Delffi, Lukossa on kirjoittanut kaksi erittäin hyvää viestiä sinulle. Tartu niihin kiinni. Ja kiitos Lukossa, sain itsellenikin yhden puuhan, joka antoi puhtia 🙂 Muuten olen todella kummallisissa olotiloissa. Tekee mieli räyhätä. Sanoa pahasti tuntemattomille, jopa yleisillä paikoilla 😐 Peilaan koko ajan omaa ja muiden käytöstä, että en leimahda. En oikein tiedä mistä tämä syntyy? Missä on meidän Freudi aka Rina?

Mietin terapiaa ja, että tuliko minusta sen seurauksena rikkonaisempi ihminen, kuin ennen. Vai kasautuuko vuosien saatossa uutta kuonaa vanhan päälle. Ja tästä syystä, en enää hallitse itseäni. Liikaa kuonaa? Tuntuu, että en hallitse itseäni, mutta olenko koskaan hallinnutkaan? Narsistin lapsi on rikkinäinen ja korjaus on ollut huonoa?

Mietin lapsuutta, omaani ja sitä pahaa oloa, joka jonkin verran (vähän) kohdistui muihin. En ole ylpeä, mutta ymmärrän syyn ja seurauksen lain. Olen saanut pyydettyä anteeksi, mutta koskaan ei voi tietää miten paljon vahinkoa on saanut aikaan. Me kaikki, kun ollaan yksilöitä. Vähäisen tiedon perusteella, elämässä on pärjätty hyvin.

Nyt on kai yhtä paha olla ja tekee mieli vahingoittaa.

Toivoisin, että itselläni olisi sisukkuutta joskus reaalimaailmassa sanoa, joskus (kärkevä on väärä sana) sisukkaasti, kun joku ihminen vituttaa suuresti. Näitä maailman omistajia, kun sattuu valitettavasti matkan varrelle. Mietin muuten Lukossa yhdellä kurssilla, että apua, mitä jos tuo, tai tuo henkilö onkin Lukossa. Että se henkilö, joka on täällä ketjuissa fiksu ja järkevä, olisikin täysi kusipää oikeassa elämässä. "Minä tiedän kaikesta kaiken ja minun tieto on parempi, kuin kenenkään muun. Olen myös fiksu ja filmaattinen. Olkaa hyvä ja ilmoittautukaa fani-klubiin. ☺️"

Tuntuu tosi oudolta, että ihmiset eivät peilaa omaa käytöstään muiden käytökseen, vaan käyttäytyvät idioottimaisesti ja sitten heillä on näitä omia hännystelijöitään. Varmasti kuolen, jos tämä myrkky vielä osuu samalle kurssille 🤕 Stereotyyppi juntista.

Hyvää marraskuuta kaikille! Koko ajan ollaan, Rinako sen mainitsi, lähempänä pääsiäistä 🙂 Joskus tämä pimeys loppuu. Voisiko Delffi kissalla olla suolitukos? Olisiko voinut syödä jotain sellaista, mikä ei kissan ruokavalioon kuulu? Tuleeko pissat ja kakat normaalisti? Toivottavasti kaikki kääntyy parempaan päin!

...ja taas unohdin jotain. Missä chateissa oikein olette, kun en itse löydä itselleni koskaan mitään sopivaa?

Delffi: Kiitos vastauksistasi. Olinkin miettinyt, että saahan koiria viedä vuokra-asuntoihinkin, mutta en ottanut huomioon tuota haukkumistaipumusta. Kerrostaloissa kyllä asuu haukkuviakin koiria, joista osa vähitellen tottuu olemaan haukkumatta. Erään tuttavani koiralla oli myös käytössään (ainakin koiran ollessa yksin kotona) sellainen panta, joka ruiskaisi koiran naamalle aina sitrukselta tuoksuvaa nestettä, kun koira haukkui. Se toimi tosi hyvin ja koira oli naapureiden mukaan hiljaa. Panta oli tilattu ulkomaisesta nettikaupasta, enkä tiedä mikä se nimi oli. Se laitettiin aika tiukasti koiran kaulalle, mutta materiaali saattoi olla silikonia tai muuta pehmeää ainetta. Koiran turkki kyllä tuli inhottavan tahmaiseksi aineesta, mutta pannan teho haukkumiseen oli loistava.

Vanhempien luona asuminen on sinänsä tietenkin ihan ok jatkossakin, mutta silloin sinun kannattanee huomioida muutamia asioita. Kirjoitit jo joskus aiemmin, että jäät varmaan sinkuksi. Onko se sinulle ok? Entä onko myös lapsettomaksi jääminen sinulle ok? Sinkkuna joutuu kärsimään jonkin verran ihmisten ennakkoluuloja ja pilkkaakin. Vanhempien luona asuessasi et ole pelkästään ”vanhapiika” vaan olet ”peräkammarin poika”, vaikka todellisuudessa olisitkin yläkerran tyttö. Onko sinulle ihan ok, että vanhempiesi tuttavat, naapurit ja omat tuttavasi pitävät sinua peräkammarin poikana? Vanhempiesi luona asuminen tuottaa sinulle myös taloudellista etua (he ilmeisesti maksavat asumisen, sähkön, lämmityksen, talon kunnossapidon, veden, ruoan, vessapaperit, saippuat, shampoot, siivoustarvikkeet ja –aineet, nettiyhteyden, kodinkoneet ja huonekalut, auton ylläpidon, bensan jne.). Veljeäsi voi ottaa päähän, että vanhempasi osallistuvat näin massiivisesti sinun elättämiseen. Kuka muuten ostaa vaatteesi? Entä aktiivisuusrannekkeesi? Kuka maksoi kesäisen mökkimatkan ruoat ja mökkimaksun? Tällaiset asiat voivat aiheuttaa riitoja perheesi sisällä elleivät vanhempasi anna vastaavaa rahaa myös veljellesi. Aikanaan perinnönjaossa veljesi saattaa saada suuremman perinnön tällä perusteella. Entä oletko valmis elämään talossa, jossa isäsi käyttää alkoholia ja vanhempasi riitelevät? Oletko ajatellut, mitä tapahtuu, kun he vanhenevat? Oletko valmis ryhtymään vanhempiesi omaishoitajaksi ja toimimaan siinä vaiheessa heidän autokuskinaan, suihkuttajana, kaupassakävijänä jne. Entä haluaisitko jäädä samaan taloon yksinäsi asumaan, sitten kun vanhemmistasi kokonaan aika jättää tai he joutuvat esimerkiksi vanhainkotiin? Olisitko valmis asumaan talossa jommankumman vanhempasi kanssa kahdestaan esimerkiksi äitisi kuoltua? Olisiko sinulla taloudellista mahdollisuutta jäädä siihen taloon vanhempiesi kuoltua ja maksamaan veljesi osuuden sekä tarvittavat talon korjaukset ja muut? Oletteko puhuneet vanhempiesi kanssa tulevaisuudesta? Aikovatko he asua kyseisessä talossa loppuelämänsä?

Delffi kirjoitti 31.10.2016 19:29
Eipä tallikaverin mielestä kotona asumisessani ole mitään ihmeempiä..hänhän itse asuu poikaystänsä kanssa yhdessä.

Tämä oli minusta hassu kohta, sillä sehän on meidän kulttuurissa normaalia, että nuori aikuinen itsenäistyy vanhemmistaan ja muuttaa asumaan seurustelukumppaninsa kanssa. Se ei ole kulttuurissamme normaalia, että nuori aikuinen jää vanhempiensa kanssa asumaan. Siksi näiden asioiden rinnastaminen tuntui hyvin kummalliselta.
Minusta on hyvin kummallista, että vanhempasi pesevät sinun vaatteesi. Minä aloin pestä omat vaatteeni jo murrosiässä, vaikka asuinkin äitini kanssa. Joskus tietenkin tuli vajaita koneellisia, mutta omien pyykkien hoitaminen itse oli minulle tärkeää. Kuka teidän perheessä suorittaa ruokaostokset? Entä ruoanlaiton? Tiskit? Laskujen maksun? Ulkotyöt? Ikkunoiden pesut? Kukkien kastelun?

Jos maksaisit vanhemmillesi vuokraa, sinulla saattaisi olla mahdollisuus saada siihen asumistukea. En ole aivan varma tästä. Asia saattaa kuulostaa oudolta, mutta vuokranmaksaminen voisi tehdä sinulle hyvää ja se olisi myös oikeudenmukaisempaa veljeäsi kohtaan.

Miten muuten kissan peseminen onnistuu? Näin tilanteen mielessäni ja minulle tuli tunne, että kissa pistäisi kovasti hanttiin pesemistä. On hyvä, että bussimatkasi tallille sujuu jo rutiinilla. Muistatko, kun pelkäsit sitäkin aika voimakkaasti.

Pompula: Mellä on samoja asioita mielessä! Minäkin olen ihmetellyt, missä Rina luuhaa. Ja ei tästä nyt niin kauaa ole, kun mietin aiheuttiko psykoterapia minulle hyvää vai pahaa tai kuinka paljon mitäkin. Käyn tällä hetkellä parillakin kurssilla, mutta taidan olla niillä kaikilla aika hiljainen. En vastaa ääneen, vaikka oikea vastaus olisi kielelläni. En kyllä ole syksyn aikana ollut kertaakaan oikeasta vastauksesta varma, niin heikoilla menen opittavan aineen kanssa. Toisella kurssilla minua ihan ärsyttää, että ohjaajat kysyvät koko ajan kaikilta - siis kaikilta - mielipiteet käsiteltäviin asioihin. Jokainen meistä taitaa vastata vähän juutajaata, mikä tuntuu suorastaan naurettavalta. Tulee sellainen hyvin kiusallinen olo ja myötähäpeä ohjaajia(!) kohtaan. Minusta kyseinen kurssi tuntuikin jo ensimmäisellä tapaamisella vääränlaiselta minulle ja tunne on vain voimistunut kurssin aikana. Käyn silti kurssia huulta purren loppuun asti, sillä kurssit ovat osa kuntoutumissuunnitelmaani ja suoritan suunnitelmaa tunnollisesti. Minua on kyllä joskus pidetty besserwisserinä. Tai kerran se on minulle myönnetty, kun vitsailin itse asialla. Mutta sitähän en tiedä, kuinka usein muutkin ovat sellaista miettineet. Oppiminen on yksi tärkeimpiä asioita elämässäni. Se on aina ollut. Kuka ties se on jopa tärkein ☹️. Kusipäitä me ollaan kaikki, kun oikein silmiin katsotaan, me ollaan kusipäitä elämän, ihan jokainen. No, jotain tuollaista ajattelen. Opiskelen muuten Mindfulnessiakin! En olisi selvinnyt itseopiskelusta, joten hankkiuduin kurssille. Toivon saavani siitä menetelmästä mm. kykyä suhtautua mm. kusipäihin lunkisti. Sellaisesta taidosta olisi paljon hyötyä. Nyt kiihdyn helposti nollasta sataan ja siitä on vain haittaa itselleni. Fanijoukkoja en kai ole ikinä kerännyt. Auts. Se ei ollenkaan sovi minulle. Auon suutani kyllä, mutta toivon sulautuvani tapettiin. Outo yhdistelmä. Katselin sitä viikonlopun puuhalistaani, kun mietin mitä kaikkea olen unohtanut. Tajusin kukkien olevan edelleen janoissaan. Voi hitsi minua. Pitäisi ehkä useamminkin tehdä tuollaisia listoja itselleen.

Pompula kirjoitti 31.10.2016 21:1
Nyt on kai yhtä paha olla ja tekee mieli vahingoittaa.

Harmillista. Minulla oli yhdessä vaiheessa rikkomishalua ja rikoin useamman astian (siis yksin ollessani). Revin myös joitakin kankaita. Sittemmin opin, että talous- tai vessapaperirullan silppuaminen raivoissaan paljain käsin on aika hyvä juttu. Se ei ole kallista ja se on helppo siivota. Olen myöhemmin tajunnut, että molempina elämäni rikkomishalun ajanjaksoina masennus on ollut tulossa. Ehkä olen jo silloin ollut masentunut? Muistan myös silloin olleeni ärtynyt, ivallinen ja vittumainen minua ns. vastaan olleille ihmisille. Sitten taas ei-masentuneena en ole yhtään sellainen ihminen. Nämä ovat voimaltaan vahvoja nämä psyyken sairaudet!

Minullahan oli jo keväällä projekti tavaran, roinan ja kaikenlaisen ylimääräisen vähentämiseksi. Edistyin silloin keväällä pienin askelin ja sen jälkeenkin olen ottanut useita edistysaskelia.

Kurkistin jälleen ruokakaappeihini ja ihmettelen kyllä kovasti, mitä sieltä löytyy. Söin keväällä tattaripuuroa väkisin, mutta edelleen kaapistani löytyy tattaria. Nyt syön riisihiutalepuuroa tuhotakseni yhden boxin kaapista. Tattarin kimppuun voisi käydä seuraavaksi, mutta en tiedä kestääkö mielenterveyteni samanaikaisesti laihdutuskuuria ja tattaripuurokuuria. Osa hiutaleista ja muista mennee biojätteeseen. Kiinnostavaa on kuitenkin tutkia kaapin sisältöä ja muistella, mikä villitys minulla silloin olikaan. Taisi olla ne siemenleivät muodissa, kun kaapista löytyy edelleen niin paljon siemeniä. Siemenleipä kyllä taitaisi sopia laihikseenikin, joten sen voisi ottaa takaisin ohjelmaan siihen asti, että ne siemenet on tuhottu. Sellaisen opin taidan olla kuitenkin saanut, että ruokavalion muutokset eivät sovi minulle ainakaan ilman mitään lääketieteellistä pakkoa. Vanhassa vara parempi ja uusiin villityksiin minun kannattaisi vaan suhtautua kylmän viileästi.

Luin myös KonMari-juttuja netistä, kun tajusin että siihen kirjaan on aivan mielettömästi (yli 700) varausta. Jokin siinä metodissa minua kiehtoo, vaikka en oikein uskokaan, että edes uskaltaisin ryhtyä siihen hommaan. Tavarasta luopuminen on minulle niiiiin vaikeaa. Supervaikeaa. Olen silti luopunut tänä syksynäkin melkoisesta kasasta. Lisää luopumisia on tulossa, mutta teen jonkinlaista psyykkistä työtä jokaista pussukkaa ja nyssäkkää kohtaan. Kerrallaan ja nopeasti luopuminen tuntuu ihan mahdottomalta, mutta pikku hiljaa luopuminen tuntuu sopivan minulle. Kun saan jostain luovuttua, ikäänkuin rohkaistun luopumaan seuraavastakin satsista. KonMarissa taidetaan todeta, että tällainen minun luopumistyyli on vihon viimeinen tapa, eikä valmistu ikinä. Olen kuitenkin päättänyt ottaa riskin ja edetä näin. Se kyllä tarkoittaa sitä, että kotona on koko ajan joitakin laatikoita ja pusseja levällään, mikä kyllä rasittaa, täytyy myöntää. KonMarissa tavarat tyhjennetään hyllyistä, kaapeista ja laatikoista kerralla lattialle ja sitten ne käydään yksitellen läpi kahteen kategoriaan jakaen: luovutaan tai säästetään. Mietin että voisin ehkä kirjahyllyni osalta toteuttaa KonMarilaista tapaa. En kyllä ymmärrä, miksi kirjat pitäisi ottaa hyllystä lattialle, kun yhtä hyvin ne voinee käydä läpi kirjahyllyssäkin.

Yksi hyvä juttu on se, että olen tänä vuonna ostellut tosi vähän mitään muuta kuin vaatteita, joita olen joutunut mm. lihomisen vuoksi ostamaan. Parina edeltävänä vuotena ostelin paljon enemmän kaikenlaista ja ihan turhanpäiväistä rojua tuli hankittua. Vuosi ei ole vielä lopussa ja aion vielä loppuvuodesta pusertaa tavaraa pois, mutta tässä vaiheessa jo tuntuu siltä, että aion jatkaa projektia ensi vuonnakin. En tiedä, onko näin hitaassa etenemisessä mitään järkeä, mutta ainakin projekti kulkee oikeaan suuntaan koko ajan. KonMarissa muuten puhutaan siivouksen elämää mullistavasta voimasta. Minäkin koen olevani suurta muutosta tekemässä koko ajan. Rinalle terveisiä, että olen päättänyt niistä korpuistakin luopua, kunhan vain pääsen sinne asti. Koko ajan mieleeni tulee uusia tavaroita, joita olen ennen halunnut säästää, mutta nyt annan mennä. Mielen sisäinen luopumisprosessi etenee itsestään ja se kulkee itseasiassa nopeammin kuin mitä konkreettisesti ehdin tekemään. Edessä on vielä varmaan satoja tunteja hidasta romusavottaa 😀😎😳🤕🙂👍😟😯🗯️😉.

Lukossa kirjoitti 30.10.2016 15:18

Grrrrr, kirjoitin viestin ja sain sen jollain väärällä liikkeellä katoamaan taivaan tuuliin 😠🤕😞 Nyt ei ole aikaa kirjoittaa uutta, mutta palaan asiaan myöhemmin.

Pitkien viestien kirjoittaminen selaimessa on aina hieman riskaabelia sillä ne on joskus liiankin helppo hukata selaimen/netin oikkujen vuoksi.

Viestin voi kirjoittaa selaimen ulkopuolella, vaikka notepadissä tms. vastaavassa ohjelmassa ja kopioida sieltä sitten sen selaimeen.

Jos haluaa kirjoittaa välttämättä selaimessa, voi viestinsä ennen lähettämistä kopioida leikepöydälle josta sen vielä saa takaisin hyvällä tuurilla jos jotain menee pieleen.

Pompula: Kissalla tulee kakka ja pissa ihan normaalisti eli ei pitäisi olla suolitukosta.
Nyt onneksi tänään on kissallekkin ruoka maistunut, syönyt pussillisen ns. märkäruokaa.

Lukossa: En jaksa ajatella asioita monen vuoden päähän.
Mutta tuskin tuleen loppueläämääni asumaan kotona ja kuten sanoin, niin mitä olen vuokra-asuntoja katsonut, niin täälläpäin tarjonta on huono, varsinkin eläinten omistajille.

Lisäksi voisin sanoa sen, että veljenihän käy töissä, tai siis, hänellä on käsittääkseni toiminimi ja on siis yrittäjä.
Veljeni monesti myös haluaa antaa mulle rahaa noista kissojen hoidosta, kissathan on siis oikeastaan veljen kissoja. Vaikka olen sanonut ettei rahaa tartte antaa, mutta veli on antelias.
Niin, ja kyllähän veli saa vanhemmiltakin aina välillä rahaa..

Reissun vanhemmat kustansivat, kuten myös kaverillekkin.

Aktiivisuusrannekkeen maksoin itse, tai no, vanhemmat itse halus avustaa noin 50€.
Tämän hetkisen kännykkän maksoin itse, lisäksi itse ostan omat vaatteni..tai no, välillä vanhemmat haluaa ne maksaa, vaikka en edes pyydä niitä maksaan..mutta pääasiassa ostan vaatteet omilla rahoilla.
Viimeisimmät vaatteet mitä oon tainnut itselleni ostaa omilla rahoilla, niin oli noin 5-6 € maksava poolopaita Tokmannilta ja noin 40 € maksavan hupparin (ko. hupparissa vetoketjutaskut) Intersportista.
Lisäksi vaatteita ostan todella harvoin..en vain pidä vaatekaupoissa kiertämisestä.

Ulkotöistä puheenollen, niin talvisin autan lumen kolaamisessa, muuten en kyllä rehellisesti sanoen pihatöitä hirveästi tee. Koska näin syksyisin iskä kerää puista tippuneet lehdet ruohonleikkurilla.

Mutta minun vastuulla on yläkerta ja pääasiassa nuo eläimet.

En tiedä vastasinko kaikkeen..ehkä suurinpiirtein.

Vielä kuitenkin voisin sanoa sen, että loppujen lopuksi en jaksa ajatella asioita monen 10 vuoden päähän.
Tässä kuitenkin asioita yritetään saada eteenpäin, mutta toistaiseksi ei ole kuulunut työkkäristä mitään. Voihan se olla, että jos on flunssaa liikkeellä, niin sen takia ei ole kuulunut työkkäristä mitään.

Ai niin, kissan peseminen onnistui ihan hyvin. Ainakin eilen, kun kolli kissa on vähän vaisu, niin ei se pahemmin hanttiin pistänyt.

Tavaratalkoisiini liittyen vielä. Jostain syystä ostin kotiini viherkasvin reilu kuukausi sitten. Jo ostotilanteessa olin epävarma, mutta joku sai minut ostamaan sen kasvin. Kotiin tullessa tajusin, ettei kasvi "sovi" asuntoon. Annoin sen kuitenkin olla ja kastelin sitä aluksi. Mutta sitten aloin "unohtaa" sen kastelun, vaikka muita kukkia kastelin. Ja niin se kasvi kupsahti. Täytyisi vaan pitää ohjakset tiukemmalla ostotilanteissa. Jos tuntuu, ettei kohde ole oikeasti nappijuttu, niin pitäisi jättää ostamatta. Tätä läksyä nyt opettelen, vaikka en mikään himoshoppaaja ole koskaan ollutkaan.

Minä ostin pelarguunioita 2 kpl. ja nyt olen ihmetellyt mihin saan ne mahtumaan, tällä hetkellä ne on keittiön pöydällä, yhden muun kukan kanssa.

Minunkin tekee mieli olla ivallinen, vittumainen ja ärtynyt. Olen pyrkinyt hillitsemään sitä puolta itsessäni. Kiitos, että muistutit mindfulnessista Lukossa! Olin unohtanut 😎 KonMarissa on juuri se tarkoitus, että kaikki kerätään samaan paikkaan. Niissä kirjoissa on sellainen seikka, että jos ottaisit kirjahyllystä/-istä kirjan vuorotellen käteesi ennustaisin, että sinulla jäisi homma kesken, lisäksi alkaisit (tai kuka tahansa) ohittelemaan kirjoja ja et siten pitelisikään jokaista kirjaa yksitellen käsissäsi. Eli kirjat lattialle esim., jokainen kirja erikseen käsiin, kirja avataan ja mahdollisesti selataan ja mietitään; tuottaako tämä kirja minulle vielä iloa? Ja sitä myötä eteenpäin luovutettavien kasa, sekä pidettävien kasa.

Minuakin ihmetytti Delfin ajatus siitä, että aikaihmisen kotona asuminen olisi ihan ok. Yleisesti ottaen ainakin itse ajattelen, että jotain on pahasti vinksallaan. Yleensä onkin. Sekä myös nämä, jotka roikkuvat muutoin vanhempiensa liepeessä, vielä aikuisiällä. Kuten tämä Lukossan nettituttavuus. Delffi, jos olet jotakin välillä 20-30v., niin vanhempasi lienevät noin 50v. Sanoit, että et jaksa ajatella vuosikymmenien päähän. Ei sinun tarvitsekaan. Jo noissa ikäluokissa ihmisille sattuu luonnollisia kuolemia, halvauksia, aivoverenvuotoja jne. Ensiksi mainittu lienee yleisin kuolinsyy. Toki noita tapahtuu muissakin ikäluokissa, mutta noin 50v. molemmin puolin tulee näitä äkkikuolemia tms. Älä tuudittaudu tähän hetkeen. Helppoahan se on. Hyvä, jos kissa voi jo paremmin.

Vielä tuosta KonMarista. Olen minäkin tehnyt sitä väärin, mutta keskittynyt myös isompiin projekteihin jotka täytyy tehdä, ennen kuin KonMari kunnolla nytkähtää eteenpäin. Tänään muuten kokeilin raivoissani sitä vessapaperi niksiä. Ei auttanut ollenkaan. Lähinnä huvitti. Mistä tulikin mieleen, että pitäisi säästää noita rullia yhteen askarteluun. Piltti soseitakin tarvitsisi alkaa syömään, että saisi toiseen askarteluun pilttipurkkeja.

Onkohan Rina lentänyt lämpöön? Lunta tulvillaan, on raikas talvisää... Ei tunnu tulevan tämän päivän tekemisistä mitään, junnaan.

Niin, kun ihminen kirjoittelee tämmöisellä sivustolla, lähtökohta on se, että ihmisellä on joku pahasti vinksallaan ja siksi minusta on kummallista tuo teidän kotona-asuminen-keskustelu.

Minäkin asuin vielä aikuisena adoptiovanhempieni luona, koska mikään asia ei onnistunut, kun muutin yksin asumaan. En saanut onnistumaan kotielämää ja opiskelua ja päätettiin, että muutan takaisin kotia. En juuri kotitöitä tehnyt, kun en jaksanut. Enkä varsinkaan mitään maksanut mistään, koska vanhempani ei sitä edes ehdottanut.
Kun muutin omaan mökkiini, äitini kävi vielä auttamassa kotitöissä.
Meni aika monta vuotta, kun yksin asuminen onnistui.

Komppaan maanvaivaa siinä että ei se kotona asuminen aikuisena ole maailman loppu eikä välttämättä lopullista.

Kyllä lapsen kuuluu lentää pesästään, mutta koska ja miten, se on sen yksilön ja perheen asia. Ei sen tuumailu kuulu meille.

Sallikaamme toisillemme vapaus elää miten haluamme. 🙂

Ei tässä väitettykään, etteikö siinä olisi jotain vinksallaan. Ja minusta kaikenlainen tuumailu on sallittua. Ei tässä ketään olla pakottamassa mihinkään 😀 😀

Noin muuten on tämä päivä ollut raivoa täynnä. Ehkä ihan terveellistä, että lähden huomenna ulos, kotoa. Jos en sitten kolkkaa jotain matkan varrella 🙄😮😀😴😝

Kirjoitin tuolla aiemmin sen yhden kohdan vähän väärin. Tarkoitin siis sitä, että esim. tallikaveri ei asu yksin vaan hän asuu poikaystävän kanssa, kuten myös veljeni asuu tyttöystävänsä kanssa yhdessä.

No, toisten mielestä kotona asuminen ei ole normaalia ja joittenkin mielestä siinä ei ole mitään ihmeempää.

Mutta joo..huomenna alkaa kolli kissalla lääkekuuri ja katotaan, että auttaako se. Jos ei kissan vointi kohene, niin sitten on Oulun reissu edessä, jossa sitten tutkittais katti paremmin. Mutta ikäviä uutisia tosiaan siis oli se, että kaikki arvot oli ilmeisesti vähän pielessä ja jos lääkekuuri ei tosiaan pure, niin saattaa kissalla olla kasvain ☹️