsutuksia, nukkumapaikka sängyssä tms.

Täällä matala mieliala jatkuu. Minulla on edelleen kauheasti asioita hoidettavana ja jotenkin tuntuu, että niitä tulee ihan liikaa joka tuutista. Sain eräänkin karhukirjeen isosta laskusta, jonka olen hoitanut jo syyskuussa. Myönsihän sen lähettäjä sitten virheensä, mutta siinäkin oli minulle yksi homma hoidettavaksi. Huomasin myös maksaneeni kesällä yhden ison laskun kahteen kertaan samana päivänä. Maksun saaja ei ollut huomauttanut virheestäni, joten olipa onni, että huomasin virheen. Verottajalta sain loppujen lopuksi postia ja vieläpä myönteistä postia. Tuntuu, että elämä on yhtä kirjeiden avaamista, nettipankissa ramppaamista, sinnetänne soittelua, sähköpostien lähettämistä ja kyttäämistä jne. Jokainen päivä tuntuu vähän samanlaiselta, eikä hoidettavien asioiden kasa tunnu pienentyvän yhtään. Osa asioista aiheuttaa vieläpä kovasti stressiä ja ahdistusta, kun ne ovat luonteeltaan sellaisia ikäviä tai liittyvät ikäviin asioihin.

Missä Pompula? Entä Rina?

Kun ei nyt ole ollut niin hirveästi kivoja asioita kerrottavana, niin täytyy jakaa edes tämä:
Paino on tippunut edelleen koko ajan hitaasti ja yksi välitavoitekin on taas saavutettu. Hyvä minä! 🌻🙂🌻🙂👍

Päin pelottavia asioita päin, Lukossa! Minä säästin muutaman pelotuksen matkan jälkeiseen aikaan, kun tiesin tulevani vahvempana takaisin. Ja kunnialla olen saanut hoidetuksi jo kaksi stressaavaa asiaa henkeä haukkoen😉. Ajoitusta ei voi tietenkään joka kerta itse päättää, eikä marraskuu ole ihmisen parasta aikaa muutoinkaan, joten voimia sulle, Lukossa asioiden hoitamiseen.
Näin unta, että olin tyhjentänyt laatikoita turhasta roinasta, ja siihen tyytyväinen. Konkreettisestikin olen tuota pohtinut, vaikka saattaahan se viitata "mielen turhan roinan" tyhjennykseen. Haluan kuitenkin myös helposti siivottavan kodin avarine tiloineen 🙂. Mitä jos olisi niin kelmi, että antaisi itselle täysin sopimattomat, lahjaksi saadut tavarat eteenpäin? Etsiikö se vieraan haukansilmä kylään tullessaan niitä tavaroita, mitä aikanaan on tuliaisiksi tuonut? Mä en edes muista, kuka mitäkin toi, enkä muista sitäkään, mitä muille olen lahjaksi antanut.

Hyvä, hyvä Lukossa 🙂👍. Millaista tahtia pidät painonpudotuksessa? Ja kuinka pitkä matka sulla on vielä tavoitteeseen? Voisin lähteä vertaislaihduttajaksi😉 sulle tai jollekulle muulle. Juoksu kulkisi kevyemmin, jos saisin kiloja pois 5-10 kg ensi kevääksi. Ei kuullosta tiukalta, mutta tiukassa on!! Olen jättänyt nyt makean syönnin, mutta saisin sen pidettyä paremmin, jos jaettaisiin vähän kannustusta😉.
Pompula, missä oot?

Hyvä, hyvä Lukossa 🙂👍. Millaista tahtia pidät painonpudotuksessa? Ja kuinka pitkä matka sulla on vielä tavoitteeseen? Voisin lähteä vertaislaihduttajaksi😉 sulle tai jollekulle muulle. Juoksu kulkisi kevyemmin, jos saisin kiloja pois 5-10 kg ensi kevääksi. Ei kuullosta tiukalta, mutta tiukassa on!! Olen jättänyt nyt makean syönnin, mutta saisin sen pidettyä paremmin, jos jaettaisiin vähän kannustusta😉.
Pompula, missä oot?

Moiiiiii Rina! Ihanaa, että olet kunnossa ja turvallisesti takaisin linjoilla ☺️❤️ Alkoi jo huoli painaa, kun venyi ja venyi sinun nettipaluusi.

Rina kirjoitti 15.11.2016 11:11
Päin pelottavia asioita päin, Lukossa! Minä säästin muutaman pelotuksen matkan jälkeiseen aikaan, kun tiesin tulevani vahvempana takaisin. Ja kunnialla olen saanut hoidetuksi jo kaksi stressaavaa asiaa henkeä haukkoen😉.

Kiitos! Yritetään, yritetään. Ja kun paljon yritetään, niin jotain onnistuukin joka päivä. Onnittelut asioiden hoitamisistasi. Minä olen kurssioranvanpyörässäni ja juoksen paikasta toiseen. Odotan jo kovasti joululomaa. Aina minulle tulee mieleen se sinun kursseista kirjoittama juttu 😀.

Rina kirjoitti 15.11.2016 11:11
Näin unta, että olin tyhjentänyt laatikoita turhasta roinasta, ja siihen tyytyväinen. Konkreettisestikin olen tuota pohtinut, vaikka saattaahan se viitata "mielen turhan roinan" tyhjennykseen. Haluan kuitenkin myös helposti siivottavan kodin avarine tiloineen 🙂. Mitä jos olisi niin kelmi, että antaisi itselle täysin sopimattomat, lahjaksi saadut tavarat eteenpäin? Etsiikö se vieraan haukansilmä kylään tullessaan niitä tavaroita, mitä aikanaan on tuliaisiksi tuonut? Mä en edes muista, kuka mitäkin toi, enkä muista sitäkään, mitä muille olen lahjaksi antanut.

Voithan Rina liittyä minun ja Pompulan tavaran vähennystalkoisiin. Ainakin minulla on etenemistahti niin hidas, ettei vauhti päätä huimaa. Huomaan prosessoivani mielen turhia romuja ja romppeita tässä samalla. On se vaan kumma juttu, miten asioilla on yhteyksiä keskenään! Olen laittanut tavaroita ja myös siis lahjoja kiertoon aika surutta. Aion sitä myös jatkossa tehdä. En minä oikein muista, mitä olen lahjaksi jollekulle vienyt tai antanut. Unohtaminen on armeliasta.

Nyt täytyy juosta taas eteenpäin tuonne marraskuun pimeyteen. Pompula on tehnyt todellisen katoamistempun. Toivottavasti ei ole liukastunut, halkaissut kalloaan ja joutunut sairaalahoitoon 🤔.