Väsymys vaivaa. Olen tänään käynyt asioilla ja nyt illalla olisi voinut mennä katsomaan olisiko löytynyt niitä kanervia yhdestä kaupasta tai sitten olisi voinut mennä katsomaan kiinnostavaa näyttelyä. Mutta en millään jaksa! Olen syönyt ja juonut niinkuin pitää. Nukuin viime yönä ihan normaalisti. Lääkkeet olen ottanut ohjeen mukaan, enkä mitään tarvittavaa rauhoittavaa, joka väsyttäisi. Kaikki on siis ihan normaalisti, mutta väsymys on hirveän suuri. Roskat jaksan varmaan vielä viedä, mutta muuten tekisi vaan mieli levätä. Kai tämä masennus nyt sitten tässä vaiheessa on tällaista, että väsymys painaa. Samalle päivälle ei voi ladata useampaa ohjelmanumeroa. Yksi juttu riittää viemään mehut. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun pistän väsymyksen merkille, vaan kyllä tätä on ollut tässä pidemmän aikaa.

Minä olen puuhaillut kotona tänään kaikenlaista. Aamulla muistin mun eilisen vuodatuksen. Nolotti ihan älyttömästi 😟 Olisko sitten niin, että kanervat eivät juo niin paljon vettä, että niitä tarvitsisi kovin usein olla kastelemassa. Sitten on vielä nämä eri lajit: kellokanerva ja aito kanerva. Jee, Rina pääsee reissuun ja byy minä en! Roskat olisi itsellänikin viemättä ja täytyy tarkistaa pyykkikone. Höps, en muista olenko laittanut sitä tänään päälle vai en. Menenpä tarkistamaan.

Iloista viikonloppua! 😳

Lukossa, kirjoitit väsymyksestä. En oikein enää huomaa olevani "masentunut", mutta päivän sisällä saattaa yllättää tuo väsymyksen tunne, eli ettei saa aikaiseksi niin paljon kuin on suunnitellut. Tunne ei vaivaa koko päivää, eikä edes kaikkina päivinä -etenkään niinä, jolloin on selkeä ohjelma, tapaaminen tai jonnekin meno. Mutta tunne tulee ihan yllättäen -ja joskus myös katoaa yhtä yllättäen. Ikään kuin "ryhdistäydyn" uudelleen - esim. just kahvin jälkeen. Joskus menee useampi tunti toimettomuuden tilassa. En oikein ymmärrä, mikä sen laukaisee, kun osasta päiviä tai tunteja olen virkeä ja innostunut. Lenkkipäivät ovat pääsääntöisesti parempia kuin ns. lepopäivät eli kyse ei ole fyysisestä väsymyksestä.
Olen edelleen stylistiä vailla, ja rintsikkani ovat ikivanhat virttyneet pussukat. Mutta kyllä tämä tästä 😉. Jos olisi enemmän käyttövaroja, menisin vaikka naamannostatukseen. No, ei vaiskaan; sitä joutuis nostamaan niin paljon, ettei kukaan tuttu enää tuntisi😋.
Itsestään huolehtiminen on tärkeää, mutta jostain syystä etenkin naiset tahtovat jättää sen viimeiseksi listalla. Oikeastaan käsitteenä se on vähän lavea. Ehkä liikunnalla ja hyvällä sapuskalla yritän huolehtia itsestäni? Muuten kyllä olen melko retuperällä. No, tämä mahdollinen matka on siitä parhaasta päästä kai. Ja niiden muutamien mukavien ystävien tapaaminen (siis heidän, jotka eivät aiheuta stressiä😋). Muita huolehtimistapoja? Kertokaa. Pahus, pitäisi saada tilatuksi hammaslääkäri, auts. Eli kaikki itsestään huolehtiminen ei ole siitä mukavimmasta päästä!

Kanervista😉. Ei ne varmaan kauheasti juo, mutta mitähän tuo "säännöllinen kastelu" pitää sisällään, outo käsite itsessään. Kai se meinaa, ettei multa saa liiaksi kuivahtaa? Vai nolotti sua, Pompula. Hyvä, kun kerroit😉, sillä mä en nähnyt sun kirjoituksessa mitään noloa😎.

Lukossa kirjoitti 9.9.2016 15:24
...
Ostin uusia rintsikoita (tämä saattaa olla osa peitetarinaa 😉 ). Hankin myös silmänympärysvoidetta kauan sitten loppuneen tilalle.
...

😎

Heräsin tänään hirrrrrveen aikasin. Mua vaivaa se, että mun sosiaalinen elämä on olematon. En tosin halua tehdä asialle mitään. Enkä oikein tiedä edes mitä tekisin. Tosiaan tänään on lauantai. Päivät tuntuu etuperoisilta perjantai tuntui torstailta ja nyt lauantai perjantailta. Päivät ovat yhtä edellä omaa rytmiäni. Tästä päivästä tulee varmasti lämmin. Nytkin jo 17 astetta. Mietin huomisen töitä ja miksi en ole aloittanut jo aiemmin. Täytyypä vielä tutkia mitä tarveaine maksaa, vai meneekö liian kalliiksi. Kaikki rahat on jo alkukuussa käytetty. Yhden rahareijän tukin eilen itse, mutta ensi kuullekin on jo valmiita tiedossa.

Nyt äkkiä Rina hammaslääkäriä ja stylistia varaamaan!

Pompula: Minulle on joistain viesteistäsi tullut sellainen tunne, että sinulla on ihan hyvinkin sosiaalista verkostoa. Mistä sinulle nyt tuli sellainen tunne, että verkosto on olematon? Minäkin olen ollut vähän päivistä sekaisin.

Rina: Miten minä muistan, että puhuit tuosta hammaslääkäriajan varaamisesta jo viime keväänä. Oletko viivytellyt asian kanssa näin pitkään 😋 ? Lomamatkalle lähtö kuulosti tosi kivalta jutulta, etenkin jos pääset lämpimään paikkaan kuten halusit. Jäin ihmettelemään, miksi jalkojen esittely ulkomailla olisi helpompaa kuin kotimaassa. Sitäkin ihmettelen, mistä löydät kesävaatteita vielä tähän aikaan vuodesta. Ehkä sieltä matkakohteesta?

Delffi: Toivottavasti se yksilövalmennuksesi jatkuu pian. Minusta se koulutuskokeilu kuullosti kiinnostavalta. Oletko yhtään ajatellut, mitä alaa voisit ryhtyä opiskelemaan?

Aeleh & Laurene: Miten opinnot ovat lähteneet etenemään?

Minunkin täytyisi varata aika hammaslääkäriin tai suuhygienistille. En oikein tiedä kummalle. Ja samoin minunkin tekisi mieli pienelle matkalle, mutta en kaipaa lämpimään, vaan pikemmin jonnekin lähelle, minne on vaivatonta matkustaa. Aloitin vähän aikaa sitten painon tarkkailun/tiputtamisen, vaikka en ollut jäätelöstä vielä luopunutkaan. Iloiseksi yllätykseksi paino on jo nyt kääntynyt alaspäin - turhankin jyrkästi. Mielihalu makeaa kohtaan loppui, mutta tiedän sen olevan vain väliaikainen juttu. Toki kun olen nyt syönyt terveellisemmin, niin nälkääkin on vähemmän ja ehkä terveellinen ruoka vaan jollain tavalla tappaa makeanhimoa. Tunnen kyllä itseni ja tiedän himon vielä palaavan. Elämässäni oli kyllä vaihe, jolloin en vuosikausiin syönyt juuri mitään makeaa tai epäterveellistä. Enkä niitä silloin himoinnutkaan. Nyt tutkin lempiherkkujeni kaloripitoisuuksia käyttämäni sovelluksen avulla. Huhhuh... Eivät ole mitään pikkuherkkuja, vaan aivan kauheita kaloriydinpommeja 😳.

Tuli tuosta hammaslääkäristä mieleen, että pitäis itsekkin saada varattua hammaslääkäriin tarkastusaikaa..mutta pieni hammaslääkäripelko, jonka takia se ajan varaaminen aina venyy ja venyy..

Eilen oli kyllä todella ärsyttävä/tympeä tilanne lenkillä, koska nuorempi koira rimpuili valjaista irti.. Pitää tuolle rimpuilijalle hankkia kyllä semmoset kunnon valjaat, joissa olisi myös ns. kädensija.
Muutenkin saa tuota nuorempaa koiraa hävetä lenkillä, kun jokaikiselle vastaantulevalle koiralle tai/ja pyöräilijöille pitää räyhätä.. Ei tuo nuorempi koira kyl vihanen ole, vaikka vihaiselta kuulostaakin..enemmänkin se on epävarmuutta.

Pitäis päästä jollekkin käytöskurssille tuon nuoremman kanssa..tai sit vain enemmän yrittää itekseen treenata, koska noita tuommoisia kursseja on aika huonosti. Oishan ne 2€ avoimet treenit kyllä yksi vaihtoehto, mutta en oikein tiiä..ku niissä on monesti kuulemani mukaan ollut paljon porukkaa (esim. 19 koirakkoa)..eikä niitä oo enään kuin 3 kertaa.

Mutta joo..tiistaina oliskin nyt sitten ratsastustunti uudessa paikassa, joka vähän jännittää, koska pitää osamatkasta mennä bussilla. Toivottavasti osaan mennä oikeaan bussiin ja jäädä pois oikealla bussipysäkillä, josta sitten kaverin kyydillä pääsen tallille.

Huomenna onkin maanantai, joten saas nähä tuleeko mitään yhteydenottoa..riippuu onko se yks henkilö huomenna töissä..

Löysin omasta kaapista onneksi sen tarveaineen, joten ei tarvitse ostaa 🙂 Olisi ollut kalliimpi, kuin kuvittelin, jos olisi tarvinnut ostaa. Homma nytkähti siis vähän eteenpäin. Tänään en ole jaksanut oikein mitään. Jäätelöä kyllä. Minulla ei ole kyllä yhtään paino pudonnut. Huomasinpa taas miten yökkö olo tuli herkuista. Olisi pitänyt syödä mielummin ruokaa.

Olet ymmärtänyt väärin Lukossa minun sosiaalisen verkostoni, tai mikä nyt luetaan sosiaaliseksi verkostoksi. Saatan mennä ja tulla, mutta en välttämättä viikkoihin näe kaveria. Ihmisiä kyllä, mutta tuntemattomia. En ole koskaan ollut hyvä luomaan pysyviä, arvostavia ystävyyssuhteita. Inhoan teennäisyyttä ja esittämistä. On vaikea löytää ihmissuhteita, joissa ei olisi jompaa kumpaa. Tajusin Areenan blogistania katsellessani, että mitä Lukossa mahtaa touhuta... Kaikkia en ole katsonut vielä. Tähän mennessä katsotuista on jäänyt hyvällä tavalla mieleen Karkki -blogi ja huonolla tavalla mieleen, teennäinen kuppikakkujen leipoja. Katsoin jaksoja miettien ketä muistutan eniten. Jotkin huonot piirteet huomioin ensimmäisenä. Ja sitten oli vaikuttavaa seurata joidenkin ystävien luonnollisuutta, arvostavuutta. Mietin myös katsoessani, että edelleen tehdään samoja juttuja. Mikään ei ole muuttunut 😞 Kuinka tylsää! Tähän astisista katsomistani esiin nousi ainoastaan tyyppi joka teki niin postikortteja, kuin tilkkutyökirjan Amerikan (oli pyydetty) ja Suomen markkinoille. Hän vaikutti muihin suhteutetulta monipuolisimmalta. Samalla tuotteet eivät hiponeet täydellisyyttä, vaan kunhan tuli hyvää ja käytettävää. Itse olen melkoinen täydellisyyden tavoittelija ja eihän käsitöissä yleensä ole priimaa. Vaatteet täytyy olla sillä tavalla priimoja, jotta ommelsaumat eivät purkaannu, tai ole vähän sinnepäin 😀

Rina voisi käydä matkalla ollessaan stylistilla 😉 Toivottavasti hammaslääkäri on jo varattu! Milloinkas Rinan matkalle lähtö muuten on?

Lukossa, en oikein tiiä mikä kiinostais. Toisaalta kiinnostais leipuri-kondiittori, mutta en oikein tiiä, koska mulla kuivuu herkästi kädet. Enkä kyllä myöskään osaa leipoa..

Mutta yksilötyöhönvalmennuksessa olisi tarkoitus pohtia näitä asioita, kunhan se alkais/jatkuis.. Mutta vähän näyttää siltä, että edelleen on tämä yks henkilö sairaslomalla, joten päivät on nyt vain odottelua, odottelua ja odottelua..

Päivää, päivää. Ei ole vielä tilattu hammaslääkäriaikaa😋. Delffi, mua ei hammaslääkäri pelota lainkaan tai siis siihen poraamiseen liittyvä kipu. Olen vain niin saamaton tilaamaan aika, siis järjestelemään asioita. Ja sitten inhottaa avata se suu- mitähän se hammaslääkäri ajattelee useaan kertaan paikatuista pinnoista. Löytyy kruunuja ja posliinia, kulumia ja halkeamia. Narskutankin hampaita vimmatusti, ovat siis terävät sapelit, joita hammaslääkäri haluaisi hioa. Mitä se auttaa niitä hioa, kun kohta taas olen narskuttanut lisää. Lopulta ei ole enää hammasta, jota hioa.
Marraskuussahan ajattelin sitä reissua, mutta matkakohde on vielä auki. Itse asiassa tekisi mieli Singaporeen, mutta en uskalla sitä ehdottaa miehelle, kun matkabudjetti nousisi niin suureksi. Mieshän ei pääse reissuun, vaan menisin ystävän kanssa. Inhottava syyllisyys (varmaan ihan asiasta) vaivaa mua näistä "omista lomista". Vaikka lomaraha tuleekin omasta pussistani tällä kertaa (on pieniä tuloja mullakin😋), niin yhteisestä budjetista se on kuitenkin pois. Ja ennen kaikkea, voisi aiheuttaa kateutta miehessä, kun ei kahdestaan olla vähään aikaan käyty merta edempänä. Joten tyytyminen on johonkin pienimuotoisempaan. Parisuhteessa joutuu tasapainottelemaan, jotta kaikilla hyvä! No, kun olen saanut hilatuksi itseni sinne hammaslääkäriin, niin eiköhän matkabudjettikin ole pudonnut puoleen 😝.
Oliko se uutisissa vai missä, kun näytettiin, miten hienoja juttuja naisporukka oli saanut väsätyksi tyhjistä kahvipaketeista. Siis käsitöihin palatakseni, kun Pompula niihin viittasi. Upea oli esim. Pikkulaukku Jari Sillanpää kahvipaketeista.. Kahveissa on muuten eroja kuin kahvipaketeissa ikään. Olen kahvifriikki, joka tarkkaan katsoo, mitä kahvia ostaa. Kahvipaketti on niin pitkäaikainen investointi😉, että pari ylimääräistä euroa ei merkitse mitään, eihän😎?
Mä en muuten jaksa lukea blogeja. No, kai tämä palstakin on jonkinlainen blogi, mutta ei täällä sentään keinotekoisesti tarvitse hehkuttaa jokapäiväistä elämää.
Lukossa kysyi, miksi ulkomailla on helpompi kulkea paljastavammissa hellevaatteissa😋. Koska niin tekevät muutkin turistit. Uimarannat ovat täynnä erinäköisiä ja -kokoisia ihmisiä. Meillä Suomessa rannoilla kulkee vain kauniita ja tai rohkeita. 😮?
Aurinkoista maanantaipäivää 🌻🙂🌻

Rina kirjoitti 12.9.2016 11:58
Marraskuussahan ajattelin sitä reissua, mutta matkakohde on vielä auki. Itse asiassa tekisi mieli Singaporeen, mutta en uskalla sitä ehdottaa miehelle, kun matkabudjetti nousisi niin suureksi. Mieshän ei pääse reissuun, vaan menisin ystävän kanssa. Inhottava syyllisyys (varmaan ihan asiasta) vaivaa mua näistä "omista lomista". Vaikka lomaraha tuleekin omasta pussistani tällä kertaa (on pieniä tuloja mullakin😋), niin yhteisestä budjetista se on kuitenkin pois. Ja ennen kaikkea, voisi aiheuttaa kateutta miehessä, kun ei kahdestaan olla vähään aikaan käyty merta edempänä. Joten tyytyminen on johonkin pienimuotoisempaan. Parisuhteessa joutuu tasapainottelemaan, jotta kaikilla hyvä!

Rina, minua kiinnostaisi tietää, mistä tiedät miehesi ajatuksesi ko. matkaa koskien. Mainitsit budjettinäkökulman ja miehen kateuden. Oletteko puhuneet asiasta, että tiedät miehesi näin ajattelevan. Vai tunnetko miehesi niin hyvin, että tiedät hänen näin ajattelevan. Vai kuvitteletko miehesi näin ajattelevan. En ole käynyt Singaporessa, mutta kiinnostaisi kyllä mennä sinne joskus.

Rina kirjoitti 12.9.2016 11:58
Mä en muuten jaksa lukea blogeja. No, kai tämä palstakin on jonkinlainen blogi, mutta ei täällä sentään keinotekoisesti tarvitse hehkuttaa jokapäiväistä elämää.

Heh... Osui ytimeen tuo Rinan "keinotekoisesti hehkuttaa jokapäiväistä elämää". Minäkään en juuri jaksa blogeja lukea. Joskus google sellaiseen johdattaa, kun etsin tietoa jostain asiasta. Nyt täytyi oikein käydä Areenassa katsomassa tuota Pompulan mainitsemaa Blogistaniaa. En taida kuitenkaan jaksaa yhtään jaksoa katsoa. Luin ne esittelytekstit. Pompulakin ihan oikein totesi, että jutut on keksitty ja nähty jo. Blogit on niin toinen toistensa toisintoja ja sitten ne vielä sisältävät tuota keinotekoista hehkutusta. Huh 😝! Joskus olen lukenut joidenkin poliitikkojen blogeja. Ne ovat olleet jotenkin avartavia. Ja kerran luin erään pariskunnan adoptiolapsen odotusta kuvaavaa blogia, joka antoi minulle paljon uutta tietoa. Myös erään ulkomailla asuvan suomalaisen blogi tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia ko. maasta. Mutta siinäpä ne. Ruoka-kotiäiti-fitness-laihdutus-sisustus-masennus-käsityöblogit ovat niin jotenkin väsyttäviä. Onhan se tietenkin kiva, että ihmiset tekevät sitä mistä tykkäävät, joten siinä mielessä en hommaa tuomitse. Ja siis, en tiedä mitä Pompula arveli minun projekteistani, mutta blogeihin ne eivät liity. Pöytälaatikkoon pikemmin...

Delffi: Hyvä että lähdet sinne uudelle tallille tutustumaan. Joudutpa ainakin vähän haastamaan itseäsi sen bussireissun verran 🙂. Leipuri-kondiittorihan olisi kiva ammatti! Tuskin sinne menevistä kukaan osaa leipoa. Koulussahan sitä hommaa sitten opitaan. Mutta mieti rauhassa sitä tulevaa ammattiasi. Onneksi saat siihen nyt valmennustakin.

Joo, niitä parisuhteen nurkkakiviä on hyvä välillä ravistella 🙂 Muistelen Lukossa, että tuumit joskus blogin aloittamista. Ei itsekään tule juuri blogeja luettua. Joskus, kun joku asia tuo jonkun henkilön mieleen menen hänen blogiinsa. Yleensä siis blogit jotka muistuvat mieleen, ovat henkilöityjä. Aiemmin tuli kahlattua blogeja enemmän, kuin tarpeeksi. Tuonne blogistaniaan eksyin, kun Areenasta ei löytynyt mitään muutakaan katsottavaa.

Kiitos! Aurinkoista maanantaita, täälläkin! 🙂

Hih, Pompula, parisuhteen nurkkakiviä voipi ravistella, mutta jos kovasti ravistelee, koko komeus kaatuu😋. Hetkonen, sano Putkonen - siis avioliittovuosia on about 35, siinä on toisesta oppinut yhtä sun toista😀.? Mieshän on korrekti ja sanoo, että tee, mitä lystäät 😉, mutta se ei ole välttämättä se palaute, jota kaipaan. Mutta pääasia, että ylipäänsä voin mennä jonnekin.

Rina, itsellänikin on kyl tuota että ei myöskään saa aikaseks tehtyä jotain, kuten esim. huoneen siivous tai hammaslääkäriin ajan varausta.

Lukossa, juu onhan tuo bussimatka omansa haaste. Vaikka olen ennenkin bussilla kulkenut, mutta kyllä se kuitenkin aina vähän jännittää..

Mutta joo..tänää tulikin tosiaan sähköpostiin viestiä siltä tuttavalta, johon vastasin ja nyt vain odottelen että minkälaista vastausta sieltä sit tulee, ja että kuinka kauan siinä menee..