Pompula, olo on ihan normi. Välillä ehkä kait ahdistaa enemmän, kuin toisinana. Mutta ehkä tämä mahdollinen ahidstus(?) johtuu stressistä ja jännittyksestä.
Enkä osaa kyl sanoa, että onko ennen ollut tämmöisiä tunteita, mitä on nykyään toisinaan.

Mutta nyt tosiaan on alkanut vaan enemmän jännittään se koulutuskokeilu. Työkkäristä nimittäin tänään tuli soittoa tuohon koulutuskokeiluun liittyen ja sitä nyt aletaan selvitteleen.
Sieltä työkkäristä ollaan sitten uudestaan yhteydessä, mutta pitää varautua tosiaan siihen, että mahdollisesti marraskuussa olisi tämä koulutuskokeilu.
Ongelmana on kyllä vain kulkeminen sitten koululle, jossa tämä koulutuskokeilu ala olisi.

Nii, ja tosiaan ilmoitin tuon puhelun jälkeen, että tuli työkkäristä soittoa.
Harmi vain etten hoksannut kysyä uudesta tapaamis ajasta, eikä yksilövalmentajakaan mitään uutta aikaa vielä ehdottanut vaikka vastaskin tuohon viestiini.

Tosiaan, nythän mulla on yksilövalmennukset ollut kahen viikon välein, ja ns. ensimmäinen yksilövalmennus tapaaminen oli vähän pitempi kuin nämä 2 viimeisintä.

Mutta voihan se olla, että koska ollaan yhden hankkeen kautta oltu aiemmin tekemisissä tämän yksilövalmentajan kans, niin ehkei sitten oikein meinaa keksiä mistä sitä sitten puhuisi nyt tällä hetkellä. Joten siinä mielessä ehkä tuo koulutuskokeilu voisi olla ihan ok, että sen koulutuskokeilun jälkeen voisi jutella niistä fiiliksistä ja yms.
Jos nyt edes tälle vuodelle tuo koulutuskokeilu järjestyy..

Nii, ja yksilövalmennuksen olisi tosiaa tarkoitus kestää alustavasti tämän vuoden loppuun..

Vielä voisin sanoa, että oli mukava käydä tänään koirapuistossa, kun siellä oli yks mukava henkilö, jonka kans sai vähän juteltua näistä työkkärijutuista.
Toisten kans on vaan helpompi jutella, kuin toisten kanssa 🙂

Mutta joo, nyt vain pitää odotella työkkäristä yhteydenottoa ja viestiä yksilövalmentajalta..ellen sitten ole itse yksilövalmentajaan yhteydessä.

Delffi kirjoitti 18.10.2016 10:57

Tämän päivän tapaaminen onkin ohi ja taas oli vain noin 20-30 minuutin tapaaminen yksilövalmentajan kans.

Vaikka kävinkin sillä fiiliksellä että varmasti on taas vain lyhyt tapaaminen, niin silti olen hieman pettynyt.

Enkä saanut taaskaan kaikkea sanottua, mitä olin miettinyt että pitäis/vois sanoa..

Delffi: mikä sinut tekee pettyneeksi? Entä mistä valmennustapaamisissa keskustellaan. Olen muuten alkanut suunnitella ajotreenaamista. Ajoin autolla viimeksi heinökuussa ja sitä ennen oli ollut pitkä tauko. Nyt haaveilen säännöllisemmän ajoharjoittelun aloittamisesta. Ajokorttihan minullakin on, olen auton aiemmin omistanutkin ja olen ajanut Euroopan ulkopuolellakin. Tarvitsisin kuitenkin treeniä, jotta liikkeelle lähteminen olisi nykyistä helpompaa.

Pompula: Kauheaa, kun sinä kuvailet herkkusuklaita 😋. Minulla on laihdutuskuuri edelleen päällä ja kun sen aloitin, tein heti kättelyssä puolivuotisen suunnitelman. Jäljellä on siis monta kuukautta porkkanan pureskelua ja proteiinirahkoja. Olen kutenkin ensimmäisen välitavoitteeni jo saavuttanut 🙂👍. Muuten minullakin on ollut aika tahmeaa, vai tuntuuko vain siltä. Tuntuu siltä, että istun vain sohvalla mitään tekemättä. Tarkemmin miettien siinä istuessa kyllä on valmistunut monet neuletyöt, kirjoitettu aika paljon tekstiä, pidetty yhteyttä ihmisiin, luettu pari kirjaa, katsottu uutisia ja ajankohtaisohjelmia jne. Eli ei se istuttu aika ihan hukkaan ole mennyt. Mahtaako sinulla olla sama juttu? Eli että tuntuu vaan siltä, ettei mitään tule tehtyä vaikka sitten tuleekin jotain tehtyä? Ja vielä sen verran, että ei kai Halloween-jutut ole demonisoituja. Lähinnä huvitti, kun joulukamojen myyntikausi on niin pitkä että menee jo Halloweeninkin kanssa päällekäin.

Rina: Hienoa, että jaksat pitää naamioita. Minäkin aina välillä jaksan ja aina silloin lupaan itselleni tehdä siitä viikoittaisen rutiinin, mutta se lupaus ei koskaan realisoidu todelliseksi toiminnaksi. Vaihdoin hiljattain kasvoihin käyttämääni kosteusvoidetta. En muista mikä minulla oli ajatuksena, sillä entinenkään rasva (käytin koko kropan rasvaa laiskana myös kasvoihin) ei ollut kovin huonoa. Uusi rasvakin on apteekin tuote, mutta ei mitään hirveän kallista. Iloinen juttu on ollut huomata, että uusi rasva on vaikuttanut kasvon ihooni myönteisesti. Muutos ei ole suuren suuri mutta kuitenkin huomattava. (Minulla on hankala iho, enkä ole kaupungin ahkerin ihon puunaaja.) Kiva!

Olen nukkunut muutamia öitä tosi surkeasti ja päivisin on ollut vähän huono olo. Pakko kuitenkin puurtaa tehtävälistalla olevia asioita. Tänään on pari puhelua soitettavana ja oikein iso siivousurakka. Ei siis auta pidempään täällä netissä roikkua.

Voikaahan hyvin 🌻🙂🌻!!!

Mä vaan niin kauheasti ihmettelen, mistä mulle tulee niin hirvittävästi kirjoja. Lisääntyvätköhän ne öisin keskenään? Mulla on ollut vakaa pyrkimys asettaa itseni kirjojen hankintakieltoon ja hankkiutua eroon monista kirjoistani, mutta juuri päin vastoin on käynyt. Kirjoja on tullut edelleen lisää ja poispäin ei ole virta kulkenut. Harmi.

Kohta on kirjamessut ja sinne olis ihan kiva mennä, mutta pitäis varmaan jättää pankkikortti kotiin ja ottaa käteistä taskuun vain sisäänpääsylipun ja ruokailun verran. Tai sitten käsiraudat käsiin.

Lukossa, varmaan siksi on vähän pettynyt fiilis, koska tapaaminen oli niin lyhyt ja enkä saanut sanottua niitä asioita mitä olin miettinyt.

Vaikka kyllähän yksilövalmentaja kysyi mielipidettä hankeesta ja myös jotain ett mitkä fiilikset jäi muuten.
Mutta tuohon toiseen kysymykseen en oikein osannut sanoa sitä mitä olisi pitänyt sanoa vaan sanoin vaan jotain ett ehkä vähä outo fiilis..

Noissa yksilövalmennuksissa jutellaan työhön ja koulutukseen liittyvistä asioista pääasiassa.

Mutta tosiaan, tulihan sitä tuolla yksilövalmennuksessa puheeksi tuo että olis ehkä hyvä noita ryhmätilanteita lähteä työstään..

No, koulutuskokeilu tässä on edessä..joten saa nähä ett kuinka stressaava kokemus se sitten on, kun se järjestyy..

Oikeasti Lukossa, oikeasti en saanut mitään tehtyä, jos ei television tuijotusta lasketa tekemiseksi. Tänään olen, mutta oli ihan outoa liikkua ihmisten ilmoilla ja yhdessä kaupassa oli tosi typerä myyjä ☹️

Huomiselle olen listannut tehtäviä asioita. Taas tuolta tulee noita haamu juttuja televisiosta. Äkkiä toinen kanava! Jos jotain niin ne on ällöjä. Ensinnäkin niin tehtyjä ja jollain tavalla silti spookyja.

Ärsyttää elämä. Tänään tuli olo, että voisi kadota, mutta se olisi sitten liian lopullista. Mut nyt otan tähän tv:n tuijotuksen viereen yhden lajittelu tehtävän.

Hmm.. mä ehkä mietin ja pähkäilen asioita välillä liikaa.

Tuli nimittäin se yksilötyöhönvalmennus tapaaminen taas mieleen, ja nyt kun olen sitä tapaamista miettinyt, niin jotenkin vähän semmonen outo fiilis on siitä edelleen. Vähän niinkuin jäi semmonen fiilis, että yksilövalmentaja halus että tapaaminen on äkkiä alta pois, kun se tapaaminen oli niin lyhyt ja vähän myös jäi yksilövalmentajasta..kehtaankohan sanoa..kait sen voi sanoa..niin vähän semmoinen etäinen fiilis.

Mut voi olla, että ehkä mä kuvittelen ja/tai mietin ihan liikaa asoita.

Mutta tosiaalta, jäi kyllä vähän mietityttään, kun ei uutta tapaamista sovittu vielä..

No, eipä kait se auta kuin odotella vain..

Delffi, saattaahan se yksilövalmentaja ottaakin vähän etäisen fiiliksen, mutta sinun parhaaksesi. Ehkä juuri vähentääkseen riippuvuuttasi hänestä? Joka tapauksessa olet hänen suhteen alisteisessa asemassa ja niin hän joutuu myös kohtelemaan sinua. Toki ystävällisissä merkeissä!
Lukossa, vaihdoin naamarasvani Lidlin tuotteeseen, kun testeissä osoittautui parhaaksi kalliiden voiteiden rinnalla. Ihan turhaan olen siis maksanut luksusesta, kanttilan kaivoon rahat ovat menneet, eivätkä lupauksetkaan ole pitäneet😋. Mutta kivahan se on hemmotella itseään ja kuvitella.
Matka lähestyy, hain taas lisää vaatetta. Mutta vitosella ja kympillä, ja ihan merkkivaatetta, ale tuotteita vaan. Kun etukäteen sovitan sopivat yhdistelmät, siis housut ja puserot, niin ei tarvi reissussa tuskailla peilin edessä.
Pompula, onko siellä ulkoilusää? Hui hai ylös, ulos ja lenkille, vielä kun voi. Kohta sataa räntää ja on liukasta puolen vuotta 😝.
Nyt on mentävä sinne lenkille. Opiskelin eilen Kunto+:sta, miten parantaa harjoittelua. Katsellaan, tuleeko tuloksia. Vyötärönympärys on pysynyt samana jo monta vuotta, joten jotain tarttis tehdä!

Rina, en ihan ymmärtänyt tuota "alisteisessa asemassa" -kohtaa.
Mutta muuten ehkä voit olla oikeassa..
Toisaalta tuo tunne tuli vasta nyt viime tapaamisella, aiemmin ei ole ihan jäänyt tämmöistä etäistä fiilistä yksilövalmentajasta ja tapaamisista on yleensä jäänyt ihan hyvä fiilis, toisinkuin nyt.

Mutta joo, tänään on tullut käytyä lenkkeilemässä koirien kanssa aamupäivällä ja iltapäivällä kävin nuoremman koiran kanssa lenkin.

Huomenna on sitten ehkä ratsastustunti, ellei sitten tuntia peruta vähäisen osallistujamäärän takia. Harmittaa kyllä ettei yks kaveri pääse huomenna tallille.

Huomenna onkin jo torstai, saas nähä tuleeko työkkäristä mitään soittoa huomenna. Tänään ei nimittäin kuulunut mitään työkkäristä..
Hieman tylsää tämä odotelu..

Kävin tänään yhdessä kohtauspaikassa tutustumassa, paikka ei tuntunut omalta. Ja sitten menin ystäväni kanssa syömään kotipizzaan, se oli viihtyisä paikka.
Tulin kotiin ja nukahdin sohvalle. Heräsin äsken ja join kahvia. Sen pituinen se.
Hyvää jumppa jaksoa Rina, Se kyllä kannattaa.

Delffi kirjoitti 18.10.2016 20:17
Lukossa, varmaan siksi on vähän pettynyt fiilis, koska tapaaminen oli niin lyhyt ja enkä saanut sanottua niitä asioita mitä olin miettinyt.

Vaikka kyllähän yksilövalmentaja kysyi mielipidettä hankeesta ja myös jotain ett mitkä fiilikset jäi muuten.
Mutta tuohon toiseen kysymykseen en oikein osannut sanoa sitä mitä olisi pitänyt sanoa vaan sanoin vaan jotain ett ehkä vähä outo fiilis..

Delffi: Huomaatko, että sä olet vähän pettynyt itseesi, kun et saanut sanottua mitä olit miettinyt. Kuitenkin aiemmin kirjoitit tänne, että et vaan saa sanottua mitä haluat. Nyt sä ainakin tiedät, että tämä on sulla yksi ongelma ja se aiheuttaa sulle pettymystä. Voit pikkuhiljaa miettiä tätä eteenpäin esimerkiksi miettimällä, mikä siinä sanomisessa olisi kaikkein vaikeinta jne.

Pompula: Uskon, että et oikeasti saa aikaiseksi ☹️. Mullakin on ollut siivousurakoita, joista osa ei johdu omista haluistani, vaan mm. remonteista joiden alta täytyy siirtää tavaraa pois. Ei se haittaa, vaikka välillä onkin surkean aikaansaamattomia päiviä. Ei kaikki päivät kuitenkaan ole sellaisia.

Mullahan oli keväällä tavarakriisi, kun kirjoitin täälläkin, että mulla on ihan hirveästi laatikoita täynnä tavaraa yms. Hävitin silloin tätä materiaa jonkin verran. Sitten oli se selkäepisodi, mutta heinäkuussa onnistuin jälleen vähentämään materiaa yhden rutistuksen verran. Sitten tuli tauko tavaran vähentämiseen, kun oli hautajaiset järjestettävänä ynnä muuta sellaista. Nyt olen palaamassa takaisin urakan ääreen, joskaan en täysiteholla, vaan sen verran kun tässä nyt on mahdollista kaiken muun ohella. Tilasin kierrätyskeskuksen noutopalvelun hakemaan muutamia isompia juttuja ja samaan kuormaan voisin yrittää ympätä laatikon tai pari jotain pienempää tavaraa. Toisesta paikasta täytyisi tilata kaatopaikkakuljetus, koska kierrätyskeskus on kiristänyt linjaansa siinä mitä he huolivat. Laitoin myös yhdestä huonekalusta Annetaan-ilmoituksia, mutta ainakaan vielä ei ole tullut soittoja. Hätätapauksessa voin sahata sen (täyspuuta) roskapusseihin mahtuviksi paloiksi. Yksi uusi huonekalukin on kiikarissa ja toisen jo olemassa olevan kierrättäminen uuteen virkaan. Vähän ahdistaa, kun en ihan vielä näe, mihin lopputulokseen tämä kaikki on johtamassa. Onneksi nyt kuitenkin näyttää selvältä, että tavaraa poistuu mun nurkista rykäys rykäykseltä. Luopuminenhan ei ole mulle helppoa ja mulla on paha tapa säilytellä kaikkea mitä "voi vielä joku jossain joskus tarvita".

Lukossa, juu..taitaa olla noin että olen itseeni pettynyt.

Nyt olenkin tässä miettinyt että laittaisin yksilövalmentajalle sähköpostia ja mainitsisin siinä ainakin ne asiat mitä en saanut tiistaina sanottua.. Mutta toisaalta sitten tulee semmonen tunne, että "apua, kehtaankohan mä tätä viestiä sittenkään laittaa..mitäköhän yksilövalmentaja musta oikein ajattelee, jos nyt tän laitan menemään.."

Mutta joo..tylsää kun ei pääse lenkille. Ulkona on satanut koko aamun vettä :/

Kiitos jaana6, kannustusta liikuntaan täällä tarvitaankin 🙂. Etenkin kun tulee tiettyyn ikään, jolloin paikat alkavat lahota. Toivon kykeneväni suht terveeseen vanhuuteen liikkumalla riittävästi. Sairauksille ei välttämättä mitään voi, mutta niistä toipumiseen kyllä. Jo kaksi viikkoa pedissä riittää yleisesti liikkumattomalle vanhukselle siihen, ettei sängystä enää nousta. Yksi sukulaisistani makasi lopun elämänsä sängyssä lonkan murtuman jälkeen vielä useita vuosia hoitokodissa muiden hoivattavana. Osteoporoosiin taas johti liikkumattomuus.
Lukossa on varmaan oikeassa Delffin suhteen siinä asiassa, että pettymys vaikutti jälkitunnelmiin. Mitä Delffi olisit halunnut sanoa? Entä jos kirjoittaisit asiat paperille ja antaisit paperin sitten seuraavalla kerralla yksilövalmentajallesi. Se ei tietystikään auta siinä hetkessä, kun tilanne on päällä ja nousee kysymyksiä reaaliajassa itse tapaamisessa. Oletko miettinyt, mikä estää sinua kysymästä/sanomasta itsellesi tärkeitä kysymyksiä/asioita? Pelkäätkö tulevasi torjutuksi?
Alisteisella asemalla tarkoitan samaa kuin esim. Opettaja/oppilas, työnantaja/työntekijä samassa yrityksessä, lääkäri/ potilas, yksilövalmentaja/asiakas suhdetta. Eli ei olla samalla viivalla tietotaidon ja aseman suhteen, vaikka ihmisiä ollaankin. Yleensä se myös tarkoittaa, että ns. Henkilökohtaiset suhteet näiden eri asemassa olevien välillä ovat paheksuttavia, koska eivät noudata tasavertaisuuden määritelmää. Esim. Potilas saattaa ihastua psykologiinsa, mutta käsittääkseni on liki virkavirhe psykologilta käyttää tilannetta hyväkseen.
Aah, Lukossa - ne tavarat, joita vielä voi tarvita😎. Kakkuvuoka, jota en ole käyttänyt kolmeenkymmeneen vuoteen. Idätysastia (2 kpl), jotka niinikään ovat vain kerran käytettyjä. 2 numeroa liian pieni juhlamekko (kerran käytetty 25 vuotta sitten). Vanhat ns. Korput (tietokoneeseen), joissa on lasten piirustuksia. Sellaista tietokonetta ei kuitenkaan enää ole, johon korput voisi työntää. Guessin laukku, joka on aivan käyttämätön, viidentoista vuoden takaa ja suojapapereissa edelleen. Opiskeluaikaisia luentoja 30 vuoden takaa, käsin kirjoitettuja muistiinpanoja siis. Niitähän voi edelleen tarvita🙄, eihän tieto vanhene, eihän🤨??
Tässä nyt tarvitsemiani tavaroita alkupaloiksi😋.
Voidaan taas. Onko Pompula PMS:n kynsissä edelleen?

Rina, nythän olen tosiaan miettinyt että laittaisin sähköpostia yksilövalmentalle. Olen oikeastaan jo kirjoittanut viestin valmiiksi luonnoksiin, nyt vain pitäis enään keksiä aihe-kenttään jotain ja sitten vielä kehdata lähettää viesti yksilövalmentajalle..mutta en tiedä kehtaanko.

En tiedä oikein miksi en saa kysyttyä/sanottua asioita, liekkö jotkut asiat tuntuu semmosilta, että kehtaako kaikesta puhua..jotkut asiat ehkä tuntuu vaan vaikeilta asioilta ottaa puheeksi.
Vaikka olishan se varmaan ihan hyvä, että sais vaikeistakin asioista puhuttua..toisaalta siten jos saankin otettua puheeksi jonkun vaikean asian, niin sitten saatan alkaa vaan miettiin, että mitähän tuokin musta nyt ajattelee ja yms.

Ok, eli tuota siis alisteinen asema tarkoittaa. Mutta kait sitä silti voi olla ystävällinen/tuttavallinen asiakkaille, vaikka onkin ns. ylemmässä asemassa..?

Niin minustakin Delffi. Luulen, että yksilövalmentajalla on vaan ollut jotain muuta mielessä ja siksi tuntunut etäiseltä. Kyllä hänen kuitenkin pitää olla henkilö, jolle on luontevaa puhua ja kysyä jne.

Lähdin Rinan käskystä eilen ulos 🙂 Hyvä, kun vähän tuuppaat, että saan lähdettyä. Tänään löysin kauppaan, jossa myydään punajuuria. Niitähän ei niin vaan, nimittäin löydä. Nyt en kyllä yhtään muista mitä niistä piti tehdä 😑❓

Nivuset on taas kipeät. Vielä pms:ää. Eilen oli ihan mukava päivä. Tänään on särkenyt päätä. En nimittäin ole vieläkään juonut aamukahvia. Piti lähteä niin liukkaasti, mieluusti olisin ottanut sängyn mukaan, että en ehtinyt juoda kahvia. Nyt tulille.

Vähän on tullut sellaista painajaismaista takaumaa, ikävistä asioista, että en tiedä olenko hereillä, vai nukunko. Onneksi herään kuitenkin aina. Ja silti on se magneetti sängyssä, joka ei meinaa päästää otteestaan.

Piti muuten kysyä, että tiedätte varmaan ne sellaiset kuvioidut juoksuhousut. Ainakin mm. Bull vastaan Vertti tms. ohjelmassa on Jutan päällä nähty. Onko ne lämpimät? Siis kun en yhtään tiedä, tietääkö täällä joku? Onko ne tyyliin legginssit, vai jotain ihmeainetta, joka on lämpimämpää?

Anteeksi, en minä tahallani, mutta kun en muista sellaistakin"pikkujuttua", kun Lukossan dieetti 😋 😳

Sitä ne varmaan tekee, lisääntyy keskenään yöllä; kirjat ☺️❤️ 😳 😎 😋 Minulla on se siivous myös menossa ja minä en yleensä osta kirjoja. Lainaan kirjastosta, jos tarvitsen. Kuitenkin on jotenkin kummasti ilmestynyt näitä kirjoja yhteen sun toiseen nurkkaan. Sen lisäksi, että ne lisääntyy keskenään yöllä, niiden on myös pakosti unissa käveltävä. Vaikka olen aikoinaan vienyt divariin suurimmaksi osaksi kirjani, niin yöllä ne on tainneet kävellä takaisin ja ottaneet kaverinsakin mukaan 🤨